title
stringlengths 1
208
| text
stringlengths 13
227k
|
|---|---|
Kiinan kansantasavallan presidentti
|
Kiinan kansantasavallan presidentti (yksink. 中华人民共和国主席, tarkka käännös Kiinan kansantasavallan puhemies) on Kiinan kansantasavallan päämies. Tehtävä luotiin uudelleen Kiinan perustuslaissa vuonna 1982. Muodollisesti presidentti valitaan Kiinan kansankongressissa. Käytännössä valmistelutoimikunta suosittelee ehdokkaaksi yhtä henkilöä. Tällä hetkellä Kiinan presidenttinä toimii Xi Jinping. Aiemmin presidenttinä ovat toimineet Li Xiannian (1983–1988), Yang Shangkun (1988–1993), Jiang Zemin (1993–2003) ja Hu Jintao (2003–2013). Täten ennen Mao Zedong (1954–1959) ja Liu Shaoqi (1959–1968) toimivat vastaavassa tehtävässä, mutta nimikkeellä puhemies. Nykyisen perustuslain mukaan Kiinan presidentti saattaa voimaan Kansankongressin hyväksymät säädökset, nimittää ja poistaa hallituksen jäseniä, myöntää valtion mitaleja ja kunniatitteleitä Kansankongressin ja sen pysyväiskomitean päätösten mukaisesti, myöntää armahduksia, voi määrätä poikkeuslain, voi julistaa sotatilan ja antaa mobilisaatiokäskyn, vastaanottaa ulkomaalaisten diplomaattiedustajien valtuutuskirjeet Kiinan kansantasavallan nimissä, nimittää ja poistaa Kiinan ulkomaille lähettämiä diplomaatteja, sekä hyväksyy ja kumoaa kansainvälisiä sopimuksia. Maon aikojen jälkeen Kiinassa on noudatettu kollektiivisen johdon periaatetta diktatuurin välttämiseksi. Presidentti on Kansankongressin alainen ja saa ohjeensa suoraan tältä valtionhallinnon korkeimmalta elimeltä. Vuonna 1982 presidentin valtakausien määrä rajoitettiin kahteen kauteen. Maaliskuussa 2018 kansankongressi poisti rajoitukset äänin 2 958 puolesta, 2 vastaan ja 3 poissa. Luettelo Luettelo Kiinan kansantasavallan presidenteistä Katso myös Kiinan tasavallan presidentti Kiinan kansantasavallan historia Kiinan kommunistisen puolueen keskuskomitea Kiinan valtioneuvosto Kiinan keskussotilaskomissio Kiinan korkein oikeus Kiinan kansan korkein protektoraatti Kiinan kansantasavallan hallinto Kiinan kansankongressi Kiinan alueellinen hallinto Lähteet Luokka:Kiinan kansantasavallan johtajat
|
Kalifornia
|
Kalifornia (engl. ja ) on Yhdysvaltain osavaltio Pohjois-Amerikan länsirannikolla Tyynenmeren rannalla. Osavaltion väkiluku oli 39 538 223 vuonna 2020. Kalifornia on Yhdysvaltain väkiluvultaan suurin osavaltio ja pinta-alaltaan kolmanneksi laajin Alaskan ja Texasin jälkeen. Osavaltiossa sijaitsevat Yhdysvaltain toiseksi ja viidenneksi suurimmat metropolialueet, Los Angelesin metropolialue sekä San Franciscon lahden ympäristö. Kahdeksan Yhdysvaltain viidestäkymmenestä suurimmasta kaupungista sijaitsee Kaliforniassa: Los Angeles, San Diego, San Jose, San Francisco, Fresno, Sacramento, Long Beach, ja Oakland. Osavaltion pääkaupunki on Sacramento. Eteläinen Kalifornia on tiheästi asuttu ja suurin osa väestöstä elää korkeintaan 80 kilometrin etäisyydellä Tyynestämerestä. Osavaltion nimi tulee 1400-luvulla eläneen kirjailija Garci Rodríguez de Montalvon teoksesta Las sergas de Esplandián (ensimmäinen tunnettu painos vuodelta 1510), jossa esiintyy California-niminen saariparatiisi. Kalifornian alue itsenäistyi Espanjasta vuonna 1821 osana Meksikoa. Osa Yhdysvaltoja alueesta tuli vuonna 1848 Meksikon–Yhdysvaltain sodan seurauksena ja osavaltio vuonna 1850. Kalifornian kultaryntäys oli vuosien 1848–1855 välillä tapahtunut kultaryntäys. Siinä Kaliforniaan saapui noin 300 000 ihmistä Yhdysvalloista ja muualta maailmasta etsimään kultaa. Asutus levisi Kaliforniaan kuitenkin verrattain myöhään, sillä se sijaitsee Euroopasta tarkasteltuna kaukana lännessä. San Francisco oli tuolloin syrjäinen kaupunki. Kalifornian kasvuun vaikutti rautateiden rakentaminen ja tällä tavalla Kalifornia yhdistettiin muuhun maahan. Vuonna 1898 Kaliforniassa asui miljoona ihmistä. Kalifornian talous perustui 1900-luvun alussa maatalouteen ja sieltä löydettyihin öljyesiintymiin. Kalifornia tuotti neljänneksen maailman öljystä vuonna 1930 Myöhemmin Kalifornia on tullut tunnetuksi elokuvateollisuudesta (Hollywood) ja Piilaakson teknologia-alan yrityksistä. Kalifornian talous on yhtä suuri kuin Isolla-Britannialla ja Ranskalla. Kalifornian kasvamiseen merkittäväksi taloudeksi on vaikuttanut Aasiasta tulevat rahtilaivat, jotka tuovat tavaraa kalifornialaisiin satamiin. Kaupankäynti Kiinan kanssa on Kalifornialle tärkeää. Kaliforniassa on Yhdysvaltojen osavaltioista korkein köyhyysaste. Vuonna 2014 Kalifornian väestöstä 15 miljoonaa oli latinalaisamerikkalaisia. Tämä on noin 40 prosenttia väestöstä. Kalifornialla on yhteinen raja Meksikon kanssa ja rajalla on useita rajanylityspaikkoja. Maantiede pienoiskuva
|
Keskeytys
|
Keskeytys voi tarkoittaa: keskeytys, tietokoneessa suorituksen siirtyminen kesken ohjelman muualle abortti, raskaudenkeskeytys
|
Kunta (matematiikka)
|
Kunta matematiikassa on epäformaalisti sanottuna joukko, johon on määritelty neljä peruslaskutoimitusta siten, että laskutoimitukset noudattavat tavallisia laskulakeja, ja laskutoimitusten tulos kuuluu samaan joukkoon. Esimerkiksi rationaaliluvut muodostavat kunnan, mutta kokonaisluvut eivät, koska jakolaskun tulos ei ole välttämättä kokonaisluku. Kuntia tutkiva matematiikan ala on algebra. Vektoriavaruuden määritelmään kuuluu varsinaisen vektoriavaruuden lisäksi jokin "skalaarien" kunta, useimmiten reaalilukujen joukko , jonka alkioilla eli "skalaareilla" vektoreita voi kertoa niin, että vektorin pituus moninkertaistuu tuon skalaarin verran mutta suunta ei muutu. Formaali määritelmä Joukko on kunta, jos se täyttää seuraavat ehdot: Kaikilla on (summan liitäntälaki) :ssa on nolla-alkio niin, että kaikilla on (summan neutraalialkio) Kaikilla on :ssa vasta-alkio siten, että Kaikilla on (summan vaihdantalaki) Kaikilla on (osittelulaki 1) Kaikilla on (tulon liitäntälaki) :ssa on ykkösalkio siten, että kaikilla on (tulon neutraalialkio) Kaikilla paitsi :lla on :ssa käänteisalkio siten, että (tulon käänteisalkio) Kaikilla on (tulon vaihdantalaki) Määritelmässä siis käytetään kahta laskutoimitusta. Vähennyslasku voidaan määritellä summan ja vasta-alkion avulla, , ja jakolasku vastaavasti tulon ja käänteisalkion avulla. Toisin sanoen kunta on kommutatiivinen rengas joka sisältää kaikkien alkioidensa käänteisalkiot ja jolla . Voidaan todistaa, että ehto on yhtäpitävä ehdon kanssa. Joskus harvoin kunta määritellään ilman tätä ehtoa eli "nollakunta" ("triviaali kunta") lisätään kuntien joukkoon. Tällöin menetetään se tulos, että nollaideaali ei ole maksimaalinen. Nollakunta on kuitenkin rengas. Tunnetuimmat kunnat ovat rationaaliluvut ℚ, reaaliluvut ℝ ja kompleksiluvut ℂ. Reaaliluvut ovat rationaalilukujen kuntalaajennus ja kompleksiluvut reaalilukujen kuntalaajennus, mutta kaikki kunnat eivät muodosta samanlaista laajennusten jonoa. Esimerkiksi gaussin rationaalit, eli kompleksiluvut joiden reaali- ja imaginääriosat ovat rationaalilukuja, muodostavat kunnan. Gaussin rationaalit ja reaaliluvut eivät ole kumpikaan toisensa kuntalaajennuksia. Muita äärettömiä kuntia ovat esimerkiksi algebralliset lukukunnat , kaikkien algebrallisten lukujen kunta 𝔸, ja polynomien osamäärät eli rationaalifunktiot. Äärellinen kunta syntyy yksinkertaisimmin siten, että joukoksi valitaan kokonaisluvut , jossa p on alkuluku, ja yhteenlasku ja kertolasku määritellään s.e. tuloksesta otetaan jakojäännös luvulla . Vaikka nimitykset (yhteenlasku, kertolasku, summa, tulo) antavat mielikuvan, että kunnassa pelataan luvuilla, niin näin ei välttämättä ole – alkiot voivat olla muitakin käsitteitä kuin lukuja. Nollalla merkityn alkion ei senkään tarvitse olla "oikea nolla", vaan se on vain yhteenlaskussa vaikuttamaton alkio (yhteenlaskun neutraalialkio); samaten on ykkösellä merkitty vain kertolaskussa vaikuttamaton alkio(kertolaskun neutraalialkio). Joitakin kuntia koskevia perustuloksia Kunnan F nollasta eroavat alkiot (merkitään yleensä F×) on Abelin ryhmä kertolaskun suhteen. Jokainen F×:n äärellinen aliryhmä on syklinen. Jokainen kunta on kokonaisalue. Äärellisen kunnan alkioiden lukumäärä on aina alkuluvun potenssi. Kunta on rengas jolla ei ole muita ideaaleja kuin {0} ja kunta itse. Jokaiselle kunnalle F on olemassa isomorfiaa vaille yksikäsitteinen kunta G jonka alikunta F on, kaikki F:n alkiot ovat algebrallisia G:ssä ja G on algebrallisesti suljettu. Tällöin G:tä kutsutaan F:n algebralliseksi laajennukseksi. Katso myös Pseudoäärellinen kunta Lähteet Kirjallisuutta Luokka:Kuntateoria Luokka:Algebralliset rakenteet Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit
|
Korkeasaari
|
Korkeasaari on kallioinen 22 hehtaarin kokoinen saari Kruunuvuorenselän pohjoisosassa. Saarella sijaitsee myös sen mukaan nimetty Korkeasaaren eläintarha. Yhdessä viereisen Mustikkamaan ja muutamien pienempien saarten kanssa Korkeasaari muodostaa Mustikkamaa–Korkeasaari-nimisen kaupunginosan. Korkeasaaren vieressä sijaitsee Hylkysaari sekä pieni Palosaari. Korkeasaareen johtaa silta viereisestä Mustikkamaan saaresta, jonne on silta Kulosaaresta, sekä Isoisänsilta Kalasatamasta.
|
Kemiallinen kaava
|
Kemiallinen kaava ilmoittaa kemiallisen yhdisteen koostumuksen eli molekyylin tai kaavayksikön atomit ja niiden määrän. Jokaisella alkuaineella on oma symbolinsa eli kemiallinen merkkinsä, jossa on yksi iso kirjain tai yksi iso ja yksi pieni kirjain. Uusilla, keinotekoisesti valmistetuilla raskailla alkuaineilla kemiallinen merkki on väliaikaisesti kolmikirjaiminen. Kunkin alkuaineen atomien lukumäärä yhdisteessä tai kaavayksikössä ilmoitetaan alaindeksillä. Suhdekaava ja molekyylikaava Suhdekaavoiksi sanotaan kemiallisia kaavoja, jotka ilmaisevat kemiallisen yhdisteen eri atomien määrien suhteen. Suhdekaavasta käytetään joskus myös nimitystä bruttokaava. Esimerkkejä 1. NaCl Natriumkloridi eli ruokasuola muodostuu kiteistä, joissa on kiteen koosta riippuen eri määrä natrium- (Na+) ja kloridi-ioneja (Cl−). Ioneja on kuitenkin aina samassa suhteessa 1:1, joten natriumkloridin kaavayksikkö ja samalla koko yhdisteen kaava merkitään NaCl. H2O Vesi koostuu vety- ja happiatomeista suhteessa 2:1, joten sen suhdekaava on H2O. Sama kaava kertoo myös yhden vesimolekyylin atomien määrän ja on siis myös molekyylikaava. 3. k(CH2O) ja C6H12O6 Glukoosissa hiili-, vety ja happiatomien suhde on 1:2:1. Sen suhdekaava on siten k(CH2O), missä k on sopiva kokonaisluku. Tällaista kaavaa sanotaan usein myös empiiriseksi kaavaksi, koska yhdisteen atomimäärien suhde voidaan määrittää kokeellisesti. Glukoosimolekyylissä tiedetään olevan kuusi hiiliatomia, eli tässä tapauksessa k on 6, joten glukoosin molekyylikaavaksi tulee C6H12O6. Glukoosimolekyylejä on kuitenkin useammanlaisia. Molekyylikaava ei kuvaa yhdistettä täsmällisesti, sillä sama molekyylikaava voi esiintyä usealla eri yhdisteellä. Glukoosin kanssa sama molekyylikaava on muun muassa fruktoosilla, galaktoosilla ja mannoosilla. Yhdisteitä, joilla on sama molekyylikaava, sanotaan toistensa isomeereiksi. C2H6O Yllä oleva molekyylikaava voi kuulua kahdelle eri yhdisteelle: etanolille tai dimetyylieetterille. Jotta tiedettäisiin, kummasta yhdisteestä on kysymys, kirjoitetaan C2H5OH tai CH3CH2OH etanolille ja CH3OCH3 dimetyylieetterille. Etanoli ja dimetyylieetteri ovat siis isomeerejä. Atomien merkintäjärjestyksellä pyritään kuvaamaan molekyylin rakennetta, mutta usein tarvitaan vielä edellistä yksityiskohtaisempia kaavoja, joihin merkitään sidokset viivoilla. Tällaisia kaavoja nimitetään rakennekaavoiksi. Molekyylikaavasta poiketen rakennekaava ilmaisee myös yhdisteen kolmiulotteisen rakenteen. Ionin kaava Ioni on hiukkanen, jolla on sähkövaraus ja joka voi koostua yhdestä tai useammasta atomista. Ionin varaus merkitään sen kaavaan kemiallisen merkin tai merkkiyhdistelmän oikeaan yläkulmaan. Esimerkki Na+ eli natriumioni on positiivinen, natriumatomista (Na) yhden elektronin poistuttua syntynyt ioni. Fe3+ eli rauta(III)ioni on positiivinen, rauta-atomista (Fe) kolmen elektronin irrottua muodostunut ioni. Cl− eli kloridi-ioni on negatiivinen, klooriatomista (Cl) yhden elektronin lisäyksellä syntynyt ioni. SO42- eli sulfaatti-ioni on negatiivinen, yhdestä rikkiatomista (S) ja neljästä happiatomista (O) koostuva ioni, jossa on kahden elektronin ylimäärä. Isotoopin kaava Isotoopit ovat saman alkuaineen erimassaisia atomeja, joiden eroavuus voidaan merkitä kaavaan näkyviin. Merkintätapa riippuu tilanteesta. Esimerkki Hiilellä on (C) isotooppi C-12. Luku 12 on tämän hiilen isotoopin massaluku. Samaa isotooppia voidaan kuvata myös kirjoittamalla massaluku kemiallisen merkin vasempaan yläkulmaan, 12C. Massaluvun lisäksi kaavaan kirjoitetaan joskus myös järjestysluku kemiallisen merkin vasempaan alakulmaan, . Luokka:Kemialliset kaavat Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit
|
Kiintolevy
|
Kiintolevy, varsin usein puhekielessä myös kovalevy (vanhentuneesti myös umpilevy, joka tarkkaan ottaen viittaa tietyn tyyppiseen kiintolevyteknologiaan), on tietokoneeseen asennettu levymuisti, jota käytetään massamuistina. Siihen tallennetaan ohjelmat ja muut tiedostot. Se tallentaa tiedon yhden tai useamman pyörivän metalli- tai lasikiekon pinnalla olevaan magneettiseen materiaaliin. Tiedot säilyvät kiintolevyllä myös ilman tehonsyöttöä.Tietotekniikkaopas Manuaali.fi Levyperustaisen kiintolevyn korvaavaksi massamuistiksi on yleistymässä SSD-puolijohdelevy, erityisesti sulautetuissa järjestelmissä. Vaihtolevy on levy, jonka levypakan eli levykön voi vaihtaa; kiintolevyn pakkaa ei voi vaihtaa, se on kiinteä. Umpilevyn (eli winchester-levyn, winsun) kiekot ja lukupäät ovat pölytiiviissä kotelossa. Ulkoinen kiintolevy on tavallinen kiintolevy, mutta helposti kuljetettavissa paikasta toiseen, sillä sitä ei tarvitse asentaa tietokoneen sisälle ja siinä on tyypillisesti kuljetusta varten kotelo. Ulkoisia kiintolevyjä on valmistettu muun muassa SCSI-liitännällä. Nykyään ulkoinen kiintolevy toimii yleensä eSATA- tai USB-liitännällä. Applen laitteissa on mahdollista kytkeä ulkoinen kiintolevy Thunderbolt-liitännällä.Thunderbolt Historia Ensimmäinen kiintolevy oli IBM 350, joka esiteltiin vuonna 1956. Kiintolevy esiteltiin IBM 305 RAMAC -tietokoneen yhteydessä, joka oli viimeisiä elektroniputkiin perustuvia malleja IBM:ltä. 350:ssä oli 50 magneettista levyä, joissa oli sektoria, joista jokainen sisälsi 100 alfanumeerista merkkiä 5 miljoonan merkin yhteiskapasiteetilla. Vuonna 1973 IBM esitteli IBM 3340 levy-yksikön (umpilevyn), jonka tekniikka tunnettiin nimellä "Winchester". Tekniikkaan kuului halvempi lukupäärakenne, joka mahdollisti kahden lukupään käyttöä levypintaa kohden. 3340 saavutti 25 millisekunnin hakuajat. 3340-levyä voitiin käyttää IBM S/370 tietokoneen kanssa. IBM 3340 sai lempinimensä Winchester siitä, että se suunniteltiin käyttämään kahta 30 megatavun levypakkaa ("30-30") ja eräs Winchester-kiväärien malli on 30-30. Winchester-tekniikassa levyt, laakerit, lukupäät ja lukupäitä liikuttavat varret olivat kaikki irrotettavan moduulin sisällä. Control Data Corporation (CDC) aloitti oman kehitystyön vuonna 1972 kuultuaan (silloin tulevasta) Winchester-järjestelmästä. CDC kehitti Storage Module Drive (SMD) -liitännän kiintolevyille ja yhtiöstä tuli vuonna 1981 maailman suurin kiintolevyjen OEM-valmistaja. Kun SMD hyväksyttiin ANSI-standardiksi yli 20 valmistajaa tarjosi yhteensopivia tuotteita. Helmikuussa 2020 ilmoitettiin 20 teratavun HAMR-tekniikkaan perustuvien kiintolevyjen toimitusten alkamisesta saman vuoden aikana. Kiintolevyjen levyjä valmistava Showa Denko on kertonut kehitysaskeleesta HAMR-tekniikassa joka mahdollista 80 teratavun kiintolevyt. Showa Denko käyttää Fe-Pt seosta magneettisena kalvona. Toimintaperiaate pienoiskuva
|
Kontula
|
Kontula on Helsingin 47. kaupunginosaan Mellunkylään kuuluva osa-alue Kurkimäen, Vesalan ja Kivikon naapurissa. Kontulassa on asukkaita noin 14 100, ja naapuriasuinalueet mukaan luettuina seudulla asuu yhteensä noin 28 300 asukasta. Kontulan seutu on yksi pääkaupunkiseudun ja Suomen suurimpia lähiöitä. Kontula on rakennettu pääasiassa 1960- ja 1970-luvuilla, jolloin asunnontarve Helsingissä oli suurta. Tuolloin asukkaita muutti alueelle etenkin Helsingin keskustasta. Nykyisin Kontulan suurimman ikäryhmän muodostavat 25–49-vuotiaat. Jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia on alueen väestöstä noin 14 %, mikä on enemmän kuin muualla Helsingissä. Alueen palvelut keskittyvät Kontulan ostoskeskukseen, joka on Helsingin viidenneksi suurin kauppakeskus. Kontulan asukkaista 37,2 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia vuoden 2018 lopussa.Helsingin koko väestö ja ulkomaalaistaustaiset taustamaanosan mukaan osa-alueittain 1.1.2019 Historia Kontula kuuluu Mellunkylän kaupunginosaan, jonka alueella on ollut asutusta keskiajalta asti.Kokkonen, Jouko, 2002, s. 10–11 Haja-asutusta nykyisen Kontulan tienoilla oli jo 1930-luvulla Mellunmäen asutuksen levittäydyttyä lännemmäksi. Nykyisen Kontulan alueella oli kuitenkin lähinnä suoalueita, ja se pysyi pitkään rakentamattomana. Seudulle pääsy helpottui, kun Porvoontie valmistui 1930-luvulla, ja tien varteen alkoi syntyä esikaupunkimaista pientaloasutusta.Sädevirta, Sirkka, 1994, s.1–8 Helsingin kaupunki käynnisti alueen yleiskaavatyön vuonna 1953, jolloin alueelle julistettiin rakennuskielto. Kaupunginvaltuusto jakoi vuonna 1962 Kontulan Helsingin kaupungin, Hakan ja Saton rakennettavaksi. Kontula kaavoitettiin kolmena aluekokonaisuutena: itäpuolen asemakaava valmistui vuonna 1963 ja länsipuolen asemakaavat vuosina 1964 ja 1965. Periaatteita asemakaavoituksessa olivat muun muassa maaston huomioon ottava väljä ja selkeä rakenne. Rakennusmassoittelu oli suurta, joten sen vastapainoksi piti luoda laajoja piha-alueita ja avoin korttelirakenne. pienoiskuva
|
Lempäälä
|
Lempäälä on Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa ja on osa Tampereen kaupunkiseutua. Lempäälän naapurikunnat ovat Akaa, Kangasala, Pirkkala, Tampere, Valkeakoski ja Vesilahti. Lempäälä on Tampereen etelänpuoleinen naapurikunta. Kunnassa asuu ihmistä, ja sen pinta-ala on km², josta % eli km² vesistöjä. Väestötiheys on asukasta/km². Lempäälän kunnanjohtaja on Noora Pajari. Hänen edeltäjänsä oli Heidi Rämö, joka toimi kunnanjohtajana vuosina 2015–2024. Historia Lempäälä on alun perin kuulunut jo 1200-luvulla perustettuun Suur-Pirkkalan kirkkopitäjään, johon kuuluivat myös Kangasala, Messukylä, Ylöjärvi ja Vesilahti. Ajan myötä Vesilahti ja Lempäälä erosivat tästä suurpitäjästä itsenäiseksi alueeksi, jonka keskus oli Vesilahdessa. Tämä on tapahtunut jo ennen kuin Vesilahden kirkkoherra mainitaan vuonna 1346. Eräiden asiakirjalähteiden mukaan Lempäälän ensimmäinen, luultavasti puinen kirkko olisi valmistunut 1418–1419, mutta nykyinen Pyhän Birgitan kirkko on rakennettu kivestä 1500-luvun alussa. Lempäälä mainitaan itsenäisenä seurakuntana ensi kerran 9. tammikuuta 1439, jolloin Turun piispa Maunu II Tavast saapui Lempäälän Kuokkalaan sovittelemaan niin kutsuttua Davidin kapinaa. Vuonna 1465 Lempäälässä pidetyillä laamanninkäräjillä oli kyse messukyläläisten ja Kuokkalan kyläläisten rajariidoista. Lempäälän kirkkoherra Erik Edner esitti Tampereen kaupungin perustamista kuningas Kustaa III:lle vuonna 1772. Maanomistukseltaan Lempäälä on ollut erityisesti 1600–1800-luvuilla kartanoiden hallitsema pitäjä. Lempäälässä on ollut 11 kartanoa: Hietaniemi, Innilä, Kelho, Kukkola, Kulju, Laikka, Lastunen, Loppi, Sotavalta, Tolvila ja Viiala. Kaksi viimeksi mainittua liitettiin 1932 perustettuun Viialan kuntaan. Erityisesti Itä-Lempäälän kartanot Innilä, Kelho, Lastunen, Sotavalta ja Viiala olivat 1700- ja 1800-luvuilla pitkään samojen henkilöiden ja sukujen omistuksessa, jolloin ne muodostivat suuren yhtenäisen alueen. Hietaniemi, Innilä, Kelho ja Sotavalta ovat edelleen maanviljelystiloja. pienoiskuva
|
Läntinen Zhou-dynastia
|
Läntinen Zhou-dynastia (西周 [Xi Zhou]) hallitsi Kiinassa 1066–771 eaa. Se oli osa Zhou-dynastiaa. Historia Shang-dynastian valta-asemaa nousi uhkaamaan valtakunnan läntisillä rajamailla sijainnut Zhou-heimo. Zhou-vallan keskuspaikka sijaitsi Weijoen laaksossa, nykyisen Shaanxin alueella, lähellä Xi'ania. Zhout kukistivat Shangit lopullisesti Muyen taistelussa. Taistelun ajankohdasta ei olla yksimielisiä, mutta se sijoittuu muutaman vuosikymmenen sisälle, vuoden 1050 eaa. molemmin puolin. Tarinat kertovat Zhou-dynastian ensimmäisen kuninkaan Wun olleen hyveellinen kuningas, joka kukisti tyrannimaisen Shang-kuninkaan. Todellisuudessa Xia-, Shang-, ja Zhou-dynastiat olivat osaksi päällekkäisiä, mutta niiden valtakeskukset sijaitsivat eri puolilla Keltaisenjoen laaksoa. Ne olivat teokraattisia pronssikauden valtioita, joissa kuningas sai valtansa uskonnollisesta merkityksestään. Zhou-dynastian vallan alkuaikoina alkoi kehittyä feodaalinen järjestelmä, jossa maa-alueet läänitettiin oman klaanin ja liittolaisklaanien jäsenten kesken. Zhou-ruhtinaiden omassa suorassa hallinnassa ollut alue käsittivät osia nykyisen Shaanxin ja Henanin alueista. Näin ollen Zhou-kuninkaan valta koostui käytännössä hänen suorassa hallinnassaan olevasta pääkaupungista, sekä useista vasallivaltioista, jotka maksoivat veroa Zhou-kuninkaalle. Zhou-kuninkaan valta perustui siihen että hän oli jumalallisessa asemassa, jonka lääninherrat tunnustivat ylimmäksi valtiaaksi. Järjestelmässä oli se heikkous, että kun lääninherrat kasvoivat voimakkaammiksi, he alkoivat toimia itsenäisesti ja pitivät Zhou-kuningasta enää nimellisenä hallitsijana. Järjestelmän tarkoitus oli vahvistaa Zhou-hallitsijan valtaa, mutta myöhemmin kuninkaat eivät enää pystyneet jakamaan uusia läänityksiä vasalleilleen, minkä seurauksena vasallit alkoivat samaistua omaan alueeseensa eivätkä enää olleet uskollisia Zhou-hallinnolle. Läänityksistä syntyi ajan kuluessa useita itsenäisesti toimivia pieniä valtiota, jotka taistelivat vallasta keskenään. Zhou-dynastian vasallit muuttuivat yhä tyytymättömimmiksi ja kuninkaan oli yhä vaikeampi ylläpitää valtaansa. Valtakuntaa uhkasivat myös Keski-Aasian aroilla vaeltavat jousilla varustautuneet hevospaimentolaiset, jotka muodostivat nopealiikkeiset taistelujoukot. He aiheuttivat huomattavia levottomuuksia Keski-Aasiassa 800-luvulla eaa. Kuningas Youn valtakaudella vuosina 781–771 eaa. kuninkaan arvovalta oli jo niin heikko, että yksikään vasalli ei tullut avuksi, kun barbaariheimot hyökkäsivät lännestä Zhoun valtakeskukseen ja surmasivat kuningas Youn. Hallitsijat (Wang 王 tarkoittaa kuningasta; käännöstä herttua tällä sivulla käytetään arvonimestä wujue 五爵.) Zhou Wuwang 周武王 (Ji Fa 姬發 (姬发)), Zhoun ensimmäinen kuningas, noin 1050 eaa. Zhou Chengwang 周成王, joka hallitsi enonsa, Zhoun herttuan Danin, 周公旦 avulla Zhou Kangwang 周康王 Zhou Zhaowang 周昭王 Zhou Muwang 周穆王 Zhou Gongwang 周共王 Zhou Yiwang 周懿王 Zhou Xiaowang 周孝王 Zhou Yiwang 周夷王 Zhou Liwang 周厲王, 878–841 eaa. Hallitsijaton kausi 共和, 841–828 eaa. Lun herttua Zhou ja Yanin herttua Shao hallitsivat lapsikuninkaan puolesta Zhou Xuanwang 周宣王, 827–782 eaa. Zhou Youwang 周幽王, 781–770 eaa. Elämä ja kulttuuri Zhoun kulttuuri ennen Shang-dynastian kukistamista oli ilmeisesti Weijoen laakson paikallisten kulttuurien sekoitus. Shangin alueita vallatessaan Zhou omaksui Shangin kulttuuripiirteet. He käyttivät lähes samaa kilpikonnanluista ennustamista, samoja pronssin valamistamistapoja ja samoja hautausriittejä kuin Shang-kuninkaat. He kehittivät kuitenkin myös oman astioiden koristelutavan, joka poikkesi selvästi Shang-dynastian koristeluista. Historialliset tapahtumat Zhou-kaudella kirjattiin muistiin bambusta tehtyihin liuskoihin, mutta niitä ei ole säilynyt. Tekstejä on kuitenkin vuosisatojen ajan kopioitu, ja suuri osa niistä on siten edelleenkin luettavissa. Näistä kirjoituksista on tullut myös kungfutselaisuuden klassikoita. Oleellisia kirjoja ovat: Shangshu (尚書 / 尚书 Shàngshū - Arvostetut dokumentit) eli Shujing (書經 / 书经 Shūjīng – Dokumenttien klassikko), joka on kokoelma puheita ja keskusteluja Xia-, Shang- ja Läntisen Zhou-dynastian ajoilta. "Laulujen kirja" (Shijing 詩經 / 诗经) on kokoelma hymnejä, arvosteluja ja suosittuja uskonnollisia lauluja Läntisen Zhoun ja Kevättä ja syksyä -kausilta. "Muutosten kirja" (Yijing 易經 / 易经) käsittelee siperiankärsämöstä ennustamista. Sitä pidetään kuningas Wenin ja Zhoun herttuan uudelleenjärjestämänä ja täydentämänä. Shang-dynastian aikainen kulttuurikehitys muovautui selkeän kiinalaiseen tyyliin Zhou-dynastian aikana. Taide-esineistä tuli käytännöllisempiä, Taivas nähtiin vain hyväksyvänä tai tuomitsevana tahona (se lähetti tulvia, kuivuutta, maanjäristyksiä ja auringonpimennyksiä) ja rakennuksista ja hallintobyrokratiasta tuli osa perinteistä kiinalaista valtiota, ajattelua ja taidetta. Läntisestä Zhou-dynastiasta tuli malli kiinalaisen imperialismin historialle, sillä se näki yhdenmukaisuutta siinä, missä itse asiassa oli kulttuurista ja etnistä erilaisuutta. Muutokset yhteiskunnassa Hallitun alueen laajuuden vuoksi alueellisiksi hallitsijoiksi oli saatava luotettavia henkilöitä. Täten erityisesti lähellä pääkaupunkia nimitettiin valtaan sukulaisia. Toinen seuraus laajasta valtakunnasta oli byrokratian tarve. Kirjurintoimistosta tuli huomattavan tärkeä. Valtasuhteet muuttuivat: nyt kuninkaat olivat yksinkertaisesti virkamiesten päämiehiä. Alueellisiksi johtajiksi nimitetyt sukulaiset kävivät sukupolvien vaihtuessa etäämmiksi, ja niin ollen alueet alkoivat etääntyä kuninkaasta ja itsenäistyä. Runoista ja muista kirjoituksista tuli yksilöllisempiä ja niissä saatettiin ilmaista omia mielipiteitä hallitsevasta luokasta. Kirjallisuudessa siirryttiin uskontokeskeisyydestä kohti maailmankuvaa, jossa luonto ja ihmiset olivat keskeisessä asemassa. Ihmiset vastasivat omasta elämästään sen sijasta, että esi-isät tai Taivas olisivat tehneet sen heidän puolestaan. Katso myös Kiinan dynastiat edellinen kausi: Shang-dynastia vallitseva suurempi jakso: Zhou-dynastia seuraava kausi: Itäinen Zhou Lähteet Viitteet Zhou-dynastia, läntinen
|
Läntinen Han-dynastia
|
Läntinen Han-dynastia hallitsi Kiinassa 206 eaa.–24 jaa. Tämä oli osa Han-dynastiaa. Han-dynastian perusta ei poikennut merkittävästi Qin-dynastiasta. Ensimmäiset Han-keisarit olivat Qinin hallitsijoiden perillisiä ja jatkoivat heidän työtään. Perinteinen historiankirjoitus maalaa hyvin tumman kuvan ensimmäisestä keisarista tyranniotteineen ja pitää Han-dynastian aikaista älymystön kohtelua ylivertaisena. Kuitenkin dynastioilla oli samat käsitykset filosofiasta ja uskonnosta. Valtion ulkopuoliset olosuhteet pysyivät samanlaisina ja keisari Wun valtakaudella (141 eaa. ensimmäisen keisarin aloittamat laajennusyritykset Mongoliaan, Koreaan, keski-Aasiaan, etelä-Kiinaan ja Vietnamiin yksinkertaisesti jatkuivat noin sadan vuoden tauon jälkeen. Pidemmällä aikavälillä Han-dynastiassa kuitenkin tapahtui evoluutiota, joka erotti sen Qin-dynastiasta. Tähän vaikuttivat talouden laajeneminen, kiinalaisten ja aroilla asuvien kansojen suhteiden muuttuminen, keskushallinnon voimistuminen, valtion otteen heikkeneminen maanviljelijöistä ja niin edelleen. Jo Han-dynastian perustaja Liu Pang kuitenkin lievensi Qin-dynastian julmia rangaistuksia. Katso myös 200-luku eaa. 100-luku eaa. ensimmäinen vuosisata Lähteet Han-dynastia, läntinen en:Han Dynasty#Western Han
|
Läntinen Jin-dynastia
|
Läntinen Jin-dynastia (myös Tsin tai Chin, 西晉 (yksinkertaistetuilla merkeillä 西晋) [xī jìn]) hallitsi Kiinassa 265–316. Sen perusti Sima-perhe (司馬). Pääkaupunkina toimi vuoteen 311 saakka Luoyang, kunnes Han Zhaon joukot vangitsivat keisari Huain. Tällöin pääkaupunki siirrettiin Chang’aniin, kunnes sekin vallattiin vuonna 316. Kun dynastia valloitti Wu-kuningaskunnan vuonna 280, koko maa oli jonkin aikaa taas yhdistettynä Jin-dynastian alaisuudessa. Kahdeksan prinssin sodan jälkeen Jin-dynastia ei kuitenkaan pystynyt estämään paimentolaisten hyökkäyksiä ja kansannousuja. Chang’anin valtauksen jälkeen hovi pakeni etelään Jiankangiin (lähellä Nanjingia) Longya:n prinssin suojiin. Tämä prinssi nimettiin sitten Jin-keisariksi ja Itäinen Jin-dynastia sai alkunsa. Katso myös 200-luku 300-luku Jin-dynastia, läntinen Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit
|
Liao-dynastia
|
Liao-dynastia (遼朝 [Liáo cháo]) hallitsi osaa Pohjois-Kiinasta 916–1125. Sitä kutsutaan myös kitaanidynastiaksi (tai khitaani) – Liao-nimi dynastialle annettiin vasta 947. Dynastian perusti Yelü (耶律 [yē lǜ])-perhe kitaaniheimosta Tang-dynastian loppuvaiheissa 907, aikakausinimen sille antoi Yelü A Bao Ji vuonna 916. Jin-dynastia löi sen vuonna 1125, joskin Yelü Da Shin (耶律大石 yē lǜ dà shí) johdolla perustettiin vielä Läntinen Liao-dynastia 1125–1220, joka tunnetaan myös nimellä Karakitain valtakunta. Se säilyi aina Tšingis-kaanin mongoliratsuväen tuloon. Dynastian nousu ja tuho Liao-dynastia teki valloitussotia yksinkertaisten iskujen sijaan. Vuonna 946 he valloittivat Song-dynastian pääkaupunki Kaifengin (Bian) ja jatkoivat hyökkäyksiä Song-joukkoja vastaan. Kyllästyttyään jatkuviin taisteluihin paimentolaisia vastaan, Kiinan hallitus (siis Song-dynastia) tarjosi rauhansopimusta rajojen rauhoittamiseksi vuonna 1005. Tämän saadakseen heidän oli kuitenkin maksettava valtavia tribuuttilahjoja pohjoisen paimentolaisjohtajille. Pidemmän päälle nämä korkeat kustannukset osoittautuivat kannattaviksi, sillä Liao-dynastian hallitsijat saivat leppoisat olot kiinalaisten heille takaamilla tuloilla. He tottuivat nopeasti kiinalaiseen elämäntapaan, arvostivat kehittynyttä hallintojärjestelmää ja ryhtyivät maatalous- ja teollisuustuotantoon. Liao-kitaanit kiinalaistuivat, ja tämä taloudellisten ja sosiaalisten arvojen muutos hävitti heidän sotaintonsa. Jo 900-luvulla he kehittivät oman kirjoitusjärjestelmänsä, joka ideoitiin kiinan kirjoitusjärjestelmän pohjalta, tosin se ei oikein soveltunut kitaanin kaltaiseen agglutinoivaan kieleen. Vuonna 1120 Song-dynastian hallitus muodosti liittouman Mantšurian
|
Lappeenranta
|
Lappeenranta on Suomen kaupunki ja Etelä-Karjalan maakuntakeskus. Se sijaitsee Saimaan vesistöalueen etelärannan ja Venäjän rajan välisellä alueella. Lappeenrannan kaupungissa asuu noin ja laajemmin Lappeenrannan seudulla asuu noin henkilöä. Asukasluvultaan Lappeenranta on Suomen :nneksi suurin kunta ja lähikuntineen 12:sitoista suurin kaupunkialue. Lappeenrannan naapurikuntia Suomen puolella ovat Imatra, Lemi, Luumäki, Miehikkälä, Ruokolahti ja Taipalsaari. Venäjän puolella naapureina ovat Tienhaara (Seleznjovo), Enso (Svetogorsk) ja Antrea (Kamennogorsk). Lappeenranta kuului vuoteen 1945 asti Viipurin lääniin. Vuosina 1945–1997 se kuului Kymen lääniin ja vuosina 1998–2009 Etelä-Suomen lääniin. Lappeenrannan pinta-ala oli km², josta km² on maata ja loput km² sisävesialueita. Lappeenranta arvioitiin vuonna 2009 Suomen suurten kaupunkien vertailussa imagoltaan neljänneksi parhaaksi. Vuoden 2008 tutkimuksessa Lappeenranta arvioitiin viidenneksi. Elinkeinoelämän edustajille vuonna 2011 tehdyssä kyselyssä Lappeenranta sijoittui imagoltaan 17. kaikkiaan 34 suomalaisen kaupungin joukosta. Lappeenranta sai maailmanlaajuista näkyvyyttä, kun kaupunkiin sijoittuvan rikossarja Sorjosen oikeudet myytiin 40 maahan. Sarjaa kuvattiin Lappeenrannassa vuosina 2015–2019. Historia Ennen kaupungin perustamista pienoiskuva
|
Liikenne
|
Liikenne on ihmisten ja tavaroiden kuljettamista paikasta toiseen. Laajemmin määriteltynä liikenne voi tarkoittaa myös aineettomien asioiden liikuttelua, kuten maksu-, raha- ja tietoliikennettä. Liikennöintiin käytettäviä laitteita kutsutaan kulkuneuvoiksi. Liikenne jaetaan kuljetusteiden mukaan maa-, vesi- ja ilmaliikenteeseen, joista maaliikenne jaetaan edelleen tie- ja raideliikenteeseen. Kuljetettavan kohteen mukaan liikenne voidaan jakaa matkustaja- ja tavaraliikenteeseen.
|
Luettelo kielistä
|
__NOTOC__ Tämä sivu on vaillinainen luettelo luonnollista kielistä. Luettelo on aakkosjärjestyksessä, mutta kielet voidaan jaotella myös kielikunnittain. A aari - aasáx - abadi - abaga - abai sungai - abanjom - abar - abau - abaza - abé - abhaasi - abidji - abinomn - abipon - abishira - abnaki - abom - abon - abron - abu - abua - abui - abun - abung - abure - abureni - achagua - achang - aché - adele - adhola - adi - adioukrou - adonara - aduge - adyge - adynyamathanha - adzera - aekyom - aer - afade - afar - afitti - afrikaans - aguli - ahvahi - ahtna - aimara - ainu- ajawa - akkada - akkalansaame - akuntsu - alasaksa - alaskanjupik - ala-tanana - albania - aleutti - algonkin - altai - aluentše - alune - alutiiq - amanayé - amdo - amerikkalainen viittomakieli - amhara - amundava - anambé - andh - andi - angika - anuta - apiacá - arabia - aragonia - arakan -aramea - arapaho - araweté - arikem - armenia - arpitaani - artši - asas - assami - asturia (astuuri) - asu - asuriní - asuriní xingú - atšeh - ’auhelawa - aunuksenkarjala - aurá - auslan (australialainen viittomakieli) - avaari - avá-canoeiro - ava guarani - awadhi - awetí - awutu - azeri (azerbaidžani) B babine - bable - badui - bafia - bagheli - bagval - bai - balti - bambassi - bara-bodo - bartang - basaa - baškardi - baškarik - baski (euskara) - bearlake - bedža - belait - belutši - bemba - bena - bench - bengali - bežta - bhadrawahi - bhili - bhisnupriya - bhodžpuri - bislama - bosnia - botlihi - bradž - brahui - bretoni - brittiläinen viittomakieli - bruu - buduhi - bugi - buksa - bulgaria - bundeli - bung - burma - buru - burušaski C cebuano (cebu) - chambeali - chhattisgarhi - cherokee - chilcotin - chinali - chipewyan - chiricahua - chiripá - chittagon - chitwania tharu - chuuk - cocama-cocamilla - cree D dakelh - dameli - dangaura tharu - dargva - dari - dBus - deg hit'an - dena’ina - dhatki - dida - dido - divehi - dogri - dogrib - drung - duala - dunneza - dyirbal - džingpho - dzongkha - džurtšen E Eel River - embu - emerillon - enetsi - englanti - ersä - espanja - eteläinen tutchone - etelämarquesas - etelä-ndebele - eteläsaame - eteläsotho - etelä-yi - eveni - evenki - ewondo F falam-tsin - fang - fataleka - fidži - fidžinhindi - filipino - friisi - friuli - fulani - futuna (fakafutuna) - fääri G gaeli - gaddi - galego (galicia) - Galice-Applegate - ganda - gao - garhwali - garo - gawar - georgia - gesturo - gilaki - goaria - godoberi - grangali - gros ventre - grönlanti - gTsang - guajá - guarani - guaraní mbyá - guarayú - guazazara - gudžarati (gujarati) - gurgula - gusii - gwitšin H haida - haiti - hakka-kiina - halbi - hani - hanti - hare - haryanvi - hassaniyya - hausa - havaiji - hehe - hemba - heprea - herero - hiligaino - hinalugi - hindi - hindko - hinuhi - hindustani - hiri-motu - holikachuk - hollanti - hufi - hunzibi - hupa - hvarši - hän I ida’an - iiri - iloko - imragen - inarinsaame - indonesia - Induksenkohistani - inkeroinen - inuktitut - inupiatun - inuvialuktun - iškašim - islanti - italia - itä-Bolivian guarani - itä-yi - iwal J jaava - jagnobi - jao - japani - jarawa - jazguljami - jiarong - jicarilla - jiddiš (jiddi) - jorá - joruba - júma - juratsi - jurúna K kaakkois-yi - kaamba - kabardi - kabixiana - kairiru - kaiwá - kaja - kakadu - kako - kalaša - kamassi - kamayurá - kamba - kambera - kanakanabu - kanauji - kannada - kantoninkiina (yue-kiina) - kanuri - kapingamarangi - karakalpakki - karata - karen - karipuná - karipúna - karitiâna - karjala - karo - karoliini - karatšai-balkaari - kaska - kašmiri - kašubi - katalaani - katanganluba - katarkalai - kathariya tharu - kavalan - kayabí - kazakki - kebumtam - kepkiriwát - kerewe - keski-yi - ketti - ketšua - kham - khmer - khowar - kiga - kiina (mandariini) - kikuju - kiltinänsaame - kimbundu - kiowa-apassi - kirgiisi - kiribati - kirjanorja - kituba - kochila tharu - kokoma - kolchan - koli - koltansaame - komi - komodo - komori - kongo - koose - kopti - korea - korni - korsika - kosrae - koti - koyukon - kreikka - kroatia - krytsi - kuanua - kumaoni - kumzari - kurdari - kurdi - kuruaya - kutši - kymri - kwalhioqua-clatskanie - kwasio L laal - ladakhi - ladin - ladino - lahnda - lahu - laki - laki - lamba - lambadi - lampung - lango - lao - latgalli - latina - latvia (lätti) - lazi - lezgi - lhasa - liettua - liivi - lingala - lipan - lisu - lozi - luhu - luhya - luluanluba - lunda - luulajansaame - lusitania - luxemburg - lyydi - länsi-Bolivian guarani - länsi-yi - läntinen apašši M ma’anyan - machame - madura - magahi - maijan - maisin - maithili - majhi - makassar - makedonia - makonde - makuráp - malagassi - malaiji - malajalam - Malawinsena - malol - malta - mandariinikiina - mandeali - mangareva - manggarai - manipuri - manksi - mansi - mantšu - maori - marathi - mari - maritsauá - marshalli - marwari - matori - Mattole-Bear River - mazandarani - mbundu - mekens - mentawai - meru - mescalero- minangkabau - mingreli - min-kiina - mokerang - mountain - mokša - mongo - mongoli - morerebi - moriori - motu - muduapa - muinaisenglanti - muinaistupi - munduruku - mundžan - musasa - mustajalka - mwani N naaba - nanai - nandeva - nasi - naukaninjupik - nauru - navajo - ñeengatú - negidaali - nengone - nenetsi - nepali − newari - nganasani - nicaragualainen viittomakieli - nicola -niittymari - nimadi - niuafo'ou - niuatoputapu - niue - njandža - nogai - norja (kirjanorja ja uusnorja) - norra - nukumanu - nukuoro - nyamwezi - nyankole -nyoro O od - okolod - oksitaani - omagua - ona - orija - ormuri - orokki - oromo - orotši - orotšon - oshivambo - osseetti - oy P paali - pai tavytera - palau - palu’e - palya bareli - pandžabi (punjabi) - Paraguayn guarani - parakanã - paranawát - paratši - pašai - paštu - pauri bareli - pauserna - persia (farsi) - phalura - piitimensaame - piru - pohjoinen tutchone - pohjois-ndebele - pohjoissaame - pohjoissotho - portugali - portugalilainen viittomakieli - potiguára - puola - puruborá - pwo R radžastani - rakahanga-manihiki - rana tharu - rangpuri - ranska - rathwi bareli - rawang - retoromaani - Rogue River - rohingya - romania - romanikieli - rombo - rošorv - ruanda - rukai - rung - ruotsalainen viittomakieli - ruotsi - rušani - ruteeni - rutuli - rwa S saaroa - sadri - saksa - šamerzadi - samoa - sangesari - sangu - sanskrit - santali - saparua - saraiki - sarikoli - šartšagpakha - sateré-mawé - sawi - sekani - selkuppi - semnan - sena - serbia - šerpa - seto - sgaw - shambala - sichuanin-yi - sidamo - silbo (vihellyskieli) - šina - sindhi - sinhali - siperianjupik - sirionó - sirmauri - sivendi - skotti - slavey - slovakki - sloveeni - soga - somali - šona - sonha - sooninke - sorbi - suba - šugnani - sukuma - šumašti - sumbawa - sunda (sundaneesi) - suomalainen viittomakieli - suomi - surjapuri - suruí do Pará - svani - swahili - swazi - sylheti T tabasarani - tadžikki - tagalog - tagish - tahiti - tahltan - tališi - tamili - tanacross - tanska - tapieté - tapirapé - tati - Teke-Kukuya - telugu - tembé - tenharim - tetum - tiddim-tsin - tigre - tigrinja - thai - tiibet - timor - tindi - tirahi - tlingit - tokodede - tolowa - tongareva - torwali - tripuri - tsahuri - tšamalali - tšamorro - tšekki - tsetsaut - tšetšeeni - tširiguano - tsonga - tsuut’ina - tswana - tubuai - tudžia - tukumanféd - tulu - tumbuka - tuparí - tupí - tupinambá - tupinikin - turiwára - turjansaame - turkki - tuva U udehe - udi - udmurtti - uiguuri - ukraina - ultša - unkari - urdu - urubú-kaapor - uru-ew-wau-wau - urumi - uumajansaame - uusiseelantilainen viittomakieli - uusnorja - uzbekki V vahan - valkovenäjä - valloni - varhadi-nagpuri - varli - vasavi - vatja - velatru - venda - venäjä - vepsä - vietnam - viro - võro - vunjo W wanukaka - watubela - wayampi - wiraféd - wayoró - wu-kiina - wymysorys X xetá - xhosa (kafferi, hosa) - xibe - xipaya Y yangben - ylä-tanana - ylä-umpqua - yurok - yuqui Z zaghava − zaza - zenaga − zo'é - zulu − zuni Ö önge Katso myös Luettelo kielistä puhujamäärän perusteella Luettelo keinotekoisista kielistä Luettelo kuolleista kielistä Luettelo kirjoitusjärjestelmistä Aiheesta muualla Jaakko Anhava: Maailman kielet ja kielikunnat. Gaudeamus. ISBN 951-662-734-X J. Korpela: Kielten nimiä ja koodeja * Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit
|
Luettelo Suomen kunnista
|
Tämä artikkeli on luettelo Suomen nykyisistä kunnista. Kuntaliitosten yhteydessä hävinneet kunnat ovat sivulla luettelo Suomen entisistä kunnista ja tapahtuneet muutokset sivulla luettelo Suomen kuntamuutoksista. Vuoden 2025 alusta kuntia on 308, joista 107 käyttää kaupunki-nimitystä. Kaupunki-nimitystä käyttävät kunnat on lihavoitu. Luettelon neljännessä sarakkessa on ilmoitettu kunnan viralliset kielet. Luettelon viidennessä sarakkeessa on mainittu se paikkakunta (yleensä taajama), jossa kunnan hallinnollinen keskus sijaitsee. Nämä ovat tavallisesti taajamia, mutta eräissä tapauksissa kuntakeskukset ovat kasvaneet yhteen toisen taajaman kanssa. Usean Ahvenanmaan kunnan (mukaan lukien Luhangan Manner-Suomessa) kuntakeskus ei muodosta taajamaa liian pienen väestöpohjan vuoksi. Luettelon kuudennessa ja seitsemännessä sarakkeessa on ilmoitettu mihin maakuntaan ja seutukuntaan kunta kuuluu. Väkilukutietojen ajankohta on {{#time: j. F\t\a Y
|
Luettelo itsenäisistä valtioista
|
Tämä on luettelo itsenäisistä valtioista ja se sisältää: 193 Yhdistyneiden kansakuntien jäsenvaltiota, joista kuudella ei ole kaikkien maiden tunnustusta: Armenia, Israel, Kiina, Kypros, Pohjois-Korea ja Etelä-Korea Vatikaanivaltion (Pyhä istuin), jolla on kansainvälisen yhteisön täysi tunnustus. Näiden lisäksi on 4 valtiota, jotka eivät ole Yhdistyneiden kansakuntien jäseniä, mutta joilla on tunnustus itsenäisyydelleen vähintään 20 valtiolta: Kosovo, Länsi-Sahara, Taiwan (Kiinan tasavalta) ja Palestiina (joka on YK:n tarkkailijajäsen). Itsenäisiin valtioihin ei lueta: 6 valtiota, jotka eivät ole YK:n jäseniä ja joilla on vain yksittäisiä tunnustuksia itsenäisyydelleen, ks. Luettelo valtioista, joita ei ole tunnustettu Jerusalemin Pyhän Johanneksen suvereeni sotilaallinen ja hospitaliittaritarikunta, Rodoksen ja Maltan ritarikunnaksi sanottu (Maltan ritarikunta), joka tunnustetaan suvereeniksi ja jolla on diplomaattiset suhteet 104 valtion kanssa, mutta jolla ei ole aluetta hallussaan. Suomi on tunnustanut 195 valtion itsenäisyyden. valtioiden tiedot – Afganistanin islamilainen tasavalta dariksi: افغانستان – جمهوری اسلامی افغانستان (Afgānestān – Jomhūrī-ye Eslāmī-ye Afgānestān) persiaksi: افغانستان – جمهوری اسلامی افغانستان (Afgānestān – Jomhūrī-ye Eslāmī-ye Afgānestān) paštuniksi: افغانستان – د افغانستان اسلامي جمهوریت (Afghānistān – Afghānistān Islāmī Jumhūrīyat) Liittyi YK:hon: 1946 albaniaksi: Shqipëria – Republika e Shqipërisë Liittyi YK:hon: 1955 katalaaniksi: Andorra – Principat d’Andorra Liittyi YK:hon: 1993 englanniksi: Antigua and Barbuda Liittyi YK:hon: 1981 armeniaksi: Հայաստան – Հայաստանի Հանրապետություն (Hayastan – Hayastani Hanrapetut’yun) Liittyi YK:hon: 1992 azeriksi: Azərbaycan – Azərbaycan Respublikası Liittyi YK:hon: 1992 Liittyi YK:hon: 1945 bengaliksi: বাংলাদেশ – গণপ্রজাতন্ত্রী বাংলাদেশ {Bāṁlādesh – Gaṇaprajātantrī Bāṁlādesh) Liittyi YK:hon: 1974 hollanniksi: België – Koninkrijk België ranskaksi: Belgique – Royaume de Belgique saksaksi: Belgien – Königreich Belgien Liittyi YK:hon: 1945 ranskaksi: Bénin – République du Bénin Liittyi YK:hon: 1960 espanjaksi: Bolivia – Estado Plurinacional de Bolivia aimaraksi: Wuliwya – Wuliwya Suyu guaraníksi: Volívia – Tetã Volívia ketšuaksi: Buliwya – Buliwya Mama Llaqta Liittyi YK:hon: 1945 tswanaksi: Botswana – Lefatshe la Botswana englanniksi: Botswana – Republic of Botswana Liittyi YK:hon: 1966 malaijiksi: Brunei – Negara Brunei Darussalam jawiksi: برني دارالسلام Liittyi YK:hon: 1984 ranskaksi: Burkina Faso Liittyi YK:hon: 1960 espanjaksi: Chile – República de Chile Liittyi YK:hon: 1945 ranskaksi: Djibouti – République de Djibouti arabiaksi: جيبوتي – جمهورية جيبوتي (Jībūtī – Jumhūrīyat Jībūtī) Liittyi YK:hon: 1977 espanjaksi: República Dominicana Liittyi YK:hon: 1945 arabiaksi: مصر – جمهوريّة مصرالعربيّة(Mişr – Jumhūrīyat Mişr al ‘Arabīyah) Liittyi YK:hon: 1945 tigreksi: ኤርትራ – ሃግሬ ኤርትራ (Iertra – Hagere Iertra) arabiaksi: إريتريا – دولة إرتريا (Irītrīyā – Dawlat Irītrīyā) Liittyi YK:hon: 1993 afrikaansiksi: Suid-Afrika – Republiek van Suid-Afrika englanniksi: South Africa – Republic of South Africa pohjoissothoksi: Afrika-Borwa – Rephaboliki ya Afrika-Borwa sothoksi: Afrika Borwa – Rephaboliki ya Afrika Borwa ndebeleksi: Sewula Afrika – iRiphabliki yeSewula Afrika swatiksi: Ningizimu Afrika – iRiphabhulikhi yeNingizimu Afrika tsongaksi: Afrika Dzonga – Riphabliki ra Afrika Dzonga tswanaksi: Aforika Borwa – Rephaboliki ya Aforika Borwa vendaksi: Afurika Tshipembe – Riphabuḽiki ya Afurika Tshipembe xhosaksi: uMzantsi Afrika – iRiphabliki yaseMzantsi Afrika zuluksi: Ningizimu Afrika – iRiphabliki yaseNingizimu Afrika Liittyi YK:hon: 1945 englanniksi: South Sudan - Republic of South Sudan Liittyi YK:hon: 2011 fidžiksi: Viti – Matanitu ko Viti englanniksi: Fiji – Republic of Fiji fidžinhindiksi: फ़िजी / فیجی – फ़िजी गणराज्य / فیجی رپبلک (Fijī – Fijī dvip samooh ganarajya) Liittyi YK:hon: 1970 ranskaksi: Gabon – République gabonaise Liittyi YK:hon: 1960 georgiaksi: საქართველო (Sak’art’velo) Liittyi YK:hon: 1992 englanniksi: Grenada Liittyi YK:hon: 1974 portugaliksi: Guiné-Bissau – República da Guiné-Bissau Liittyi YK:hon: 1974 englanniksi: Guyana – Co-operative Republic of Guyana Liittyi YK:hon: 1966 espanjaksi: Honduras – República de Honduras Liittyi YK:hon: 1945 hindiksi: भारत – भारत गणराज्य (Bhārat – Bhāratīya Gaṇarājya) englanniksi: India – Republic of India assamiksi: ভাৰত – ভাৰত গণৰাজ্য (Bhārôt – Bhārôt Gôṇrājẏô) bengaliksi: ভারত – ভারতীয় প্রজাতন্ত্র (Bhārôt – Bhārôtīyô Prôjātôntrô) bhodžpuriksi: भारत – भारत गणराज्य (Bhārat – Bhārat Gaṇrādzya) gudžaratiksi: ભારત – ભારતીય ગણરાજ્ય (Bhārat – Bhārat Gaṇrājya) kannadaksi : ಭಾರತ – ಭಾರತ ಗಣರಾಜ್ಯ (Bhārata – Bhārata Gaṇarājya) kašmiriksi: ہِندوستان (Hindustān) konkaniksi: भारत – भारोत गोणराज (Bhārot – Bhārot Goṇrāj) maithiliksi: भारत – भारत गणराज्य (Bhārat – Bhārat Ganarājya) malajalamiksi: ഭാരതം – ഭാരത ഗണരാജ്യം (Bhārataṃ – Bhārata Gaṇarājyaṃ) marathiksi: भारत – भारतीय प्रजासत्ताक (Bhārat – Bhāratīy Pradzāsattāk) meiteiksi: ভারত – ভারত গণরাজ্য (Bhārata – Bhārata Gaṇarājya) nepaliksi: भारत – भारत गणराज्य (Bhārat – Bhārat Gaṇrādzya) orijaksi: ଭାରତ – ଭାରତ ଗଣରାଜ୍ଯ (Bhārôt – Bhārôt Gôṇrājẏô) pandžabiksi: ਭਾਰਤ – ਭਾਰਤ ਗਣਤੰਤਰ (Bhārat – Bhārat Gaṇtãtar) sanskritiksi: भारतम् – भारत गणराज्यम् (Bhārat – Bhāratam Gaṇarājyam) sindhiksi: भारत गणराज्य, هندستانڀارت – भारत, ڀارت (Bhāratu – Bhārat Ganarājya) tamiliksi: இந்தியா – இந்தியக் குடியரசு (Intiyā – Intiyak Kuṭiyaracu) teluguksi: భారత్ – భారత గణతంత్ర రాజ్యము (Bhārata – Bhārata Gaṇataṃtra Rājyamu) urduksi: جمہوریہ بھارت – جمہوریہ بھارت (Bhārat – Jumhūrīyâ-e Bhārat) Liittyi YK:hon: 1945 persiaksi: ایران – جمهوری اسلامی ایران (Īrān – Jomhūrī-ye Eslāmī-ye Īrān Liittyi YK:hon: 1945 islanniksi: Ísland – Lýðveldið Ísland Liittyi YK:hon: 1946 italiaksi: Italia – Repubblica Italiana Liittyi YK:hon: 1945 saksaksi: Österreich – Republik Österreich Liittyi YK:hon: 1954 japaniksi: 日本 – 日本国 (Nihon/Nippon – Nihon-koku/Nippon-koku) Liittyi YK:hon: 1956 arabiaksi: الاردن – المملكة الأردنّيّة الهاشميّة (Al Urdun – Al Mamlakah al Urdunīyah al Hāshimīyah) Liittyi YK:hon: 1955 ranskaksi: Cameroun – République du Cameroun englanniksi: Cameroon – Republic of Cameroon Liittyi YK:hon: 1960 portugaliksi: Cabo Verde – República de Cabo Verde Liittyi YK:hon: 1975 Liittyi YK:hon: 1992 ranskaksi: République centrafricaine sangoksi: Ködörösêse tî Bêafrîka Liittyi YK:hon: 1960 kirgiisiksi: Кыргызстан – Кыргыз Республикасы (Kyrgyzstan – Kyrgyz Respublikasy) venäjäksi: Кыргызстан – Кыргызская Республика (Kyrgyzstan – Kyrgyzskaja Respublika) Liittyi YK:hon: 1992 espanjaksi: Colombia – República de Colombia Liittyi YK:hon: 1945 ranskaksi: République démocratique du Congo Liittyi YK:hon: 1960 dimotiki-kreikaksi: Ελλάδα – Ελληνική Δημοκρατία (Elláda – Ellinikí Dimokratía) katharevousa-kreikaksi: Ελλάς – Ελληνική Δημοκρατία (Ellás – Ellinikí Dimokratía) Liittyi YK:hon: 1945 espanjaksi: Cuba – República de Cuba Liittyi YK:hon: 1945 kreikaksi: Κύπρος – Κυπριακή Δημοκρατία (Kýpros – Kypriakí Dimokratía) turkiksi: Kıbrıs – Kıbrıs Cumhuriyeti YK:n jäsen Liittyi YK:hon: 1960 latviaksi: Latvija – Latvijas Republika Liittyi YK:hon: 1991 arabiaksi: لبنان – الجمهوريّة اللبنانيّة (Lubnān – Al Jumhūrīyah al Lubnānīyah) ranskaksi: République libanaise Liittyi YK:hon: 1945 arabiaksi: ليبيا (Daulat Lībiyā) Liittyi YK:hon: 1955 liettuaksi: Lietuva – Lietuvos Respublika Liittyi YK:hon: 1991 Malagassiksi: Madagasikara – Repoblikan'i Madagasikara ranskaksi: Madagascar – Republique de Madagascar Liittyi YK:hon: 1960 divehiksi: ދިވެހިރާއްޖެ – ދިވެހިރާއްޖޭގެ ޖުމްހޫރިއްޔާ (Dhivehi Raajje – Dhivehi Raajjeyge Jumhooriyyaa) Liittyi YK:hon: 1965 ranskaksi: Mali – République du Mali Liittyi YK:hon: 1960 arabiaksi: المغرب – المملكة المغربية (Al Maghrib – Al Mamlakah al Maghribīyah) Liittyi YK:hon: 1956 arabiaksi: موريتانيا – الجمهورية الإسلامية الموريتانية (Mūrītāniyā – Al Jumhūrīyah al Islāmīyah al Mūrītānīyah) Liittyi YK:hon: 1961 espanjaksi: México – Estados Unidos Mexicanos Liittyi YK:hon: 1945 romaniaksi: Moldova – Republica Moldova moldovaksi: Moldova – Republica Moldova Liittyi YK:hon: 1992 mongoliaksi: Монгол улс (Mongol uls) Liittyi YK:hon: 1961 portugaliksi: Moçambique – República de Moçambique Liittyi YK:hon: 1975 englanniksi: Namibia – Republic of Namibia Liittyi YK:hon: 1990 nepaliksi: नेपाल – संघिय लोकतन्त्रिक गणतन्त्र नेपाल (Nepāl – Saṁghīya Loktāntrik Gaṇatantra Nepāl) Liittyi YK:hon: 1955 englanniksi: Nigeria – Federal Republic of Nigeria Liittyi YK:hon: 1960 bokmålin norjaksi: Norge – Kongeriket Norge nynorskin norjaksi: Noreg – Kongeriket Noreg pohjoissaameksi: Norgga - Norgga Gonagasriika eteläsaameksi: Nöörje - Nöörjen Gånkarïjhke luulajansaameksi: Vuona - Vuona Gånågisrijkka kveeniksi: Norja - Norjan kunnigasriiki Liittyi YK:hon: 1945 arabiaksi: عُمان – سلطنة عُمان (ʿUmān – Salţanat ʿUmān) Liittyi YK:hon: 1971 palauksi: Belau – Beluu er a Belau englanniksi: Palau – Republic of Palau Liittyi YK:hon: 1994 englanniksi: Papua New Guinea – Independent State of Papua New Guinea tok pisiniksi: Papuaniugini hiri motuksi: Papuaniugini Liittyi YK:hon: 1975 espanjaksi: Perú – República del Perú aimaraksi : Piruw – Piruw Republika ketšuaksi: Piruw – Piruw Suyu Liittyi YK:hon: 1945 makedoniaksi: Северна Македонија – Република Северна Македонија (Severna Makedonija – Republika Severna Makedonija) Liittyi YK:hon: 1993 puolaksi: Polska – Rzeczpospolita Polska Liittyi YK:hon: 1945 arabiaksi: قطر – دولة قطر (Qaţar – Dawlat Qaţar) Liittyi YK:hon: 1971 romaniaksi: România Liittyi YK:hon: 1955 ruotsiksi: Sverige – Konungariket Sverige suomeksi: Ruotsi - Ruotsin kuningaskunta pohjoissaameksi: Ruoŧŧa - Ruoŧŧa gonagasriika eteläsaameksi: Sveerje - Sveerjen gånkarïjhke meänkieleksi: Ruotti - Ruottin kuningasriiki luulajansaameksi: Ruotta - Ruotta gånågisrijkka Liittyi YK:hon: 1946 englanniksi: Saint Lucia Liittyi YK:hon: 1979 saksaksi: Deutschland – Bundesrepublik Deutschland Liittyi YK:hon: 1973 englanniksi: Zambia – Republic of Zambia Liittyi YK:hon: 1964 italiaksi: San Marino – Repubblica di San Marino Liittyi YK:hon: 1992 arabiaksi: السعودية – المملكة العربيّة السّعوديّة (As Su‘ūdīyah – Al Mamlakah al ‘Arabīyah as Su‘ūdīyah) Liittyi YK:hon: 1945 serbiaksi: Србија – Република Србија (Srbija – Republika Srbija) Liittyi YK:hon: 2000 englanniksi: Sierra Leone – Republic of Sierra Leone Liittyi YK:hon: 1961 slovakiaksi: Slovensko – Slovenská republika Liittyi YK:hon: 1993 somaliaksi: Soomaaliya – Jamhuuriyadda Soomaaliya arabiaksi: الصومال – جمهورية الصومال (Aş Şūmāl – Jumhūrīyat aş Şūmāl) Liittyi YK:hon: 1960 arabiaksi: السودان – جمهورية السودان (As Sūdān – Jumhūrīyat as Sūdān) englanniksi: Sudan – Republic of the Sudan Liittyi YK:hon: 1956 englanniksi: Swaziland – Kingdom of Swaziland swaziksi: eSwatini – Umbuso weSwatini Liittyi YK:hon: 1968 arabiaksi: سورية – الجمهوريّة العربيّة السّوريّة (Sūrīyah – Al Jumhūrīyah al ‘Arabīyah as Sūrīyah) Liittyi YK:hon: 1945 swahiliksi: Tanzania – Jamhuri ya Muungano wa Tanzania englanniksi: Tanzania – United Republic of Tanzania Liittyi YK:hon: 1961 thaiksi: ประเทศไทย – ราชอาณาจักรไทย (Prathet Thai – Ratcha Anachak Thai) Liittyi YK:hon: 1946 tongaksi: Tonga – Pule'anga Tonga englanniksi: Tonga – Kingdom of Tonga Liittyi YK:hon: 1999 ranskaksi: Tchad – République du Tchad arabiaksi: تشاد – جمهوريّة تشاد (Tshād – Jumhūrīyat Tshād) Liittyi YK:hon: 1945 arabiaksi: تونس – الجمهورية التونسية (Tūnis – Al Jumhūrīyah at Tūnisīyah) Liittyi YK:hon: 1956 turkmeeniksi: Türkmenistan Liittyi YK:hon: 1992 englanniksi: Uganda – Republic of Uganda swahiliksi: Uganda – Jamhuri ya Uganda Liittyi YK:hon: 1962 unkariksi: Magyarország Liittyi YK:hon: 1955 englanniksi: New Zealand maoriksi: Aotearoa Liittyi YK:hon: 1945 valkovenäjäksi: Беларусь – Рэспубліка Беларусь (Bielarus' – Respublika Bielarus') venäjäksi: Беларусь / Белоруссия – Республика Беларусь (Belarus' / Belorussija – Respublika Belarus') Liittyi YK:hon: 1945 latinaksi: Status Civitatis Vaticanæ / Sancta Sedes italiaksi: Stato della Cittá del Vaticano / Santa Sede Liittyi YK:hon: 1964 (tarkkailijajäsen) venäjäksi: Россия – Российская Федерация (Rossija – Rossijskaja Federatsija) Liittyi YK:hon: 1945 viroksi: Eesti – Eesti Vabariik Liittyi YK:hon: 1991 englanniksi: United Kingdom – United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland Liittyi YK:hon: 1945 Lähteet Itsenäiset valtiot Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit
|
Luettelo korttipeleistä
|
Tämä on luettelo korttipeleistä. Perinteisellä pakalla pelattavat korttipelit Aasi Alimenokasino Baccarat Belote Bezique Bismarck Blackjack Boston Bussikuski Brag Bridge Cachons Canasta Cayenne Chicago China Hand Cribbage Davosin jazz Durak Eläintarha Fan tan Fusku Ginirommi Gong Zhu (Toiselta nimeltään kiinalainen hertta) Hampurin pörssi Hei, sotamies Hertta Herttamisääri Hitler Huijauspaska Huutopussi Hämäysseis Jaakko Japanilainen visti Kahdenhengen visti Kaksikymmentäyhdeksän Kasino Katko Kello Kerjäläinen Keräys Kiinalainen bezique Kitumaija Kiusa KKK (Kaks Kahjoo-kortti) Koira Kolmonen Koodinmurtaja Kortinpoiminta Kullankaivaja Kurkha Kurkku Kuusitoista Kääntökahdeksikko Laiva lähtee Lupaus Lännen nopein Läpsy Maalaismarjapussi Marjapussi Mas Merkki Moska Musta Maija Musta-Pekka Murska Mysteeripakka Napoleon Nälkä Paskahousu Patarouva Peitä Peli! Padat Piquet Pidro Pinochle Pokeri Polignac Possu Preferenssi Punaparta Puolalainen pankki Putkimiehet Pyrstötähti Rakennuskasino Ramina Ristiseiska Rommi Ruotsalainen visti Räsypokka Samba Schnapsen Shanghai Seiska Sika Sitoumussamba Sitoutumisrommi Sitoutumisvisti Skat Skruuvi Stressi Taistelu Tanskalainen viisikorttia Torni Tikki Tuppi Vanhapiika Varas Ventti Verottaja Viimeinen mies korkeasaaressa Viimeinen mies laivassa Viisikorttia Viisikymmentä Viisisataa Virolainen Ässäjahti Tikkipelit Barbu Bezique Bridge Calabrasella Euchre Knorri Marjapussi Norri Pidro Piquet Pitch Ramina Ristikontra Tikki Tuppi Visti Misääripelit Bismarck Hertta Rahapelit Baccarat Blackjack ja ventti Pokeri (sen eräät muodot) Primero (pokerin esiaste) Muut korttipelit Juomapeli Kiusa Paskahousu Ristiseiska Lännen nopein Rommipelit Canasta Viisisataa Yhteisrommi Lasten korttipelit Aasi Enää yksi Hullunkuriset perheet Muistipeli Musta Pekka Musta Maija Samat Sika Suurin ja mahtavin Utelias Ympäri mennään Dominopelit Mah jong Erikoiskorttipakan vaativat pelit Android: Netrunner Areena - Titaanien taisto Avista Bang! Blood Bowl: Team Manager – The Card Game Blue Moon Bohnanza Cards against humanity Catanin uudisasukkaat: Korttipeli Caylus Magna Carta Chez Geek Citadels Coloretto Cuccu (korttipeli) Dominion – Valtakunta Doomtrooper Duel Masters Fluxx Fünfzehnern Gloom Hanafuda Jericho Karuta Keskimaan velhot Legendary: A Marvel Deck Building Game Ligretto Lunch Money Magic: The Gathering Menko (bettan eli pachin) Munchkin Once Upon a Time Ota 6! Pekka-pelikortit Pokémon Race for the Galaxy San Juan Skip-Bo Space Hulk Death Angel – Korttipeli Uno Vampire: The Eternal Struggle Yu-Gi-Oh! Cardfight!! Vanguard 77 kivaa kysymystä ja vekkulia vastausta Aiheesta muualla Korttipelien sääntöjä Many Playing Card Rules Online Tarot and Playing Card Museum Korttipelit
|
Logiikkapohjainen ohjelmointi
|
Logiikkapohjainen ohjelmointikieli kuvaa maailman faktoina ja faktojen välisinä suhteina. Esimerkiksi "Ville on Kallen isä, Matti on Villen isä, X on Y:n poika, jos Y on X:n isä ja jälkeläinen on poika tai pojan jälkeläinen" kuvataan Prolog-kielellä näin: isa (ville, kalle). isa (matti, ville). jalkelainen (X, Y) :- poika (X, Y). jalkelainen (X, Y) :- poika (X, Z), jalkelainen (Z, Y). Nyt kyselyssä "kuka on Matin jälkeläinen" todetaan ensin, että säännön 4 mukaan X on Matin jälkeläinen, jos X on Matin poika, ja säännön 3 mukaan X on Matin poika, jos Matti on X:n isä, ja säännön 2 mukaan Matti on Villen isä. Samalla tavoin Kalle todetaan Matin jälkeläiseksi käyttäen kaikkia viittä sääntöä. Ehdottomasti tunnetuin logiikkapohjainen ohjelmointikieli on edellä kuvattu Prolog. Katso myös Ohjelmointikieli Symbolinen logiikka Predikaattilogiikka Aiheesta muualla The Early Years of Logic Programming (PDF) Luokka:Logiikka Luokka:Ohjelmointiparadigmat
|
Luettelo suomalaisista aikakauslehdistä
|
Luettelo suomalaisista aikakauslehdistä sisältää osan kotimaisten aikakauslehtien kokonaismäärästä, joka oli 2 454 vuonna 2022. Ammattilehtiä Acatiimi Aikuiskasvatus Arkkitehti Defensor Legis Duodecim Fysioterapia Journalisti Kasvatus Kehittyvä Kauppa Ketju Kirjastolehti Kirjatyö Kuntalehti Lakimies Lapsen maailma Maankäyttö Mainostaja Markkinointi & Mainonta Media & viestintä Mediuutiset Navigator Opettaja Palkkatyöläinen Pikakirjoituslehti Poliisi & Oikeus Psykologi Psykoterapia Sairaanhoitaja Signum Suomen Kalastuslehti Suomen Lehdistö Suomen Lääkärilehti Teollisuuden Näytelehti Tidning för stenografi Työ Terveys Turvallisuus Uskontotiede Valtiotieteilijä Vanhustyö Sotilasala Rannikon Puolustaja Reserviläinen Ruotuväki Sotilasaikakauslehti Suomen Sotilas Asiakaslehtiä Me Pirkka Yhteishyvä Elämäntapalehtiä AKU. Divaani Tietokone- ja videopelilehtiä Nintendo-lehti Pelaa! Pelaaja Pelit Valokuvauslehtiä Kamera-lehti Luontokuva Raw Pikseli Äänentoistolehtiä AVPlus Hifimaailma InnerWorldAudio Kulttuurilehtiä Askel Ajankohta (1967–1968) Basso Etsijä Hiidenkivi Huili Humanisti Jänkä (lehti) Kaltio Kanava Kirjo Kritiikin Uutiset Kulttuurivihkot Kumppani Libero Liekki Lumooja Mehiläinen Mnemosyne Neliö Niin & näin Ny Tid Paatos Pro Estonia Propaganda Protu Sarjainfo Seita SixDegrees Skeptikko Suomen mieli Synteesi Särö Taide Taito (lehti) Tanssi Teatteri Toinen vaihtoehto Tuli & Savu Tulva Tyyris Tyllerö Uusi Nainen Vapaa ajattelija Vartija Vegaia Voima Voltti Vox paganorum Elokuvalehtiä Como Episodi Filmihullu Kirjallisuuslehtiä Bibliophilos Kerberos (vuoteen 2014) Kiiltomato.net (verkkolehti) Kirjain (vuoteen 2012) Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain Kosmoskynä Lumooja Nuori Voima Parnasso Portti Ruumiin kulttuuri Särö Tuli & Savu Tähtivaeltaja Musiikkilehtiä Rondo Classic Trad (2006) Metallimusiikki Inferno Miasma Magazine Tuhma (2003–2007) Populaarimusiikki Blues News Iskelmä (2008) Jazzrytmit Kitaristi Musa.fi POP (1999–2011) Stara Rock Rumba Rytmi Soundi Sue Naistenlehtiä Anna Cosmopolitan (1999–2020) Eeva Elle (2008–2020) Gloria Jade Kodin Kuvalehti Kotiliesi Me Naiset Olivia (2007–2017) Regina (1959–2012) Sara (2006–2012) Trendi Tulva Nuortenlehtiä Nykyajan nuortenlehtiä CC Koululainen Nuorten eläinlehtiä Eläinmaailma (1978–2007) Hevoshullu Koirafanitus (2009–2014) Lemmikki (1990–2014) Pets Villivarsa (1983–2016) Lopetettuja nuortenlehtiä Demi (1998–2021) Fleim (2006–2014) Intro (1968–1979) Miss Mix (1998–2013) SinäMinä (1969–2010) Stump (1966–1970) Suosikki (1961–2012) Systeri (loppunut 2023) Opiskelijalehtiä Aino Anturi Aviisi Improbatur Jyväskylän Ylioppilaslehti Kalpa Kyliste Kylteri Lamkooma Osakolainen Oulun ylioppilaslehti Policy Polyteekkari Porin ylioppilaslehti Pointti Turun ylioppilaslehti Tutkain Uljas VapaaBoomari Vastavirta Visiiri Ylioppilaslehti Perhelehtiä Apu Hymy Katso Lapsen Maailma Meidän perhe Oho Seiska Seura Suomen Kuvalehti Tenava Valitut Palat Pokerilehtiä Pokerilehti Pokerisivut.com Poliittisia lehtiä Debatti Demokraatti .kom Libero Murros Muutoksen kevät PAX Rahvas Rauhan Puolesta Ulkopolitiikka Vihreä Lanka Voima Ydin Yhteiskuntapolitiikka Pornolehtiä Cocktail-lehti Erotica (lehti) Erotiikan maailma Hustler Jallu Kalle Kalu Lollo Ménage à trois Ratto Seksi.net Tabu Rajatietolehtiä Hermeetikko Minä olen Ultra Rikoslehtiä Alibi Rikosposti Ruoka ja juoma Glorian ruoka & viini HerkkuLeivonta Koti ja keittiö Kotiliesi Kotivinkki Leivotaan Maku Sarjakuvalehtiä Aku Ankka Iines Korkeajännitys Roope-setä Sarjari Sisustus ja asuminen Antiikki & Design Avotakka Deko Divaani Glorian Koti Koti ja keittiö Kotipuutarha Meidän Mökki Meidän Talo Talouslehtiä Nykyisiä talouslehtiä Arvopaperi Kauppalehti Optio Talouselämä Tekniikka ja Talous Lakkautettuja talouslehtiä Presso (2004–2007) Tiedelehtiä Nykyisiä tiedelehtiä Arkhimedes Historia Historiallinen Aikakauskirja Hoitotiede Janus Kasvatus Kielikello Luonnon tutkija Murros Naistutkimus Niin & näin Psykologia Psykoterapia Skeptikko Sosiologia Språkbruk Suomen Antropologi Tiede Tiede & edistys Tieteen Kuvalehti Tieteessä tapahtuu Tutkiva hoitotyö Tähdet ja avaruus Virittäjä Yhteiskuntapolitiikka Lakkautettuja tiedelehtiä National Geographic Suomi Tietokonelehtiä Nykyajan tietokonelehtiä KotiMikro Mikrobitti Pelit Skrolli Tivi Lakkautettuja tietokonelehtiä MPC (1983–2015) Printti (1984–1987) Prosessori (1979–2011) Tietokone (1981–2014) C-lehti (1987–1992) Enter (2000–2006) Printti (1984–1987) Tietoviikko (1982–2014) Urheilu- ja liikuntalehtiä Fillari Fit GOAL Hevosmaailma Huippu-Urheilu-Uutiset Juoksija-lehti Jääkiekkolehti MeNaiset Sport Pääkallo.fi Pro Hockey Skimbaaja Snowextreme Sport Tennis Urheilulehti Urheilusanomat Vauhdin Maailma Yleisurheilun Kuvalehti Uskonnollisia lehtiä Aamun Koitto Analogi Askel Christina Elämä Etsijä Fides Fleim HaKehila Hengellinen Kuukauslehti Herätkää! Hääilo Inkerin Kirkko Koulun Aamu Lasten polku Logos (lehti) Lähettäjä Nuotta Omatunto (lehti) Ortodoksinen kulttuuri Ortodoksinen seurakuntaviesti Ortodoksiviesti Päivämies Rauhan sana Rauhan Side Rauhan Tervehdys Ristin Voitto (RV) Ruukku Sana Sanan Voima Seppo Siionin Lähetyslehti Solea Tietäjä Uusi Elämä Vartija Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja Yhteis-Vapaamuurari Venelehtiä Frisk Bris Kippari Navigare Pro Sail Magazine Purje Puuvene Totalvene.fi Vene Venemestari Yhteiskunnallisia lehtiä Antikapitalisti Debatti Elonkehä Etsijä Kanava Kansa taisteli Kapinatyöläinen Maailman Kuvalehti Libero Maailma ja me Megafoni Mnemosyne Murros Muutoksen kevät Näköpiiri Politiikka Porvari Sivari & totaali Ulkopolitiikka Vegaia Voima Ydin Yliopistolehtiä Aikalainen Aurora Helsinki University Bulletin Unit Yliopisto Muita lehtiä Aikakaus-Lehti Erä ET-lehti Etuovi-lehti Harmaasusien Airut Hyvä terveys Kielikello Koiviston Viesti Koti ja keittiö Kuluttaja Kunto Plus Martat-lehti Maku Mondo Ovi Retki SixDegrees Suomen Kuvalehti Suomen Luonto Talo & koti Tekniikan historia (–2020) Tekniikan Maailma Terminfo Tiedosta-lehti Trendi Veli Vauva Vauva & leikki-ikä Vilpertti Viva Voi hyvin Yhdyskuntasuunnittelu Yhteishyvä Ympäristö Lähteet Aiheesta muualla Aikakausmedia Kansalliskirjaston Finna-tietokanta (kansallisbibliografia) Tieteellisiä verkkolehtiä Suomessa * Aikakauslehdistä Aikakausilehdistä
|
Luettelo Yhdysvaltain presidenteistä
|
Yhdysvaltain presidentti on Yhdysvaltain valtion ja hallituksen päämies. Presidentti johtaa liittovaltion toimeenpanevaa elintä ja on asevoimien ylipäällikkö. Presidentti valitaan epäsuorasti neljävuotiselle virkakaudelle kansanäänestyksellä valitsijamieskokouksen kautta. Vuodesta 1951 alkaen presidentin toimikausien maksimimäärä rajoitettiin kahteen kauteen. Tähän luetteloon on otettu ne henkilöt, jotka vannoivat Yhdysvaltain presidentin valan sen jälkeen kun Yhdysvaltain perustuslaki ratifioitiin vuonna 1789. Yhdysvaltain johtajista ennen ratifiointia katso siirtokuntien kongressin presidentti. Luetteloon ei ole otettu perustuslain 25. lisäyksen mukaan toimea hoitaneita väliaikaisia presidenttejä. Viimeiset numerot osoittavat kausia, joiden ajan presidentti oli vallassa. Esimerkiksi George Washington oli toimessaan kaksi perättäistä kautta ja hänet lasketaan ensimmäiseksi presidentiksi (ei ensimmäiseksi ja toiseksi). Gerald Ford nousi presidentiksi sen jälkeen, kun Richard Nixon oli eronnut, ja toimi presidenttinä loput Nixonin toisesta kaudesta. Grover Cleveland sekä Donald Trump puolestaan valittiin kahdelle kaudelle jotka eivät olleet peräkkäisiä, joten heidät lasketaan sekä 22. että 24. ja 45. sekä 47. presidentiksi. Sen vuoksi luettelossa on ”presidenttiyksiä” kaksi enemmän kuin henkilöitä. Presidentit Presidentti (elinvuodet) Virkakausi Puolue Varapresidentti Kausi Alkoi Päättyi 1.
|
Luettelo Suomen entisistä kunnista
|
Tämä on aakkosellinen luettelo kuntaliitosten yhteydessä tai muuten hävinneistä Suomen kunnista ja kaupungeista. Kunnan nimen jälkeen on kaupunki tai muu kunta, johon se liitettiin, tai muu selvennys. Luettelossa eivät ole mukana ne kuntaliitoksissa lakkautetut entiset kunnat, joiden seuraajana on samassa kuntaliitoksessa tai vain lyhyen erinimisyyden jälkeen muodostunut uusi samanniminen kunta. Siirry kirjaimeen → A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö __NOTOC__ A Ahlainen – liitetty Poriin 1972 Aitolahti – liitetty Tampereeseen 1966 Akaa – jaettu 1946 Toijalan, Kylmäkosken, Sääksmäen ja Viialan kesken, nimi otettu uudelleen käyttöön 1. tammikuuta 2007 Viialan ja Toijalan yhdistyessä Akaan kaupungiksi Alahärmä – liitetty Kauhavaan 2009 Alastaro – liitetty Loimaaseen 2009 Alatornio – liitetty Tornioon 1973 Alaveteli – liitetty 1969 Kruunupyyhyn Angelniemi – liitetty 1967 Halikkoon, joka 2009 liittyi Saloon Anjala – Anjalan ja Sippolan kunnat yhdistetty 1975 Anjalankosken kauppalaksi, joka 2009 liittyi Kouvolaan Anjalankoski – liitetty Kouvolaan 2009 Antrea – luovutettu Neuvostoliitolle Anttola – liitetty Mikkeliin 2001 Artjärvi – liitetty Orimattilaan 2011 Askainen – liitetty Maskuun 2009 B Bergö – liitetty Maalahteen 1975 Björköby – liitetty Mustasaareen 1973 Bromarv – liitetty pääosin Tenholaan ja eteläkulmalta Hankoon 1977, Tenhola liitetty edelleen Tammisaareen 1993, joka Raaseporiin 2009 D Degerby – liitetty 1946 Inkooseen Dragsfjärd – yhdistetty Kemiön ja Västanfjärdin kanssa Kemiönsaareksi 2009 E Elimäki – liitetty Kouvolaan 2009 Eno – liitetty Joensuuhun 2009 Eräjärvi – liitetty 1973 Oriveteen H Haaga – liitetty 1946 Helsinkiin Haapasaari – liitetty 1974 Kotkaan Halikko – liitetty Saloon 2009 Harlu – luovutettu Neuvostoliitolle Hauho – yhdistyi Hämeenlinnaan 2009 Haukipudas – muodosti uuden Oulun kaupungin Oulun, Kiimingin, Oulunsalon ja Yli-Iin kanssa 2013 Haukivuori – liitetty 2007 Mikkeliin Heinjoki – luovutettu Neuvostoliitolle Heinolan mlk ja Heinola yhdistyivät Heinolaksi 1997 Hiittinen – liitetty 1969 Dragsfjärdiin, joka 2009 liitetty Kemiönsaareen Hiitola – luovutettu Neuvostoliitolle Himanka - liittyi Kalajoen kaupunkiin 2010 Hinnerjoki – liitetty 1970 Euraan Honkajoki – liitetty Kankaanpäähän 2021 Honkilahti – liitetty 1970 Euraan Houtskari – liitetty Länsi-Turunmaahan (nyk. Paraisiin) 2009 Huopalahti – liitetty Helsinkiin vuonna 1946. Hyvinkään mlk – liitetty Hyvinkäähän vuonna 1969 Hämeenkoski – liitetty Hollolaan 2016 Hämeenlinnan mlk – jaettu 1948 Hämeenlinnan, Rengon ja Vanajan kesken I Iisalmen maalaiskunta – liitetty 1970 Iisalmen kaupunkiin Ikaalisten maalaiskunta ja Ikaalisten epäitsenäinen kauppala yhdistyi Ikaalisten kauppalaksi 1972 Impilahti – luovutettu Neuvostoliitolle Iniö – liitetty Länsi-Turunmaahan (nyk. Paraisiin) 2009 J Jaakkima – luovutettu Neuvostoliitolle Jaala – liitetty Kouvolaan 2009 Jalasjärvi – liitetty Kurikkaan 2016. Jepua – lakkautettu 1975, liitetty Uuteenkaarlepyyhyn Johannes – luovutettu Neuvostoliitolle Jokijärvi – lakkautettu 1884, liitetty Taivalkoskeen Joutseno – liitetty Lappeenrantaan 2009 Juankoski – liitetty Kuopioon 2017 Jurva – liitetty Kurikkaan 2009 Jyväskylän maalaiskunta – liitetty Jyväskylään 2009 Jämsänkoski – yhdistyi Jämsän kanssa 2009 Jäppilä – lakkautettu 2004, muodosti Pieksämäen mlk:n ja Virtasalmen kanssa Pieksänmaan, joka yhdistyi 2007 Pieksämäen kanssa Jääski – luovutettu Neuvostoliitolle, loput liitetty Imatraan, Joutsenoon ja Ruokolahteen 1948 K Kaarlela – liitetty 1977 Kokkolan kaupunkiin Kajaanin maalaiskunta – liitetty 1977 Kajaanin kaupunkiin Kakskerta – liitetty 1968 Turkuun Kalanti (aikaisemmin Uusikirkko Tl) – liitetty Uuteenkaupunkiin 1993 Kalvola – yhdistyi Hämeenlinnaan 2009 Kangaslampi – liitetty Varkauteen 2005 Kanneljärvi – luovutettu Neuvostoliitolle Karhula – liitetty 1977 Kotkaan Karinainen – yhdistetty 2005 Pöytyän kanssa Pöytyän kunnaksi Karjaa – yhdistettiin Tammisaaren ja Pohjan kanssa Raaseporin kaupungiksi 2009 Karjaan mlk – liitetty 1969 Karjaaseen Karjala – liitetty 1977 Mynämäkeen Karjalohja – muodosti uuden Lohjan kaupungin Lohjan ja Nummi-Pusulan kanssa 2013 Karkku (aikaisemmin Sastamala) – liitetty 1973 Vammalaan; Vammala yhdistyi 2009 Sastamalaksi Karttula – liitetty Kuopioon 2011 Karuna – liitetty 1969 Sauvoon, Sandön alue Kemiöön Karunki – liitetty Tornioon 1973 Kaukola – luovutettu Neuvostoliitolle Kauvatsa – liitetty 1969 Kokemäkeen Keikyä – yhdistetty Kiikan kanssa Äetsäksi vuonna 1981; Äetsä yhdistyi 2009 Sastamalaksi Kemijärven mlk – yhdistetty Kemijärven kanssa 1973 Kemiö – yhdistetty Dragsfjärdin ja Västanfjärdin kanssa Kemiönsaareksi 2009 Kerimäki – muodosti uuden Savonlinnan kaupungin Savonlinnan ja Punkaharjun kanssa 2013 Kestilä – yhdistetty Pulkkilan, Piippolan ja Rantsilan kanssa Siikalatvan kunnaksi 2009 Kesälahti – liitetty Kiteeseen 2013 Kiihtelysvaara – liitetty Joensuuhun 2005 Kiikala – yhdistetty Saloon 2009 Kiikka – yhdistetty Keikyän kanssa Äetsäksi vuonna 1981; Äetsä yhdistyi 2009 Sastamalaksi Kiikoinen – liitetty Sastamalaan 2013 Kiiminki – muodosti uuden Oulun kaupungin Oulun, Haukiputaan, Oulunsalon ja Yli-Iin kanssa 2013 Kirvu – luovutettu Neuvostoliitolle Kisko – liitetty Saloon 2009 Kiukainen – liitetty Euraan 2009 Kivennapa – luovutettu Neuvostoliitolle Kodisjoki – liitetty Rauman kaupunkiin 1. tammikuuta 2007 Koijärvi – jaettu 1969 Forssan ja Urjalan kesken Koivisto – luovutettu Neuvostoliitolle Koiviston mlk – luovutettu Neuvostoliitolle Koivulahti – liitetty Mustasaareen 1973 Konginkangas – liitetty Äänekoskeen 1993 Korpilahti – liitetty Jyväskylään 2009 Korpiselkä – luovutettu Neuvostoliitolle, osa liitetty Tuupovaaraan 1946 Korppoo – liitetty Länsi-Turunmaahan (nyk. Paraisiin) 2009 Kortesjärvi – liitetty Kauhavaan 2009 Koskenpää – liitetty Jämsänkoskeen 1969, joka yhdistyi 2009 Jämsään Kuhmalahti – liitetty Kangasalaan 2011 Kuivaniemi – liitetty Iin kuntaan 1. tammikuuta 2007 Kullaa – liitetty 2005 Ulvilaan Kulosaari – liitetty 1946 Helsinkiin Kuolemajärvi – luovutettu Neuvostoliitolle Kuopion mlk – liitetty Kuopioon (pääosa) ja Siilinjärveen 1969 Kuorevesi – liitetty Jämsään 2001 Kurkijoki – luovutettu Neuvostoliitolle Kuru – liitetty Ylöjärveen 2009 Kuusankoski – liitetty Kouvolaan 2009 Kuusisto – liitetty Kaarinaan 1946 Kuusjoki – liitetty Saloon 2009 Kylmäkoski – liitetty Akaan kaupunkiin 2011 Kymi – liitetty 1977 Kotkaan Kyyrölä – liitetty Muolaaseen 1934 Käkisalmen mlk – luovutettu Neuvostoliitolle Käkisalmi – luovutettu Neuvostoliitolle Kälviä – liitetty Kokkolaan 2009 Köyliö – liitetty Säkylään 2016. L Lahdenpohja – luovutettu Neuvostoliitolle Lammi – yhdistyi Hämeenlinnaan 2009 Lappee – liitetty 1967 Lappeenrantaan Lappi – liitetty Raumaan 2009 Lapväärtti – liitetty 1973 Kristiinankaupunkiin Lauritsala – liitetty Lappeenrantaan 1967 Lavansaari – luovutettu Neuvostoliitolle Lavia – liitetty Poriin 2015 Lehtimäki – yhdistyi Alajärven kanssa 2009 Leivonmäki – yhdistyi Joutsaan 2008 Lemu – liitetty Maskuun 2009 Liljendal – muodosti uuden Loviisan kaupungin Loviisan, Pernajan ja Ruotsinpyhtään kanssa 2010 Lohjan kunta ja Lohja yhdistyivät Lohjaksi 1997 Lohtaja – liitetty Kokkolaan 2009 Loimaan kunta ja Loimaa yhdistyivät Loimaaksi 2005 Lokalahti – liitetty Uuteenkaupunkiin 1981 Lumivaara – luovutettu Neuvostoliitolle Luopioinen – liitetty Pälkäneen kuntaan 1. tammikuuta 2007 Luvia – liitetty Eurajokeen 2017 Längelmäki – jaettu Jämsän ja Oriveden kesken 1. tammikuuta 2007 M Maaninka – liitetty 2015 Kuopioon Maaria – liitetty 1967 Turkuun Maksamaa – yhdistetty Vöyrin kanssa Vöyri-Maksamaan kunnaksi 1. tammikuuta 2007 Mellilä – liitetty Loimaaseen 2009 Merimasku – liitetty Naantaliin 2009 Messukylä – liitetty Tampereeseen 1947 Metsämaa – liitetty 1976 Loimaan maalaiskuntaan, joka 2005 yhdistyi Loimaahan Metsäpirtti – luovutettu Neuvostoliitolle Mietoinen – liitetty Mynämäen kuntaan 1. tammikuuta 2007 Mikkelin mlk – liitetty Mikkeliin 2001 Mouhijärvi – liitetty Sastamalaan 2009 Munsala – liitetty Uuteenkaarlepyyhyn 1975 Muolaa – luovutettu Neuvostoliitolle Muurla – liitetty Saloon 2009 Muuruvesi – liitetty Juankoskeen 1971, joka liitetty Kuopioon 2017 Mänttä – liitetty Vilppulan kanssa Mänttä-Vilppulaksi 2009 N Naantalin mlk – liitetty Naantalin kaupunkiin 1964 Nastola – liitetty Lahteen 2016. Nauvo – liitetty Länsi-Turunmaahan (nyk. Paraisiin) 2009 Nilsiä – liitetty Kuopioon 2013 Noormarkku – liittyi Poriin 2010 Nuijamaa – liitetty Lappeenrannan kaupunkiin 1989 Nummi – yhdistetty 1981 Pusulan kanssa Nummi-Pusulaksi, joka liitetty Lohjaan 2013 Nummi-Pusula – liitetty Lohjaan 2013 Nurmeksen mlk liitetty 1973 Nurmeksen kauppalaan Nurmo – liitetty Seinäjokeen 2009 O Oravainen – liitetty Vöyri-Maksamaan kanssa uudeksi Vöyrin kunnaksi 2011 Oulujoki – liitetty 1965 pääosaltaan Ouluun ja muut osat Haukiputaaseen, Kempeleeseen, Kiiminkiin, Oulunsaloon, Tyrnävään, Utajärveen ja Ylikiiminkiin Oulunkylä – liitetty 1946 Helsinkiin Oulunsalo – muodosti uuden Oulun kaupungin Oulun, Haukiputaan, Kiimingin ja Yli-Iin kanssa 2013 P Paattinen – liitetty 1973 Turkuun Paavola – yhdistetty 1973 Revonlahden kanssa Ruukiksi, joka 2007 yhdistettiin Siikajokeen Paraisten mlk – yhdistyi Paraisten kanssa 1967 Pattijoki – liitetty Raaheen 2003 Pernaja - muodosti uuden Loviisan kaupungin Loviisan, Ruotsinpyhtään ja Liljendalin kanssa 2010 Perniö – liitetty Saloon 2009 Pertteli – liitetty Saloon 2009 Pertunmaa – liitetty Mäntyharjuun 2025 Peräseinäjoki ja Seinäjoki yhdistyivät 2005 Seinäjoen kaupungiksi Petolahti – liitetty Maalahteen 1973 Petsamo – luovutettu Neuvostoliitolle jatkosodan jälkeen Pieksämäen mlk – yhdistetty 2004 Jäppilän ja Virtasalmen kanssa Pieksänmaaksi Pieksänmaa – liitetty 1. tammikuuta 2007 Pieksämäen kaupunkiin Pielisensuu – liitetty 1954 Joensuuhun Pielisjärvi – liitetty 1973 Lieksaan Pihlajavesi – liitetty 1969 Keuruuseen Piikkiö – liitetty Kaarinaan 2009 Piippola – yhdistetty Pulkkilan, Rantsilan ja Kestilän kanssa Siikalatvan kunnaksi 2009 Pirttikylä – liitetty 1973 Närpiöön Pohja – yhdistettiin Tammisaaren ja Karjaan kanssa Raaseporin kaupungiksi 2009 Pohjaslahti – liitetty 1973 Vilppulaan ja Virtoihin Porin mlk – liitetty Poriin 1967 Porvoon mlk ja Porvoo lakkautettiin ja perustettiin uusi kaupunki vanhalla nimellä Porvoo 1997 Pulkkila – yhdistetty Piippolan, Rantsilan sekä Kestilän kanssa Siikalatvan kunnaksi 2009 Punkaharju – muodosti uuden Savonlinnan kaupungin Savonlinnan ja Kerimäen kanssa 2013 Purmo – liitetty Pietarsaaren maalaiskuntaan (nyk. Pedersören kuntaan) 1977 Pusula – yhdistetty 1981 Nummen kanssa Nummi-Pusulaksi Pyhäjärvi Ul – liitetty 1969 Karkkilaan Pyhäjärvi Vpl – luovutettu Neuvostoliitolle Pyhämaa – liitetty 1974 Uuteenkaupunkiin. Pyhäselkä – liitetty Joensuuhun 2009 Pylkönmäki – liitetty Saarijärveen 2009 Pälkjärvi – luovutettu Neuvostoliitolle, osa liitetty Tohmajärveen 1946 R Raippaluoto – liitetty Mustasaareen 1973 Rantsila – yhdistetty Pulkkilan, Piippolan sekä Kestilän kanssa Siikalatvan kunnaksi 2009 Rauman mlk – liitetty Raumaan 1993 Rautio – liitetty 1973 Kalajokeen Rautu – luovutettu Neuvostoliitolle Renko – yhdistyi Hämeenlinnaan 2009 Revonlahti – yhdistetty 1973 Paavolan kanssa Ruukiksi, joka 2007 yhdistettiin Siikajokeen Riistavesi – liitetty 1973 Kuopioon Ristiina – muodosti uuden Mikkelin kaupungin Mikkelin ja Suomenniemen kanssa 2013 Rovaniemen mlk – yhdistetty 2006 Rovaniemen kaupungin kanssa Rovaniemeksi Ruotsinpyhtää - muodosti uuden Loviisan kaupungin Loviisan, Pernajan ja Liljendalin kanssa 2010 Ruskeala – luovutettu Neuvostoliitolle Ruukki – liitetty Siikajoen kuntaan 1. tammikuuta 2007 Rymättylä – liitetty Naantaliin 2009 Räisälä – luovutettu Neuvostoliitolle S Saari – liitetty 2005 Parikkalan ja Uukuniemen kanssa Parikkalan kunnaksi Sahalahti – liitetty 2005 Kangasalan kuntaan Sakkola – luovutettu Neuvostoliitolle Salmi – luovutettu Neuvostoliitolle Saloinen – liitetty 1973 Raaheen – Saloinen oli "Salo" vuoteen 1913 Sammatti – liitetty 2009 Lohjaan Savonranta – liitetty Savonlinnaan 2009 Seinäjoen mlk – liitetty 1959 Seinäjokeen Seiskari – luovutettu Neuvostoliitolle Siipyy – liitetty 1973 Kristiinankaupunkiin Simpele – liitetty 1973 Rautjärveen Sippola – yhdistetty Anjalan kunnan kanssa 1975 Anjalankosken kauppalaksi; Anjalankoski liitetty 2009 Kouvolaan Snappertuna – pääosa liitetty 1977 Tammisaareen ja loput Karjaaseen; vuodesta 2009 Raaseporia Soanlahti – luovutettu Neuvostoliitolle Somerniemi – liitetty 1977 Someroon Sortavala – luovutettu Neuvostoliitolle Sortavalan mlk – luovutettu Neuvostoliitolle Suistamo – luovutettu Neuvostoliitolle Sulva – mantereen puoleinen osa liitetty 1973 Mustasaareen ja Sundom Vaasan kaupunkiin Sumiainen – liitetty Äänekosken kaupunkiin 2007 Suodenniemi – liitetty Vammalan kaupunkiin 1. tammikuuta 2007; vuodesta 2009 Sastamalaa Suojärvi – luovutettu Neuvostoliitolle Suolahti – liitetty Äänekosken kaupunkiin 2007 Suomenniemi – muodosti uuden Mikkelin kaupungin Mikkelin ja Ristiinan kanssa 2013 Suomusjärvi – liitetty Saloon 2009 Suoniemi – liitetty 1973 Nokiaan Suursaari – luovutettu Neuvostoliitolle Säkkijärvi – luovutettu Neuvostoliitolle, osia liitetty Miehikkälään ja Ylämaahan 1946 Särkisalo – liitetty Saloon 2009 Säyneinen – liitetty Juankoskeen 1971, joka liitetty Kuopioon 2017 Säynätsalo – liitetty Jyväskylään 1993 Sääksmäki – liitetty 1973 Valkeakoskeen Sääminki – pääosa liitetty 1973 Savonlinnaan ja loput Punkaharjuun T Tammisaaren mlk – liitetty Tammisaareen 1977 Tammisaari – yhdistettiin Karjaan ja Pohjan kanssa Raaseporin kaupungiksi 2009 Tarvasjoki – liitetty Lietoon 2015 Teerijärvi – liitetty Kruunupyyhyn 1969 Teisko – liitetty Tampereeseen ja Kuruun 1972 Temmes – liitetty pääosin Tyrnävään 2001, osia Liminkaan, Lumijokeen ja Rantsilaan Tenhola – liitetty 1993 Tammisaareen, joka 2009 yhdistyi Raaseporiksi Terijoki – luovutettu Neuvostoliitolle Tiukka – liitetty 1973 Kristiinankaupunkiin Toijala – yhdistetty Viialan kanssa Akaan kaupungiksi 1. tammikuuta 2007 Tottijärvi – liitetty 1976 Nokiaan Tuulos – yhdistyi Hämeenlinnaan 2009 Tuupovaara – liitetty 2005 Joensuuhun Tyrväntö – liitetty 1971 Hattulaan Tyrvää – liitetty 1973 Vammalaan – Vammala erotettiin Tyrväästä 1915. Vuodesta 2009 Sastamalaa Tytärsaari – luovutettu Neuvostoliitolle Töysä – liitetty Alavuden kaupunkiin 2013 U Ullava – liitetty Kokkolaan 2009 Uskela – liitetty 1967 Saloon Uudenkaarlepyyn mlk – liitetty 1975 Uuteenkaarlepyyhyn Uudenkaupungin mlk – liitetty 1969 Uuteenkaupunkiin Uukuniemi – yhdistetty 2005 Parikkalan ja Saaren kanssa Parikkalan kunnaksi Uusikirkko Vpl – luovutettu Neuvostoliitolle V Vahto – liitetty Ruskoon 2009 Vahviala – luovutettu Neuvostoliitolle, osia liitetty Lappeeseen ja Ylämaahan 1946 Valkeala – liitetty Kouvolaan 2009 Valkjärvi – luovutettu Neuvostoliitolle Valtimo – liitetty Nurmekseen 2020 Vammala – yhdistettiin Mouhijärven ja Äetsän kanssa Sastamalan kaupungiksi 2009 Vampula – liitetty Huittisiin 2009 Vanaja – jaettu 1967 Hämeenlinnan, Hattulan, Janakkalan ja Rengon kesken. Varpaisjärvi – liitetty Lapinlahden kuntaan 2011 Vehkalahti – liitetty Haminaan 2003 Vehmersalmi – liitetty Kuopioon 2005 Velkua – liitetty Naantaliin 2009 Vihanti – liitetty Raaheen 2013 Viiala – yhdistetty Toijalan kanssa Akaan kaupungiksi 1. tammikuuta 2007 Viipuri – luovutettu Neuvostoliitolle Viipurin mlk – luovutettu Neuvostoliitolle Viljakkala – liitetty Ylöjärven kaupunkiin 2007 Vilppula – liitetty Mäntän kanssa Mänttä-Vilppulaksi 2009 Virtasalmi – yhdistetty 2004 Pieksämäen mlk:n ja Jäppilän kanssa Pieksänmaaksi, joka 2007 yhdistyi Pieksämäkeen Vuoksela – luovutettu Neuvostoliitolle Vuoksenranta – luovutettu Neuvostoliitolle Vuolijoki – liitetty Kajaaniin 2007 Värtsilä ja Tohmajärvi yhdistyivät 2005 Tohmajärven kunnaksi Vähäkyrö – liitetty Vaasaan 2013 Västanfjärd – yhdistetty Kemiön sekä Dragsfjärdin kanssa Kemiönsaareksi 2009 Vöyri-Maksamaa – yhdistetty Oravaisten kanssa uudeksi Vöyrin kunnaksi 1. tammikuuta 2011 Y Yli-Ii – muodosti uuden Oulun kaupungin Oulun, Haukiputaan, Kiimingin ja Oulunsalon kanssa 2013 Ylihärmä – liitetty Kauhavaan 2009 Ylikiiminki – liitetty Ouluun 2009 Ylimarkku – yhdistetty Närpiön kanssa Närpiön kaupungiksi 1. tammikuuta 1973 Ylistaro – liitetty Seinäjokeen 2009 Ylämaa – liittyi Lappeenrantaan 2010 Yläne – liitetty Pöytyään 2009 Ä Äetsä – liitetty Sastamalaan 2009 Ähtävä – liitetty Pietarsaaren maalaiskuntaan (nyk. Pedersören kuntaan) 1977 Äyräpää – luovutettu Neuvostoliitolle Äänekosken mlk – liitetty Äänekoskeen 1969 Ö Öja – liitetty Kaarlelaan 1969, joka liitetty Kokkolaan 1977 Katso myös Kuntaliitos Suomessa Aiheesta muualla * Entiset kunnat
|
Lontoo
|
Lontoo on Yhdistyneen kuningaskunnan ja Englannin pääkaupunki. Lontoon asukasluvun määrittely on melko monimutkaista ja riippuu siitä, miten kaupunki määritellään. Lontoon hallintoalueen (Lontoon City ja 32 Lontoon piiriä) väkiluku oli vuonna 2012 noin 9 miljoonaa ihmistä. Lontoon kaupunki- tai urbaanialueella (Larger Urban Zone) asui vuonna 2011 noin 11 905 500 ihmistä, kun taas Lontoon metropolialueella (London Metropolitan Area) asuu arviolta 15 010 295 ihmistä, mutta Greater London Authorityn mukaan metropolialueella asui vuonna 2011 noin 21 miljoonaa ihmistä. Vuonna 2021 metropolin asukkaista yli 40 prosenttia oli ulkomailla syntyneitä. Suur-Lontoon pinta-ala on 1 572 neliökilometriä. Hallinto ja maantiede Lontooksi käsitetään yleensä niin sanottu Suur-Lontoon (Greater London) alue, joka koostuu 32 kaupunkipiiristä (borough) sekä Lontoon Citystä (City of London). Näiden alueiden itsehallinto on lähellä suomalaisen kunnan itsehallinto-oikeutta. Koko Suur-Lontoon yhteinen hallintoelin on Suur-Lontoon yleishallintoviranomainen (Greater London Authority), johon kuuluvat vaaleilla valittu pormestari sekä häntä avustava 25-jäseninen edustajisto. Pormestarina on toiminut vuodesta 2016 Sadiq Khan.UK elections: Sadiq Khan confirmed as London mayor The Guardian. Kuninkaan edustajana on Suur-Lontoon lordiluutnantti, jonka tehtävänä on edistää kulttuuria, liiketoimintaa, vapaaehtoistyötä ja sosiaalista toimintaa sekä valvoa kruunun etua. Jokaisella kaupunkipiirillä on myös oma valtuustonsa. pienoiskuva
|
Lainasana
|
Lainasana tarkoittaa kielestä toiseen siirtynyttä sanaa. Kielitieteessä ilmiötä kutsutaan lainautumiseksi ja sitä tutkii kontaktilingvistiikka. Myös sanaparit tai pidemmät ilmaisut voivat lainautua. Lainautuminen on kaikille kielille ominainen ilmiö, mutta yleisimmin sitä havaitaan tapahtuvan niin sanotuista maailman valtakielistä pienempien kieliyhteisöjen suuntaan. Johtamisen rinnalla sanojen siirtyminen on yksi yleisimmistä tavoista kartuttaa kielen mahdollisesti vaillinaista sanastoa. Tilanne on tyypillinen haluttaessa kuvata jotakin uutta ilmiötä tai asiaa, jolle kielessä ei ole vielä nimeä, tai kotoperäinen ilmaus on heikko, kankea, vaikeasti lausuttava, vanhahtava tai siihen liittyviä assosiatiivisia, sivumerkityksiä halutaan täsmentää. Lainautumista on tapahtunut nykytietojen mukaan aina. Ennen esimerkiksi latinaperäinen ammattisanasto ja muu termistö oli vahvasti leimaa antava piirre monissa eurooppalaisissa kielissä etenkin sivistyneistön piirissä. Nykyään muun muassa suomen kieleen lainataan usein tyyliin perustuvin kriteerein. Tätä ilmiötä esiintyy lähinnä yritysmaailmassa, tekniikan ammattisanastoissa sekä nuorten murteissa. Tällaisia sosiaalisia murteita kutsutaan sosiolekteiksi. Sosiolektiset lainat tulevat usein englannin kielestä, jolloin puhutaan anglismeista. Lainojen ryhmittely Lainat voidaan jakaa neljään ryhmään sen mukaan, kuinka ne sopeutetaan vieraaseen kieleen. Sitaattilainat Sitaattilainaksi kutsutaan sanaa, joka siirtyy kielestä toiseen täysin muuttumattomana. Sitaattilainat eivät yleensä myöskään sopeudu lainaavan kielen taivutusjärjestelmään yhtä luontevasti kuin kotoperäiset sanat. Synnynnäinen kielenpuhuja erottaa tällaiset suorat lainaukset yleensä vaivatta. Sitaattilainoista tyypillisimpiä ovat erisnimet, paikkojen tai ihmisten nimet, mutta myös uusi termistö saattaa kotiutua kieleen samaisessa muodossaan. Tästä esimerkkinä vaikkapa englanninkielinen sana freelance, joka on ottanut paikkansa suomestakin muuttumattomana. Yleisesti ottaen kielillä on kuitenkin tapana sopeuttaa vaikeasti äännettäviä sanoja tuttuun äänne- sekä taivutusjärjestelmäänsä ja tämän vuoksi kielissä vain suhteellisen uudet lainat säilyvät sitaattilainoina. Erikoislainat Erikoislainat puolestaan ovat kieleen ja sen taivutusjärjestelmään osin sopeutuneita ilmauksia. Niillä yleensä on lähes täydellinen taivutusparadigma, mutta niiden äänneasu saattaa silti poiketa lainaavasta kielestä. Ne saattavat esimerkiksi sisältää kielelle vieraita äänteitä. Tämä monissa tapauksissa jo paljastaa kielenpuhujalle, että kyseessä on lainasana. Tyypillisimmin erikoislainat syntyvät, kun sanoja sopeutetaan kieleen esimerkiksi liittämällä lainasanan perään jokin omalle järjestelmälle tuttu pääte tai äänne. Tästä esimerkiksi vaikkapa suomen sana banaani. Yleislainat Yleislainat ovat yleensä kielen vanhimpia lainoja, ja niiden joukko on suomen kielessä laajin. Yleislainat ovat niin äännerakenteeltaan kuin taivutukseltaankin sopeutuneet kieleen. Yleensä tämä sopeutuminen tapahtuu pitkän ajan kuluessa ja usein kieliyhteisö itse löytää esimerkiksi sitaattilainalle sopivimman ääntöasun, joka vakiintuu kieleen. Tästä esimerkkinä ruotsalaisperäinen sana sohva (soffa), joka on äänneasultaan mukautunut suomeen ja saanut täydellisen taivutuksen. Suurin osa yleislainoista on niin voimakkaasti kotiutuneita, ettei kielenpuhuja yleensä erota niitä ilman kielitieteellistä tietoa. Lisäksi monet sanat ovat niin vanhoja, lainautuneet niin aikaisessa vaiheessa, että voidaan jopa kyseenalaistaa, missä vaiheessa on enää mielekästä puhua lainasta. Esimerkiksi sanan äiti kohdalla voitaisiin pitää triviaalina luokitella sana lainaksi sillä perusteella, että se on joskus syrjäyttänyt kantakielemme sanan emä merkityksessä "ihmisen naispuolinen vanhempi". Käännöslainat Käännöslainat ovat tavallisesti yhdyssanoja, jotka on muodostettu kääntämällä sanan osat omalle kielelle yksi kerrallaan. Esimerkiksi emolevy on käännöslaina, joka pohjautuu englannin sanaan motherboard (mother = äiti, emo; board = lauta, levy). Käännöslainat voivat olla myös erikseen kirjoitettavia sanapareja, esimerkiksi musta aukko ( < black hole). Sana käännöslaina perustuu ruotsin sanaan översättningslån. Katso myös Vierassana Sivistyssana Sukulaissana Suomen kielen lainasanat Anglisismi Svetisismi Kielenhuolto Kirjallisuutta Luokka:Sanasto-oppi Luokka:Kielihistoria Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit
|
Liivin kieli
|
Liivi (līvõ kēļ) on uralilaisten kielten päähaaraan eli suomalais-ugrilaisiin kieliin kuuluva kieli, joka on suomen lähisukukieli, eli itämerensuomalainen kieli. Lähin liivin sukukieli on viro. Liivin kieltä puhuivat liiviläiset Latviassa Kuurinmaalla Liivinrannassa. Laajasti levinneen uutisen mukaan kielen viimeinen syntyperäinen puhuja, Viktor Berthold, kuoli vuonna 2009, mutta todellisuudessa viimeinen liivin äidinkielinen puhuja oli kanadanliiviläinen Grizelda Kristiņa, joka kuoli 103-vuotiaana 2. kesäkuuta 2013The Times – Death of a language: last ever speaker of Livonian passes away aged 103. Vuonna 2022 uutisoitiin, että Latviassa elää täysin liivinkielinen 2,5-vuotias lapsi, jonka vanhemmat ovat liivin kielen aktivisteja. Historia Kielitieteilijät eivät ole täysin varmoja siitä, miten liivin kieli erosi muista itämerensuomalaisista kielistä. Epäselvyyttä on esimerkiksi siitä, onko liivi läheisempää sukua eteläviron kieliryhmän kielille vai pohjoisvirolle.Helsinki.fi – Liivin kielestä Paikannimistötutkimuksen perusteella liivinkielisten alueet ulottuivat ennen paljon nykyistä laajemmalle. Liivinkielisten paikannimien verkko kattaa noin puolet nykyisen Latvian alueesta. Monet liivinkieliset ovat siirtyneet käyttämään indoeurooppalaista latvian kieltä eli lättiä, jota Latviassa pääasiallisesti puhutaan. Latvian kieli on kuitenkin saanut paljon vaikutteita liivistä; latvian eroavaisuudet liettuaan nähden ovat osittain liivin vaikuttamia. Toisin päin latvian kieli on vaikuttanut liiviin hyvin voimakkaasti, niin sanastoon kuin kielioppiinkin. Latvian kielen vaikutus onkin erkaannuttanut liiviä huomattavasti muista itämerensuomalaisista kielistä.
|
Linnunrata
|
Linnunrata on galaksi, jossa Maa ja aurinkokuntamme sijaitsevat. Muodoltaan Linnunrata on kiekon muotoinen sauvaspiraaligalaksi ja kooltaan keskimääräistä galaksia suurempi. Linnunradassa on satoja miljardeja tähtiä. Oma aurinkokuntamme sijaitsee 26 000 valovuoden (8 000 parsekin, pc) ± 1 400 valovuoden etäisyydellä galaksin keskustasta Orionin haaraksi kutsutussa kierteishaaran osassa. Linnunradan keskustassa on pistemäinen radiolähde Sagittarius A*, joka on todennäköisesti supermassiivinen musta aukko. Linnunrata kuuluu galaksijoukkoon, jossa on kolme suurta ja yli 50 pientä kääpiögalaksia. Näistä Linnunrata on toiseksi suurin. Linnunradalla on seuralaisenaan useita kääpiögalakseja. Johtuen sijainnistamme vain 20 valovuotta galaksin keskitason yläpuolella näemme Linnunradan yötaivaalla koko taivaankannen halki kulkevana himmeänä juovana. Pimentävien pölypilvien takia näemme siitä vain osan, mutta muilla kuin näkyvällä valon aallonpituuksilla on mahdollista havaita pölypilvien takaa tulevaa säteilyä. Etymologia Linnunradan suomenkielinen nimitys palautuu muinaissuomalaisten uskomuksiin. Linnunradan uskottiin olevan itämerensuomalaisten pyhän linnun joutsenen reitti taivaan halki lintukotoon. Suomensukuisista kansoista dokumenttielokuvia ennen presidenttikauttaan tehnyt Viron presidentti Lennart Meri on todennut, että: "Jos miltä hyvänsä uralilaiseen kieliryhmään kuuluvalta noin 23 kansalta kysytään yötaivasta halkovan tähtivyön nimeä, ne vastaavat sen olevan Linnunrata, Sorsien tai Metsähanhien tie tai jokin muunnos näistä. Se antaa tiedon, että näiden kansojen välillä oli joskus läheinen yhteys, ja että näillä kansoilla on hyvä muisti." Monissa muissa kielissä Linnunrataa kutsutaan maitoon viittaavilla nimityksillä, kuten latinan Via lactea ja sen jälkeläiset. Se johtuu siitä, että kreikkalaisen mytologian mukaan Linnunrata oli syntynyt Hera-jumalattaren maidosta.
|
Lars Levi Laestadius
|
Lars Levi (joskus suomennettu nimillä Lauri Leevi) Laestadius (Læstadius) (10. tammikuuta 1800 Arjeplog, Ruotsi – 21. helmikuuta 1861 Pajala, Ruotsi) oli ruotsinsaamelainenCultural change and ethnic continuity - Laestadianism as a politically incorporating value in a coast Sami municipality The Arctic University of NorwayLars Levi Laestadius and the Sami Samiskt Informationscentrum pappi, jonka mukaan on nimetty evankelis-luterilaisen kirkon herätysliike lestadiolaisuus. Hän valmistui ylioppilaaksi vuonna 1819 ja papiksi 1825. Papin työn lisäksi Laestadius oli kasvitieteilijä ja saamelaisen muinaisuskon tutkija. Hänestä tuli Ranskan Kunnialegioonan ritari. Elämä Perhe- ja sukutausta Lars Levi Laestadiuksen isä Karl Laestadius (1746–1832) työskenteli työnjohtajana Nasafjällin kaivoksella Västerbottenin läänissä Pohjois-Ruotsissa. Karl Laestadius oli Arjeplogin kirkkoherran Johan Laestadiuksen poika. Myös Karlin isoisä ja tämän isä olivat Arjeplogin kirkkoherroja, ja molempien nimi oli Johan Laestadius. Suvun kantaisä Johan Nilsson (1615–1697) oli kotoisin Ångermanlannin Ytterlännesin pitäjän Lästan kylästä. Laestadius on latinankielinen muunnos mainitun kylän nimestä. Hänen veljensä Petrus Laestadius (1802–1844) toimi pappina Ruotsin LapissaOtavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 5, p. 166. Isä Karl Laestadius solmi ensimmäisen avioliiton vuonna 1774 tukholmalaissyntyisen Brita Ljungin (1746–1798) kanssa. Avioliitossa syntyi kolme lasta, Karl Erik (1774–1817), Johan (1777–1828) ja Elsa Catharina (1779–1779). Toisen avioliiton Karl solmi leskeksi jääneen Anna Magdalena Hanssonin kanssa vuonna 1799. Pariskunta muutti Ruotsin Lappiin Jäckvikiin, jossa he viljelivät valtion tilaa Hornavan-järven rannalla. Ensimmäinen tästä avioliitosta 10. tammikuuta 1800 syntynyt lapsi kastettiin Lars Leviksi. Toinen lapsi syntyi 9. helmikuuta 1802 ja sai nimen Petrus. Laestadius oli kirjailija Lars-Levi Laestadiuksen isoisän isä. Lapsuus ja nuoruus Laestadiuksella oli saamelaiset sukujuuret. Larsin äiti Anna Magdalena kuuli kahdessa uninäyssä nimet Lars ja Levi. Näin hänen poikansa sai hätäkasteessa nimekseen Lars Levi Laestadius.Saarisalo, s. 25 Laestadius opiskeli lukion Härnösandissa veljensä Petruksen kanssa. He myös suorittivat yhdessä yliopiston Uppsalassa. Lupaavan kasvitieteilijän uran sijaan Laestadius ryhtyi papiksi, kun kasvitieteilijöiden suosija kauppaneuvos Casström häntä siihen kehotti. Auttaakseen Laestadiusta urallaan eteenpäin Casström lupasi suositella häntä ystävälleen, Härnösandin piispa E. A. Almqvistille. Pappistutkinnon suoritettua Laestadius vihittiin papiksi samaan aikaan veljensä Petruksen kanssa 20. helmikuuta 1825 Härnösandissa.Saarisalo, s. 29–30 Papin virkaan Laestadius määrättiin heti pappisvihkimyksen jälkeen synnyinpitäjänsä Arjeplogin varapastoriksi sekä samanaikaisesti lappalaisten lähetyssaarnaajaksi. Lupaa kysymättä piispa Ahlqvist laittoi Laestadiuksen nimissä hakemuksen avoinna olevaan Kaaresuvannon kirkkoherran virkaan. Myöhemmin piispa pyysi luvan Laestadiukselta, että hän "ei tekisi omaa piispaansa valehtelijaksi". Laestadius ei voinut kieltäytyä, ja hänet nimitettiin Kaaresuvannon kirkkoherraksi 18. toukokuuta 1825. Vasta 26-vuotias Laestadius aloitti kirkkoherran viranhoidon toukokuun 1. päivänä vuonna 1826. Seurakunta oli Ruotsin pohjoisin, ja kartasta katsottuna hän oli "Ruotsin ylimmäinen pappi", kuten häntä leikillisesti on kutsuttu. Seurakuntalaisten määrä oli pieni ja seutu harvaanasuttua. Maisemat olivat karuja ja talvet kylmiä. Lisäksi Kaaresuvanto oli suomenkielistä aluetta, kun taas Laestadius puhui ruotsia ja äidinkieltään luulajansaamea. Oman haasteensa toi myös se, että seurakuntalaiset eivät olleet tulleet keskustelemaan papin kanssa hengellisistä asioista vuosikausiin. Työskennellen sinnikkäästi hän oppi kuitenkin muutamassa vuodessa suomen kielen. Laestadiuksen saarnatyyli oli alusta alkaen hyvin väkevää ja hänen käyttämänsä kielikuvat rikkaita. Hän haki vertauksia Lapin luonnosta, kansasta ja uskomuksista. Jumalasta Laestadius käytti mm. nimityksiä "taivaallinen vanhin" ja "viinimäen isäntä", kun taas paholainen oli esimerkiksi "hirmuinen susi" ja "tämän maailman lasimestari". Ilmeisesti vaikea isäsuhde oli syy siihen, että hän vierasti "Taivaan Isä" -nimityksen käyttöä. Hänen jumalkuvassaan oli feminiinisiä piirteitä, Jumalalla oli esimerkiksi rinnat.Bikka Puoskari, Laestadiuksen Jumala oli naishahmo, Yle.fi 17.12.2014, päivitetty 18.12.2014 Vuonna 1848 Laestadius haki Pajalan kirkkoherran virkaa. Hän sai vaalissa eniten ääniä. Vaalista valitettiin, mutta valitukset hylättiin, ja Laestadius nimettiin lokakuussa 1848 Pajalan seurakunnan ensimmäiseksi kirkkoherraksi. Hän astui virkaan maaliskuussa 1849. Hengellinen herääminen Vuonna 1842 Laestadius sairastui vakavasti. Hän pelkäsi kuolevansa mutta oli varma, ettei elämällään olisi ansainnut muuta kuin helvetin tuskat. Hänen mieltään rupesi painamaan suunnaton syntitaakka, joka oli alkanut karttua jo aivan lapsuudesta ja nuoruudesta alkaen. Laestadius parantui taudistaan, mutta synnin taakka oli edelleen hänen edessään. Laestadiuksen poika Levi kuoli tuhkarokkoon nelivuotiaana, mikä sai Laestadiuksen miettimään kuolemaa entistä syvemmin. Tuolloin hänellä oli ollut kaksi lasta, mutta kaikkiaan lapsia syntyi 15. Hengellisestä murroksestaan Laestadius on kertonut lehdessään Huutavan ääni Korvessa (Ens Ropandes röst i öknen). Työmatkallaan Åseleen 1844 Laestadiuksen elämässä tapahtui käänne. Noran pastori Per Brandellin herrnhutilais-uusevankeliseen herätyspiiriin kuuluva Milla Clemensdotter -niminen lappalaisnainen tuli keskustelemaan hänen kanssaan ja kertoi omasta uskostaan. Keskustelun merkitys Laestadiukselle oli suuri. Hän sai siinä omien sanojensa mukaan tuntea taivaallisen ilon esimakuaLohi, s. 176: Herätysliikkeen synty ja laajeneminen Åselen tapahtumien jälkeen Laestadiuksen saarnat saivat uuden värin ja voiman. Hänen puheensa herättivät ihmisissä monenlaisia tunteita, ja kirkkoon alkoi tulla uteliaita kuulijoita. Keväällä 1846 hänen kuulijansa alkoivat osoittaa hengellisen heräämisen merkkejä. Herätysliike rupesi leviämään yli valtakuntien rajojen. Nyt lestadiolaisuuden eri haarat muodostavat merkittävän herätysliikkeen evankelis-luterilaisen kirkon sisällä. Lestadiolaisuus on levinnyt myös muun muassa Pohjois-Amerikkaan, Norjaan, Saksaan, Ruotsiin ja Venäjälle. Laestadiuksen teologinen ajattelu Laestadiuksen teologinen pääteos on tutkielma nimeltään Dårhushjonet. Teosta ei tosin julkaistu hänen elinaikanaan, vaan vasta 1900-luvun puolivälissä, minkä jälkeen sitä on käsitelty tutkimuksessa. Teos on suomennettu nimellä Hulluinhuonelainen. Teoksessa yhdistetään teologiaa ja uskonnonfilosofiaa, johon on omaksuttu aineksia 1830-luvun psykologisesta ajattelusta. Laestadiuksen teologisen ajattelun lähtökohtana on antropologinen perustelu. Hän pyrkii osoittamaan empiirisen havainnoinnin avulla, että ihmisen käyttäytyminen on hänen sydämensä määräämää. Aadamin lankeemuksesta alkaen ihmissydän turmeltui eikä kykene puhdistumaan ihmisen oman tahdon voimin. Sen takia Jumalan pelastustyön täytyy todellistua uskovan sydämessä prosessina, jota nimitetään armon järjestykseksi (ordo salutis). Armon järjestyksen välttämätön alku on katumus, joka puolestaan on välttämätön subjektiivisen sovituksen kokemiselle sydämessä. Laestadiuksen käsityksen mukaan pietismin teologia edustaa Lutherin opetuksen oikeaa tulkintaa. Hänen kritiikkinsä mukaan puhdas luterilainen oppi on kadonnut Ruotsin kirkon ajattelusta ja julistuksesta. Ollakseen oikea kirkko Ruotsin kirkon tulisi opettaa luterilaista oppia, johtaa ihmisiä uskon henkilökohtaiseen kokemiseen sekä edistää herätyksiä kirkossa. Historiallinen kirkko on olemassa elävän uskon herättämistä varten. Vastustus voimistuu Kapakanpitäjien taloudelliset tappiot laittoivat heidät kantelemaan Laestadiuksesta viranomaisille. Kun Laestadius puhui Pajalan kapakkavaltiosta, syntyi kanteluiden sarja. Kanteluista huolimatta Laestadius säilytti virkansa. Hänestä kirjoitettiin loukkaavia kirjoituksia Norbottens Posteniin, eikä hänen vastineitaan julkaistu lehdessä. Hän perusti oman lehden, jossa saattoi itse puolustautua vastustajia vastaan. Lehden nimeksi tuli Johannes Kastajaan viitaten: "Huutavan ääni korvessa". Lehti ilmestyi kerran kuussa, noin 16-sivuisena. Vuonna 1852 tapahtui ns. Koutokeinon tragedia. Norjan Koutokeinoon syntyi tuolloin hurmoksellista liikehdintää. Kylässä asuvat saamelaiset lukivat Laestadiuksen saarnakarttoja ja tulkitsivat niitä omin päin, sillä kylässä ei ollut pappia. Raamattu jäi syrjään ja väkivalta tuli sallituksi "perkeleen omia vastaan". Myös tiedetään kautokeinolaisten saaneen käsiinsä Lutherin kirkkopostillan, jossa eräässä saarnassa Luther sanoo "Minä olen Kristus", mistä kautokeinolaiset keksivät olevansa "kristuksia" ja siten oikeutettuja tuomitsemaan ihmisiä helvettiin. Myös samaan aikaan tapahtuneet ankarat takaiskut ainoaa elinkeinoa poronhoitoa vastaan lisäsivät turhautuneisuutta. Piispa Juell vieritti syyn tapahtuneesta Laestadiukselle, mutta kuningas antoi vapauttavan lausunnon. Kasvitieteilijänä Laestadius harrasti luonnon tutkimista jo lukioaikoina. Hän kiersi reppu selässä pitkin Lapin maita Norjaa myöten keräten harvinaisia kasveja. Hän myi niitä kasvitieteilijöille ja ansaitsi näin varoja opiskeluaan varten. Kouluaikoinaan hän solmi tuttavuuksia Uppsalan kasvitieteilijöihin. Hänen ensimmäinen luonnontieteellinen julkaisunsa oli "Lapin yleisistä viljelymahdollisuuksista ja eduista". Nuoruusvuosinaan hän jopa haaveili ryhtymisestä päätoimisesti luonnontieteilijäksi. Katkelma omaelämäkerrasta kertoo hänen haaveestaan: "- - sekä tulla kasvitieteen avulla tunnetuksi ja kasvitieteen harjoittajana korjatuksi iankaikkisiin majoihin". Vuonna 1841 hän sai Ranskan kunnialegioonan ritarimerkin, lähinnä ansioistaan ranskalaisten tutkijoiden oppaana Lapissa, mutta hän oli arvostettu myös tutkimuksistaan ja pääsi jäseneksi sekä Uppsalan tiedeakatemiaan että Edinburghin kasvitieteelliseen seuraan. Hän kuvitti Tiedeakatemian julkaisemaa teosta "Svensk botanik", ja hänen taitavia piirustuksiaan näkee vieläkin useassa kasvitieteellisessä kirjassa. Laestadiuksen mukaan nimettyjä kasveja ovat Papaver radicatum ssp. laestadianum (tromssantunturiunikko), Epilobium laestadii (turjanhorsma) sekä Salix laestadiana -pajuSalix laestadiana -paju Keski-Suomen luontomuseo, Jyväskylän yliopisto. (Tämä paju on sittemmin todettu raidan ja pohjanpajun risteytymäksi, ei erilliseksi lajiksi) ja Carex laestadii -saraNaturhistoriska riksmuseet (Tämä sara on sittemmin todettu polkusaran ja korpisaran -risteytymäksi, ei erilliseksi lajiksi). Laestadiuksen omaan kasvikokoelmaan sisältyi noin 6 500 kasvia. Nimenantajana eli auktorina hän on lukuisille kasvilajeille. Auktorilyhenteenä on tällöin Laest. tai (Laest.). Laestadius opiskeli Uppsalan yliopistossa kasvitiedettä ja teologiaa, mutta päätyi papiksi. Kasvitieteestä tuli harrastus, ja hänen erikoisalaansa olivat pajut. Taitavana piirtäjänä hän myös kuvitti kasvitieteellisiä kirjoja. Laestadius keräsi kasveja itse ja keruutti niitä herätyskokouksien yhteydessä kylän pojilla, jotka hän lähetti etsimään näytteitä. Jyväskylän yliopistosta on löytynyt osa hänen kokoelmaansa, joka julkistettiin keväällä 2011. Kokoelman lahjoitti aikoinaan Jyväskylän seminaarille piirilääkäri Carl Erik Soldan, joka oli Laestadiuksen ystäviä. Kokoelma löytyi jo vuonna 1960, jolloin lehtori Eero Juhani Valovirta järjesti ja luetteloi kokoelman. Professori Juha Pentikäinen on kirjoittanut Laestadiuksen elämäkerran, joka ilmestyi nimellä Yksi mies, seitsemän elämää (Kirjapaja 2011). Saamelaisten uskomusten tutkijana Lars Levi Laestadius oli ennen hengellistä herätystään ranskalaisten tutkijoiden oppaana ja kasvitieteellisenä asiantuntijana Ruotsin ja Norjan Lapissa 1830-luvun lopulla. Tutkimusretkikunnan johtajat pyysivät Laestadiukselta tutkielman saamelaisten uskomuksista, ja Laestadius suostui siihen. Tutkielma valmistui vuonna 1845. Laestadius lähetti ruotsinkielisen tutkielman osina Ranskaan, mutta helmikuun vallankumouksen ja uuden hallitsijan takia teosta ei painettu, eikä ole varmaa, ehdittiinkö sitä edes kääntää ranskaksi. Laestadius sai kuitenkin mainetta saamelaisten uskomusten tuntijana. Laestadiuksen tutkielma oli ollut unohduksissa melkein sata vuotta, kun osa siitä löydettiin ranskalaisesta kirjastosta vuonna 1933 ja loppuosa vuonna 1946 Yalen yliopiston kokoelmista. Käsikirjoitus julkaistiin alkuperäiskielellä lyhennettynä nimellä Fragmenter i lappska mythologien vuonna 1959. Koko teos ilmestyi ruotsiksi 1997. Suomeksi käsikirjoituksen käänsi ja julkaisi Nilla Outakoski 1994. Risto Pulkkisen uusi suomennos ilmestyi vuonna 2000. Tutkielma käsittelee saamelaisten jumalia, uhrimenoja ja ennustuksia, ja lisäksi siinä on joitakin saamelaissatuja ja -taruja. Teoksessaan Laestadius myös kommentoi muiden saamelaistutkijoiden kirjoituksia. Käsikirjoituksen suomentajan Nilla Outakosken mukaan Laestadius oli kansanuskomusten tutkijana vuosikymmeniä aikaansa edellä. Laestadiuksen tutkijatausta näkyy myös hänen saarnoissaan, sillä hän käytti paljon saamelaisten uskomuksiin liittyviä vertauksia. Laestadius puhuu esimerkiksi jatunin eli jättiläisen hurtista. Viimeiset hetket Viimeisessä kirjeessä Laestadius kuvailee oloaan: "Tässä minä makaan tuskien vuoteella odotellen, että kuoleman enkeli pian kirvoittaisi minut. Ja rakkaan veljeni, joka jää vielä minun jälkeeni eloon, ei pitäisi jättää rukoilematta esirukouksia minun puolestani, sillä minun uskoni on usein heikko ja toivo usein kaukana. Kuitenkin minä uskon, että suuri Sovittaja ja orjantappuroilla kruunattu kuningas ei ole hylkäävä minua".Lohi, s. 414 Juhani Raattamaan käydessä viimeistä kertaa hän lausui omista opetuksistaan: "En ole opetuksistani löytänyt Raamatun vastaista, niitä en voi muuttaa. Vaan kyllä itseni tunnen suureksi syntiseksi, vaikka olenkin uskossa". Laestadius kiitti Jumalaa onnellisesta avioliitosta ja he siunasivat toisiaan Jeesuksen nimessä ja veressä. Kolme päivää ennen kuolemaa Laestadius hyvästeli perheensä ja pyysi vaimoltaan kärsimättömyyttään anteeksi. Sen jälkeen hän ei enää pystynyt puhumaan. Laestadiuksen tytär Sofia kirjoittaa viimeisistä hetkistä: "Tyytyväisenä hän siinä makasi kaiken sen ajan katsellen ympärillä seisovia hymyhuulin iloisena ja onnellisena. Hän olisi halunnut ääneen puhua läsnä oleville, mutta ei ollut siihen voimaa. Loppuhetkensä oli keveä. Ainoastaan muutamia kertoja puhalsi hän syvempään henkeänsä ja niin siirtyi kuolematon osa tästä kuolevaisuudesta kuoleman portin sisäpuolelle".Lohi, s. 418 Hautajaisiin tuli ihmisiä yhdeksästä pitäjästä, kolmesta valtakunnasta ja neljästä eri kielikunnasta jättämään viimeisiä jäähyväisiä. Hautaansiunauksen toimitti Laestadiuksen vävy Pehr Stenborg. Kirjallinen tuotanto Kirkko-postilla eli vuotisten sunnuntai- ja juhla-päiväin evankeliumein selitys. Luulaja : Osake-yhtiön kp., 1876. Neljä rukouspäivä-saarnaa. Kinkerisaarnoja. Oskari Grönroos, 1897. Tarkastussaarna Vittangissa vuonna 1842, Uusi Postilla 1897; Postilla I, 2. painos; Pieksämäki 1964{{Kirjaviite
|
Lars von Trier
|
Lars von Trier (s. Lars Trier; 30. huhtikuuta 1956 Lyngby) on tanskalainen elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja sekä yksi Dogma 95 -julistuksen johtohahmoista. Elämäkerta Lars von Trier valmistui vuonna 1983 kööpenhaminalaisesta Den Danske Filmskole -elokuvakoulusta. Von Trierin opiskeluaikaisiin töihin lukeutuvat elokuvat Nocture (lyhytelokuva, 1980) ja Befrielsesbilleder (1982). Molemmat elokuvat voittivat parhaan elokuvan palkinnon Filmfest München -elokuvajuhlilla vuonna 1984. Lars von Trier voitti jälleen Münchenissä vuonna 1991 elokuvallaan Europa, joka voitti myös Prix du Jury -palkinnon Cannesissa sekä lukuisia palkintoja muilla suurilla elokuvajuhlilla. Von Trierin vuoden 1987 elokuva Epidemia (Epidemic) valittiin Cannesiin viralliseen kilpailusarjaan. Televisioon von Trier on ohjannut elokuvan Medea (1988), joka voitti ranskalaisen Jean d'Arcy -palkinnon, sekä Suomessakin esitetyn minisarjan Valtakunta (Riget, 1994, ja Riget II, 1997), joka kuvattiin Kööpenhaminan yliopistollisessa keskussairaalassa Rigshospitaletissa (sarjan tanskankielinen nimi Riget tulee sairaalan nimestä). Valtakuntaan suunniteltiin kolmattakin osaa, mutta jatkosuunnitelmat peruuntuivat yhden pääosan esittäjän, Ernst-Hugo Järegårdin, kuoltua. Valtakunta-sarjan pohjalta tehtiin vuonna 2004 yhdysvaltalainen televisiosarja Kingdom Hospital. Breaking the Waves (1996) sai Grand Prix -palkinnon Cannesin elokuvajuhlilla. Elokuvan naispääosaa esitti Emily Watson, joka oli roolistaan ehdolla muun muassa parhaan naispääosan Oscarin saajaksi. Vaikka von Trier inhoaa matkustamista, hän esitteli dogma-elokuvansa Idiootit (Idioterne, 1998) henkilökohtaisesti Cannesin elokuvajuhlilla. Von Trier oli yksi Dogma 95 -julistuksen perustajista, jonka avulla tanskalaisista elokuvista tuli kansainvälisesti kiinnostavia. Von Trier onkin inspiroinut elokuvantekijöitä ympäri maailmaa. Julistuksen tavoitteena oli korostaa tarinan merkitystä elokuvakerronnassa ja pyrkiä tekniseen minimalismiin muun muassa kieltämällä erikoistehosteiden käyttö. Dogmaan liittynyt käsivarakameran käyttö jäi von Trierin tavaramerkiksi, jota esiintyy hänen myöhemmissä elokuvissansakin. Vuonna 2000 tuli ensi-iltaan von Trierin musikaali Dancer in the Dark, jonka pääosaa esitti islantilainen muusikko Björk. Elokuva sai samana vuonna Cannesissa Kultaisen palmun. Von Trier sai USA-trilogiansa elokuvan toisen Manderlayn valmiiksi vuonna 2005. Trilogian ensimmäisessä osassa, Dogville (2003), pääosaa esitti Nicole Kidman. Norjassa vuonna 2011 tehtyjen iskujen jälkeen Trier vastasi kysyttäessä, katuuko hän Dogvillen tekemistä: "Kyllä, jos se todella on innoittanut häntä, olen pahoillani, että olen tehnyt sen." Lars von Trierin seuraava hanke oli tanskalainen dogma-tyylinen komedia Direktøren for det hele (2007). USA-trilogian kolmannen osan, nimeltään Wasington, tuotanto aloitettiin tämän elokuvan jälkeen. Von Trierin elokuva Melancholia oli ehdolla Kultaisen palmun saajaksi Cannesin elokuvajuhlilla 2011. Melancholia-elokuvan tiedotustilaisuudessa Cannesissa von Trier kertoi ymmärtävänsä ja sympatisoivansa Adolf Hitleriä: ”Minusta hän teki joitakin vääriä asioita, ehdottomasti, mutta voin kuvitella hänet lopussa istumassa bunkkerissaan”. Hän myös vitsaili olevansa natsi, koska hänen perheensä oli saksalainen. Lausuntonsa johdosta von Trier suljettiin ulos tapahtumasta ja hänet nimettiin persona non grataksi. Myöhemmin von Trier pyysi anteeksi provokaatiotaan ja kertoi pitävänsä juutalaisten kansanmurhaa pahimpana rikoksena ihmisyyttä kohtaan. Melancholia-elokuva ei saanut Kultaista palmua, mutta siinä esiintynyt Kirsten Dunst sai parhaan naisnäyttelijän palkinnon. Sen sijaan Euroopan elokuva-akatemia valitsi Melancholian vuoden 2011 parhaaksi eurooppalaiseksi elokuvaksiVon Trierin Melancholia valittiin parhaaksi eurooppalaiseksi elokuvaksi, Yle/uutiset, viitattu 4.12.2011. Lars von Trier lisäsi etuliitten ”von” nimeensä, koska opiskelijatoverit kutsuivat häntä lempinimellä ”von Trier”. Lars von Trier on myöhemmin todennut, että ”von” on myös kunnianosoitus Erich von Stroheimille. Von Trieriin ovat voimakkaasti vaikuttaneet Carl Th. Dreyer ja Liliana Cavanin elokuva Yöportieri. Monien elokuvaohjaajien tavoin von Trierkin käyttää useissa elokuvissaan samoja näyttelijöitä. Hänen viimeisimpiä usein käyttämiään näyttelijöitä ovat muun muassa Jean-Marc Barr, Udo Kier ja Stellan Skarsgård. Haastattelussa vuonna 2003 Lars von Trier sanoi lopettaneensa elokuvien katselun, koska hänen kovalevynsä on täynnä. Mieluummin hän pelaa videopelejä. Von Trier intoili haastattelussa myös Prozacista ja pornografiasta. Von Trierillä diagnosoitiin kesällä 2022 Parkinsonin tauti. Pelot Lars von Trierillä on lukuisia fobioita, ja yksi niistä on lentopelko. Hän on itsekin todennut, että ”periaatteessa pelkään kaikkea paitsi elokuvien tekemistä”. Von Trierin fobiat ovatkin panneet lujille hänen kykynsä tehdä elokuvia. Vaikka hänen elokuviensa tapahtumat sijoittuvatkin pääasiassa ulkomaille, ne on enimmäkseen kuvattu joko Tanskassa tai Ruotsissa. Vaikka von Trier on tehnyt Yhdysvalloista kertovia elokuvia, hän ei ole koskaan käynyt siellä. Kun von Trierin elokuva kilpailee Cannesissa, hän matkustaa Tanskasta Ranskaan ja takaisin autolla. Filmografia (ohjaajana) Befrielsesbilleder (1982) The Element of Crime (Forbrydelsens element, 1984) Epidemia (Epidemic, 1987) Europa (1991) Valtakunta (Riget, televisiosarja, 1994) Breaking the Waves (1996) Valtakunta II (Riget II, televisiosarja, 1998) Idiootit (Idioterne, 1998) Dancer in the Dark (2000) Dogville (2003) Manderlay (2005) Koko homman pomo (Direktøren for det hele, 2006) Antichrist (2009) Melancholia (2011) Nymphomaniac (2013) The House That Jack Built (2018) Lähteet Kirjallisuutta Trier on Von Trier. Directors on Directors -sarja Faber, 2004 . Aiheesta muualla Luokka:Tanskalaiset elokuvaohjaajat Luokka:Vuonna 1956 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit
|
Linda Lovelace
|
Linda Susan Boreman (10. tammikuuta 1949 Bronx, New York, New York – 22. huhtikuuta 2002 Denver, Colorado) oli yhdysvaltalainen pornonäyttelijä, joka tuli kuuluisaksi taiteilijanimellä ”Linda Lovelace” elokuvassa Syvä kurkku (1972). Boreman kertoi myöhemmin esiintyneensä elokuvassa aviomiehensä pakottamana. Hänen mukaansa filmillä nähdään käytännössä raiskauksia. Myöhemmin Boremanista tuli tunnettu pornografian vastustaja. Boremanin lapsuutta on kuvattu rankaksi, sillä isä oli harvoin kotona ja äiti oli häntä kohtaan ankara. Boreman oli naimisissa Chuck Traynorin kanssa. Boreman on kertonut miehen olleen häntä kohtaan väkivaltainen ja pakottaneen esiintymään pornoelokuvissa. Erottuaan Traynorista Boreman meni naimisiin Larry Marchianon kanssa vuonna 1976 ja lopetti pornon tekemisen. Pariskunta sai kaksi lasta, mutta he erosivat ystävällisissä väleissä vuonna 1996. Boreman loukkaantui pahoin auto-onnettomuudessa 3. huhtikuuta 2002. Boreman irrotettiin hengityskoneesta 22. huhtikuuta ja hän kuoli 53-vuotiaana Denverissä. Vuonna 2013 Boremanin elämästä julkaistiin elokuva Lovelace, jossa Amanda Seyfried näytteli pääosaa. Kirjallisuutta Inside Linda Lovelace (1974), Linda Lovelace, The Intimate Diary of Linda Lovelace (1974), Linda Lovelace, Ordeal (1980), Linda Lovelace ja Mike McGrady, Out of Bondage (1986), Linda Lovelace ja Mike McGrady, The Complete Linda Lovelace (2001), Eric Danville, Lähteet Aiheesta muualla Linda Lovelace - Video Luokka:Yhdysvaltalaiset pornonäyttelijät Luokka:Pornografian vastaiset aktivistit Luokka:Liikenneonnettomuudessa kuolleet Luokka:Vuonna 1949 syntyneet Luokka:Vuonna 2002 kuolleet Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit
|
Luettelo tietokoneohjelmoijista
|
Tämä on luettelo merkittävistä tietokoneohjelmoijista. A – C Alfred Aho – AWK Paul Allen – Altair BASIC, Applesoft BASIC, mukana perustamassa Microsoftia Marc Andreessen – Mosaic, mukana perustamassa Netscapea Bill Atkinson – QuickDraw, HyperCard John Backus – FORTRAN, Backus-Naur-muoto Friedrich Ludwig Bauer – ALGOL Steven Bellovin – Usenet, Internet Architecture Board Fabrice Bellard – FFmpeg, QEMU Tim Berners-Lee – World Wide Webin keksijä Eric Bina – Mosaic Grady Booch – UML-mallinnus Steve Bourne – Bourne shell Sergei Brin – mukana perustamassa Googlea Danielle Bunten Berry – M.U.L.E. John Carmack – Doom, Quake Vint Cerf – TCP/IP Edgar F. Codd – Relaatiomalli Bram Cohen – BitTorrent Alan Cox – AberMUD, Linuxin verkkokoodi, FSF:n Award for the Advancement of Free Software 2003 Ward Cunningham – Wiki David Cutler – RSX-11M, VMS, WindowsNT D – F Edsger Dijkstra – ALGOL, Dijkstran algoritmi, "Go To Statement Considered Harmful" Brendan Eich – JavaScript, Netscapen ja Mozillan JavaScript-moottorit Larry Ellison – Oracle Corporation Matthias Ettrich – KDE-projektin aloittaja, LyX G – J Bill Gates – Toinen Microsoft-yrityksen perustajista John Gilmore – Electronic Frontier Foundationin perustajia, GNU Debuggerin ylläpitäjä Adele Goldberg – Smalltalk James Gosling – Java, NeWS, Gosling Emacs Paul Graham Andi Gutmans – mukana luomassa PHPtä Margaret Hamilton – Apollo Guidance Computer Anders Hejlsberg – Turbo Pascal, Delphi, C# Andy Hertzfeld – Macintosh, Nautilus C. A. R. Hoare Grace Hopper – FLOW-MATIC Miguel de Icaza – Midnight Commander, Wine, SPARC-Linux, GNOME-projektin perustaja, Mono-projektin aloittaja, Evolution, Gnumeric Dan Ingalls – Smalltalk, BitBlt Kenneth Iverson – APL Tōru Iwatani – Pac-Man Stephen Johnson – Yacc, Lint Bill Joy – BSD, vi. Sun Microsystemsin perustaja K – L Mitch Kapor – Lotus 1-2-3, Electronic Frontier Foundationin perustajia Phillip Katz – Zip-tiedostomuodon luoja, PKZIP Alan Kay – Smalltalk, Olio-ohjelmointi John George Kemeny – BASIC Brian Kernighan – AWK Gary Kildall – CP/M Donald E. Knuth – TeX, The Art of Computer Programming David Korn – Korn shell Greg Kroah-Hartman – Linux-ydin, udev Rasmus Lerdorf – PHP Ada Lovelace – Ensimmäinen ohjelmoija, Analyyttinen kone Al Lowe – Leisure Suit Larry M – Q Yukihiro Matsumoto – Ruby John McCarthy – Lisp Marshall Kirk McKusick – BSD, FreeBSD Sid Meier – Civilization Jeff Minter Peter Naur – ALGOL 60, Backus–Naur-muoto Jarkko Oikarinen – IRC Larry Page – Google Seymour Papert – Logo Aleksei Pažitnov – Tetris Brian Paul – Mesa 3D Markus Persson – Minecraft Rob Pike – Plan 9, UTF-8, Go Lennart Poettering - PulseAudio, avahi, systemd R Theo de Raadt – OpenBSD, OpenSSH, NetBSD -projektien perustajia Jef Raskin – Macintosh Eric S. Raymond – Fetchmail-sähköpostipalvelimen luoja Hans Reiser – ReiserFS Dennis Ritchie – C ja Unix Ronald Rivest – RSA John Romero – Doom Guido van Rossum – Python S – V Adi Shamir – RSA Charles Simonyi – Microsoft Word, Microsoft Excel Richard M. Stallman – Emacs, GNU-projektin luoja Bjarne Stroustrup – C++ Zeev Suraski – PHP3 Aaron Swartz – RSS, Reddit Andrew Tanenbaum – Minix, Amoeba Larry Tesler – Smalltalk, Apple Lisa, Object Pascal Ken Thompson – UNIX, B (C:n edeltäjä) Jon Stephenson von Tetzchner – Opera Andrew Tridgell – Samba, rsync Linus Torvalds – Linux-käyttöjärjestelmäytimen luoja ja ylläpitäjä, Gitin luoja Theodore Ts’o – Linuxin tiedostojärjestelmät ext2, ext3, ext4, e2fsprogs, /dev/random Alan Turing – Turingin kone Wietse Venema – Postfix, SATAN, TCP Wrappers Paul Vixie – Vixie cron, BIND W – Z Larry Wall – Perl John Warnock – Adobe Roberta Williams ja Ken Williams – King’s Quest Niklaus Wirth – Pascal, Modula-2, Oberon Steve Wozniak Will Wright – SimCity Jamie Zawinski – Netscape, XEmacs, Mozilla, XScreenSaver Mark Zuckerberg – Facebook Luokka:Ohjelmointi Tietokoneohjelmoijista
|
Luettelo suomalaisista radioasemista
|
Luettelo suomalaisista radioasemista. Näiden lisäksi on tilapäisellä luvalla toimivia radioasemia. Valtakunnalliset Julkisrahoitteiset Yleisradio Oy:n radiokanavat Yle Radio 1 Yle Radio Suomi Yle Vega YleX Yle X3M Yksityiset Radio Nova Osavaltakunnalliset Aito Iskelmä Basso Classic Hits Easy Hits Groove FM Helmi HitMix Iskelmä Järviradio Kasari Kiss Loop NRJ Radio City Radio Classic Radio Dei Radio Helsinki Radio Nostalgia Radio Patmos Radio Pooki Radio Rock Radio Suomipop SuomiRock SuomiRäp Top51 Ysäri Paikalliset Omalla toimiluvallaan lähettävät toisen radion kanssa ketjussa olevat asemat on mainittu erikseen. Paikallisradiot voivat olla lähetystehoiltaan sen suuruisia, että kattavat myös maakunnallisen alueradion lähetysaluetta tai lähetysalueen. Paikallisradioista jotkut ovat yhteisöradioita. Julkisrahoitteiset Yleisradio Oy:n radiokanavat Yle Mondo (pääkaupunkiseutu) Yle Sámi Radio (Lappi) Ahvenanmaan julkisrahoitteiset radiokanavat Ålands Radio (Maarianhamina) Yksityiset Auran Aallot (Varsinais-Suomi) Auran Aallot Salo (Salo) Finest+FM (Helsinki, Kanta-Häme) Iskelmä Ankkuri (Meri-Lappi) Iskelmä Janne (Hämeenlinna) Iskelmä Oulu (Oulu) Iskelmä Rovaniemi (Rovaniemi) Iskelmä Sastamala (Sastamala) Kantriradio (Tampere, Vaasa) Karjalainen Syke (Pohjois-Karjala) Lähiradio (Helsinki, yhteisöradio) Mix Megapol (Ahvenanmaa, Meri-Lappi) Mökkiradio (Etelä-Savo) Radio City Helsinki (Helsinki) Radio City Jyväskylä (Jyväskylä) Radio City Kouvola (Kouvola) Radio City Tampere (Pirkanmaa) Radio City Turku (Turku) Radio City Oulu (Oulu) Radio Inari (Ivalo, yhteisöradio) Radio Kaleva (Oulu, Raahe) Radio Keskisuomalainen (Keski-Suomi) Radio LFF (Pietarsaari) Radio Mega Oulu (Oulu) Radio Moreeni (Tampere, yhteisöradio) Radio Musa (Tampere) Radio Pori (Pori) Radio Pro (Tornio, yhteisöradio) Radio Ramona (Rauma) Radio Robin Hood (Turku, yhteisöradio) Radio Sandels (Pohjois-Savo) Radio SE (Kymenlaakso) Radio SUN (Pirkanmaa, Kanta-Häme) Radio Tempo (Kymenlaakso) Radio Vaasa (Vaasa) Radio Voima (Lahti) Savon Aallot (Pohjois-Savo) Sea FM (Oulu) Soft FM (Maarianhamina) Steel FM (Maarianhamina) Tampereen Kiakkoradio (Tampere) Muut Scandinavian Weekend Radio (lähetykset ULA, keskipitkillä ja lyhyillä aalloilla) Radio Scoop (RSFM) (Suupohja, yhteisöradio) Lakkautettuja kanavia Aito Hitti (2016–2019) Aito Iskelmä Oikea Asema (1985–2019) Aito Kajaus (1989–2019) Box (2018–2020) Business FM (2016–2019) Eazy 101 (2012–2015) FUN Tampere (2013–2021) I LUV 2K (2018–2020) Kiss FM (1995–2007) Me Naiset Radio (2021–2023) Metro Helsinki (2005–2017) Oi FM (2007–2015) Pispalan Radio (2015–2019) Play (2014–2017) Päijänneradio (1989–2001) Radio 88,2 (1989–2020) Radio 967 (2007–2011) Radio Aalto (2007–2020) Radio Alex (1996–1999) Radio Classic (1992–2009) Radio Melodia (2008–2016) Radio Kaakko (2019–2023) Radio KLF (2005–2015) Radio Lakeus (1985–1989) Radio Majakka (1999–2008) Radio Manta (1989–2011) Radio Melodia (2008–2016) Radio Mikkeli (2013–2020) Radio Paitapiiska (1985–2006) Radio Pikkupäkä (1988–1998) Radio Rapu (2014–2016) Radio Seinäjoki (1990–2001) Radio Sputnik (1999–2018) Radio Sun Classics (2013–2016) Radio Syke (1988–1990) Radio Ykkönen (1985–1995) Radioankkuri (1990–2002) Radiomafia (1990–2003) Rogmo FM (2000–2009) RÄP (2020) Saimaan aallot (1985–1996) Simpsiö 96,9 (1985–1993) Spin FM (2009–2020) Spirit FM (2015–2018) Sävelradio (1999–2006) The Voice (2007–2016) Yle Puhe (1998–2024) Zoom FM (2008–2011) Lähteet Aiheesta muualla Suomen radio- ja TV-lähetinasemat taajuuksineen (Google Maps) * Radioasemista
|
Luettelo kansainvälisistä järjestöistä
|
Kansainvälinen järjestö voi olla valtioiden tai erimaalaisten jäsenten perustama organisaatio. Useissa järjestöissä edustettuina ovat jäsenvaltioiden hallitukset, jolloin puhutaan valtioidenvälisistä järjestöistä (intergovermental organisation, IGO). Kun jasenet ovat yksityishenkilöitä, puhutaan kansalaisjärjestöistä (non-governmental organisation, NGO). Luettelo kansainvälisistä järjestöistä Valtioidenväliset järjestöt Afrikan unioni Amerikan valtioiden järjestö Arabiliitto ASEAN Benelux CERN Euroopan avaruusjärjestö Euroopan neuvosto Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (ETYJ) Euroopan unioni Euroopan vapaakauppajärjestö (EFTA) Itsenäisten valtioiden yhteisö (IVY) Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) Maailmanpankki Maailman kauppajärjestö (WTO) Nato OPEC Pohjois-Amerikan vapaakauppa-alue (NAFTA) Trilateraalinen komissio Yhdistyneet kansakunnat Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO) Maailman terveysjärjestö (WHO) Kansainvälinen työjärjestö (ILO) Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö (UNESCO) Maailman postiliitto (UPU) Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö - YK:n siirtolaisuusjärjestö (IOM) Kansalaisjärjestöt AEGEE AIESEC Amnesty International ATTAC Human Rights Watch IBBY Lääkärit ilman rajoja Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN Oxfam Punainen Risti WWF Zonta International Kansainväliset järjestöt
|
Litium
|
Litium on alkalimetalleihin kuuluva alkuaine. Muiden alkalimetallien tavoin litium kuuluu jaksollisessa järjestelmässä ensimmäiseen pääryhmään. Litiumin kemiallinen merkki on Li, järjestysluku on 3 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti [6,938; 6,997] amu. Alkuaineen CAS-numero on 7439-93-2. Viitattu 7.7.2010 Litium on kevyin kaikista metalleista, ja se jopa kelluu vedessä. Keveytensä vuoksi litiumia käytetään kovissa ja kevyissä metalliseoksissa, erityisesti lentokoneissa. Kyseessä on elimistölle välttämätön alkuaine, joka on kuitenkin myrkyllinen liian suurina annoksinaLitiumin endokriiniset haittavaikutukset. Fysikaaliset ominaisuudet Litiumin tiheys on huoneenlämpötilassa pienin kaikista metallimaisista alkuaineista, 0,534 g/cm3 eli noin puolet veden tiheydestä. Metalli on pehmeää ja sitä voidaan leikata veitsellä. Litiumin lämpökapasiteetti on kiinteistä alkuaineista korkein ja sen vuoksi litiumilla on käyttöä lämmönsiirtimissä. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin litiumin voimakas taipumus aiheuttaa korroosiota. Litiumilla on kaksi eri kidemuotoa. Kuutiollinen litium on stabiili −180 °C:n lämpötilasta aina sulamispisteeseensä 180,5 °C saakka. Kuutiollinen alkeiskoppi muuntuu heksagonaaliseksi noin −190 °C:n lämpötilassa. Isotoopit Litiumilla on kaksi luonnossa esiintyvää pysyvää isotooppia, jotka ovat 6Li, jonka osuus on 7,594 %, ja 7Li, jonka osuus on 92,414 %. Näiden lisäksi on valmistettu radioaktiivisia isotooppeja, joiden massaluvut ovat 3–5 ja 8–12. Kaupallisen litiummetallin atomimassa vaihtelee välillä 6,94–6,99 u, koska erotusprosessit vaikuttavat isotooppikoostumukseen ja litium-6-isotooppia erotetaan usein litiummetallista ydinteknologian tarpeisiin.
|
Ludwig Wittgenstein
|
Ludwig Josef Johann Wittgenstein (26. huhtikuuta 1889 Wien, Itävalta-Unkari – 29. huhtikuuta 1951 Cambridge, Yhdistynyt kuningaskunta) oli itävaltalais-englantilainen filosofi, joka vaikutti 1900-luvun alkupuolella loogiseen empirismiin ja analyyttisen filosofian syntyyn. Wittgensteinin tuotanto jaetaan usein varhaiseen ja myöhäiseen kauteen. Vaikka hänen ajattelunsa muuttui ajan mittaan radikaalistikin, muutamat tutkijat ovat myös painottaneet hänen teostensa olennaisia jatkuvuuksia. Elämä ja filosofia Lapsuus ja nuoruus Wittgenstein syntyi sivistyneeseen ja musikaaliseen perheeseen. Pianisti Paul Wittgenstein oli hänen isoveljensä. Hän oli kotiopetuksessa vuoteen 1903, jonka jälkeen hän aloitti Linzissä kolmivuotisen, teknisiin aineisiin erikoistuneen reaalikoulun. Wittgenstein siirtyi 1906 opiskelemaan tekniikkaa Berliinin teknilliseen korkeakouluun, jossa hän kiinnostui ilmailusta. Hän muutti vuonna 1908 Manchesteriin tekemään tekniikan tohtorintutkintoaan. Opiskellessaan Manchesterissa hän kiinnostui matematiikan perusteista, koska hän tarvitsi matematiikkaa potkurien suunnittelussa. Näin hän tapasi modernin logiikan perustajan Gottlob Fregen ja näytti tälle erästä logiikka-aiheista kirjoitelmaansa. Tekstin luettuaan Frege ehdotti, että Wittgenstein voisi lähteä Cambridgen yliopistoon opiskelemaan Bertrand Russellin johdolla logiikkaa. Wittgenstein siirtyi Cambridgeen, teki pian suuren vaikutuksen Russelliin ja G. E. Mooreen ja alkoi työskennellä logiikan ja matemaattisen logiikan perusteiden parissa. Russell huomasi heti Wittgensteinin kyvykkyyden ja jätti logiikan perusteita koskevien ongelmien pohtimisen tälle. Varhaiskausi pienois
|
Leevi and the Leavings
|
Leevi and the Leavings oli suomalainen, vuonna 1978 perustettu poprock-yhtye. Yhtyeen merkittävin jäsen oli Gösta Sundqvist, joka teki melkein yksin kappaleiden sävellykset, sanoitukset ja sovitukset. Sundqvist oli myös yhtyeen laulaja. Muut jäsenet olivat Risto Paananen, Juha Karastie ja Niklas Nylund. He päättivät lopettaa yhtyeen Sundqvistin kuoltua vuonna 2003. Paananen, Karastie ja Nylund palasivat musiikkielämään keväällä 2011 Leavings-Orkesterina. Leevi and the Leavings tuli tunnetuksi myös siitä, ettei se tehnyt Euroviisujen alkukarsinnan 1981 lisäksi yhtään julkista esiintymistä. Siitä huolimatta yhtye keräsi laajan kuulijakunnan, ja se oli suosittu koko uransa ajan. Yhtyeen menestyksen takana olivat pitkälti Sundqvistin kirjoittamat kappaleet. Sundqvist käsitteli niissä ihmissuhteita, yhteiskunnallisia asioita, alkoholismia, syrjäytyneisyyttä ja luonnonsuojelua, usein humoristisesti ja ironisesti. Yhtye sai vuonna 1995 vuoden kotimaisen yhtyeen Emma-palkinnon. Leevi and the Leavings julkaisi yhteensä kuusitoista studioalbumia. Yhtyeen tunnetuimpia kappaleita ovat muun muassa ”Mitä kuuluu, Marja-Leena?”, ”Raparperitaivas”, ”Unelmia ja toimistohommia”, ”Poika nimeltä Päivi”, ”Pohjois-Karjala”, ”Teuvo, maanteiden kuningas”, ”Vasara ja nauloja” ja ”Itkisitkö onnesta?”. Historia Alkuvaiheet ja yhtyeen perustaminen: 1971–1978 Leevi and the Leavingsin perustamisajankohtaa ei tiedetä tarkasti. Sundqvist oli soitellut ystävänsä ”Jogin” kanssa Etelä-Espoon yhteiskoulun aikana jo 1970-luvun alussa. Syksyllä 1971 Jogi esitteli Sundqvistille Juha Partasen,Partanen 2006, s. 30., ja kesäkuussa 1972 he soittivat ensimmäisen kerran yhdessä Reijo Innan kanssa tämän mökillä Iittalassa. Sittemmin Jogi jättäytyi pois yhtyeestä, jonka nimi oli silloin Funeral Procession.Partanen 2006, s. 38. Mökin pihapiirissä navetassa oli urut, sähkökitara ja rummut, ja kappaleita nauhoitettiin kasettinauhurilla. Sundqvist oli jo tässä vaiheessa tuotteliain jäsen, ja hän kehitteli koko ajan uusia kappaleita ja sanoituksia.Partanen 2006, s. 40–41. Sundqvist lauloi kappaleet englanniksi ja soitti usein niiden väliin huiluriffejä.Partanen 2006, s. 47. Inna, Partanen ja Sundqvist soittivat viimeisen kerran yhdessä heinäkuussa 1974. Elokuussa Inna lähti vaihto-oppilaaksi Yhdysvaltoihin ja yhtye hajosi.Partanen 2006, s. 102. Reijo Inna ja Risto Paananen tutustuivat suorittaessaan asepalvelusta Hämeenlinnan jääkäripatteristossa. Pari kuukautta myöhemmin Inna pyysi Paanasta soittamaan Iittalaan mökille, koska porukasta puuttui basisti, ja niin Paananen tapasi Sundqvistin ensimmäistä kertaa. Sundqvist ja hänen ystävänsä olivat jo pitkän aikaa tehneet Stereogramofoni-kasetteja, joissa he pilailivat eri radio-ohjelmien ja yhtyeiden kustannuksella. Kaseteilla esiintyviä kuvitteellisia yhtyeitä olivat muun muassa The Babyboys, Kyösti Salmenoksan kvintetti ja Leevi and the Leavings.Luoto 2004, s. 14–17. Kasetteja tehtiin kymmenisen kappaletta, ja niitä jaettiin ystäväpiirille. Sketseistä suurin osa oli Sundqvistin käsialaa. Sundqvist halusi pitää nämä omakustanteet noin 20 ihmisestä koostuneen pienen piirin sisällä, sillä hän koki, ettei hänen tarvinnut ”näyttää kenellekään mitään”.Ketvel 1989, s. 37 Juha Partaselle antamassaan haastattelussa 1978 Sundqvist sanoi, että Leevi and the Leavings syntyi varsinaisesti vuoden 1977 syksyllä.Partanen 2006, s. 124 Yhtyeen nimi ”Leavings” valittiin, koska se sopi hyvin Leevin yhteyteen eikä se tuntunut vaikealta lausuttavalta. Leavings myös ”kuulosti kivalta” ja oli helppo muistaa. Sundqvistin mukaan nimi oli myös kunnianosoitus yhtyeille, jotka tekivät ”60-luvun inhimillistä soundia”.Partanen 2006, s. 126 Ensijulkaisusta suosioon: 1978–1986 Reijo Innan haaveena oli kuitenkin tehdä oikea levy. Kaseteilta valittiin kaksi kappaletta, ”Mitä kuuluu, Marja-Leena?” sekä ”Rakas Annika…”, jotka lähetettiin Atte Blomille Love Recordsiin kuunneltavaksi. Inna teki sen salassa Sundqvistilta, joka ei olisi halunnut tarjota kappaleita julkaistavaksi.Luoto 2004, s. 4. Levy-yhtiö tarjoutui kustantamaan levyn, ja ensimmäinen single julkaistiin vuonna 1978. Esikoissingleä mainostettiin epätavallisesti muun muassa Helsingin Sanomien Henkilökohtaista-palstan ilmoituksilla, joissa etsittiin Marja-Leena-nimistä henkilöä. Kun single ilmestyi, sitä arveltiin Juice Leskisen tai Hectorin salanimellä levyttämäksi puolivitsiksi.Luoto 2004, s. 12 ”Mitä kuuluu, Marja-Leena?” muodostui radiohitiksi ja yhtyeen ura sai vahvan alun.Forss 2017, s. 317. Aluksi Sundqvist vastusti kokonaisen albumin tekoa ja halusi julkaista sen sijaan tuplasinglejä. Niitä ilmestyikin kaksi vuonna 1979. Samana vuonna yhtyeeseen liittyi kitaristi Juha Karastie, joka oli soittanut Sundqvistin kanssa yhdessä jo aikaisemmin.Luoto 2004, s. 43 Samoihin aikoihin Inna päätti lähteä yhtyeestä, sillä hän halusi pitää yhtyeen anonyyminä singlejä julkaisevana ryhmänä.Luoto 2004, s. 26. Innan mielestä yhtyeellä ei ollut tarpeeksi materiaalia kokonaista LP-levyä varten. Innan tilalle rumpaliksi tuli Risto Paanasen vanha koulukaveri Jarmo Leivo. Yhtyeen ensimmäinen albumi Suuteleminen kielletty ilmestyi vuonna 1980. Love Records oli mennyt konkurssiin kesällä 1979, joten albumin julkaisua varten perustettiin levymerkki Black Label Series Atte Blomin uuden kustantamon Johannan yhteyteen. Aluksi Sundqvist kaavaili Tauno Paloa levyn avaussanojen lausujaksi, mutta sen osoittautuessa mahdottomaksi Atte Blom kutsui tehtävään hyvin tuntemansa Jörn Donnerin. Levyn muista kappaleista merkittävästi poikennut instrumentaali ”Tuhannen markan seteli” soi aikanaan Urheiluruudun tunnuskappaleena noin kymmenen vuoden ajan.Luoto 2004, s. 26–30. Kappale oli selvä suosikki vielä vuonna 2013 Ylen järjestämässä äänestyksessä Urheiluruudun kaikkien aikojen alkutunnukseksi. Albumin hitti oli kuitenkin ”Muotitietoinen”, jonka yhtye esitti myös ensimmäisessä televisioesiintymisessään. Myöhemmin, vuonna 1981, Leevi and the Leavings osallistui Euroviisujen Suomen alkukarsintaan kappaleella ”Sinisilmä, mansikkasuu”, mutta kappale karsiutui yleisöäänestyksen perusteella. Euroviisukarsinnat jäivät yhtyeen uran ainoaksi julkiseksi esiintymiseksi. Yhtye ei koskaan levyttänyt kappaletta, mutta siitä on olemassa taltiointi Aarne Tenkasen esittämänä.Luoto 2004, s. 40 Leavings alkoi myös valmistella seuraavaa albumiaan, joka ilmestyi vuonna 1981 nimellä Mies joka toi rock ’n’ rollin Suomeen. Seuraavana vuonna Jarmo Leivo lähti yhtyeestä, ja hänet korvattiin Markku Mattilalla. Mattila oli mukana albumilla Kadonnut laakso, joka on yhtyeen tuotannon elokuvamaisin levy aina villi länsi -henkisistä kansikuvasta ja kappalevalinnoista Ennio Morricone -viittauksiin asti.Luoto 2004, s. 51–53 Vuonna 1983 yhtyeeltä ilmestyi neljän kappaleen EP Jos taivaalta sataisi rahaa. Vuonna 1984 julkaistiin Leevi and the Leavings -kokoelmalevy ja seuraavana vuonna uusi studioalbumi Raha ja rakkaus, jonka kansikuvassa parodioitiin sensaatiolehdistön lööppejä. Levyn menestyneimmäksi kappaleeksi osoittautui ”Poika nimeltä Päivi”.Luoto 2004, s. 59–62 Studioalbumien välillä oli kulunut kolme vuotta, minä aikana esimerkiksi Sundqvist suoritti asepalveluksensa.Luoto 2004, s. 57 Vuonna 1986 Leevi and the Leavings vaihtoi taas rumpalia, kun Markku Mattila jättäytyi pois. Mattilalle ei ehditty löytää korvaajaa, joten Sundqvist, Karastie ja Paananen ryhtyivät äänittämään seuraavaa albumia, Perjantai 14. päivä, kolmistaan. Levyn tekeminen ilman rumpalia kesti lähes vuoden, ja albumista tuli edeltäjiään akustisempi ja folkhenkisempi. Kappale ”Pohjois-Karjala” nousi hitiksi, ja sitä pidetään edelleen yhtenä Leevi and the Leavingsin parhaimmista kappaleista. Suosion huipulla: 1987–1995 Leevi and the Leavings otti vuonna 1987 uudeksi rumpalikseen Niklas Nylundin, joka oli Risto Paanasen työkaveri.Luoto 2004, s. 80 Hänen mukaantulonsa oli yksi tekijä tiellä kohti tulevaa menestystä, sillä Paanasen mukaan ”hän soitti kuin oikea rumpali, ei niin kuin kaveri joka harrastaa rumpujen soittamista”.Luoto 2004, s. 86 Heti vuonna 1988 yhtye julkaisi uudistuneella kokoonpanolla Häntä koipien välissä -albumin, josta tuli sittemmin kokoelmalevyjä lukuun ottamatta yhtyeen myydyin. Vaikka Leevi and the Leavingsin kappaleet olivat soineet alusta asti radiossa, yhtyeen viiden ensimmäisen albumin suosio oli ollut vähäisempää. Häntä koipien välissä ylitti sen sijaan selvästi silloisen kultalevyrajan (25 000 kappaletta) ja vuonna 1991 platinalevyrajan (40 000 kappaletta). Suosikin lukijoiden vuosiäänestyksessä albumi pääsi kotimaisten albumien listalla kahdeksannelle sijalle, ja yhtyesarjassa Leevi and the Leavings oli 12. sijalla.Luoto 2004, s. 86 Albumia pidetäänkin Leevi and the Leavingsin varsinaisena läpimurtona,Alanko ym. 2008, s. 17 jonka myötä yhtye näytti löytäneen oman tyylinsä. Levyllä on myös yksi yhtyeen tunnetuimmista ja suosituimmista kappaleista ”Teuvo, maanteiden kuningas”. Myös ”Rin Tin Tin” ja ”Sopivasti lihava” ovat yhtyeen isoimpia menestyskappaleita. Seuraava albumi, Musiikkiluokka, on tyyliltään edeltäjänsä kaltainen.Luoto 2004, s. 88 Sen kuuluisimpia kappaleita ovat ”Jos Helsinki on kaunis” ja ”Unelmia ja toimistohommia”.Forss 2017, s. 145. Myös Musiikkiluokka myi kultaa.Forss 2017, s. 318. Yhtye kokeili rajoja myös joulumusiikissa ja äänitti vuonna 1990 albumin Varasteleva joulupukki, johon saatiin idea alun perin vain muutamasta surkeita kohtaloita esittelevästä jouluaiheisesta laulusta. Myöhemmin vuonna 1995 Rakkauden planeetta -albumin erikoispainoksessa julkaistiin vielä kappale ”Jouluaattona kännissä”. Vuonna 1991 ilmestyi albumi Raparperitaivas, jonka yksi teema on luonnonsuojelu; voimakkaimmin kantaa luonnon puolesta otetaan kappaleessa ”Tikapuut taivaaseen”. Molemmilla albumeilla on Paanasen mukaan myös teemana se, kuinka ”helposti herkkiä asioita voidaan särkeä typerällä käyttäytymisellä”.Luoto 2004, s. 96–98 Raparperitaivaan jälkeen yhtye piti parin vuoden tauon levyttämisestä, vaikka se julkaisikin vuonna 1992 kokoelmalevyn Menestyksen salaisuus, jolla oli yksi uusi kappale, ”Paskaa lapsille”. Varsinainen studioalbumi, Turkmenialainen tyttöystävä, ilmestyi kuitenkin vasta seuraavana vuonna. Vuonna 1995 yhtye julkaisi yhden menestyneimmistä albumeistaan, Rakkauden planeetan. Kestosuosikeiksi nousivat etenkin kappaleet ”Itkisitkö onnesta?” sekä ”Vasara ja nauloja”, jonka Rautia otti tunnuskappaleeksi televisiomainoksiinsa. Levyn kappaleista ”Rakkauden planeetta” ja ”Luonnollinen valinta” ottavat kantaa luonnon suojelemisen puolesta. 1990-luvun puolivälissä yhtye sai useita tunnustuksia. Hannu Puttosen ohjaama musiikkivideo ”Rakkauden työkalu” sai Hopeisen Muuvin vuonna 1994. Seuraavana vuonna Leevi and the Leavings sai vuoden kotimaisen yhtyeen Emma-palkinnon, ja vuonna 1996 Sundqvistille myönnettiin arvostettu Juha Vainio -palkinto. Vuonna 1988 Sundqvist alkoi tuottaa myös radiosarjoja, joista tunnetuimmaksi nousi vuosina 1993–2002 tehty Koe-eläinpuisto.Luoto 2004, s. 107 Viimeiset vuodet julkisuudelta piilossa: 1996–2003 Sundqvist ei ollut koskaan pitänyt esillä olemisesta ja päätti vuonna 1996 vetäytyä julkisuudesta kokonaan. Yhtye julkaisi yhä tasaiseen tahtiin uusia levyjä, mutta radio- tai lehtihaastatteluja Sundqvist ei enää antanut.Partanen 2006, s. 163 Sundqvist ei muun muassa saapunut noutamaan voittamaansa sanoittajapalkintoa, vaan totesi viestissään ”ettei elämä julkisuudessa ole ihmisen arvoista elämää, vaikka se laulunaihetta antaisikin”. Hän oli koko yhtyeuran ajan vältellyt muutenkin julkisia huomionosoituksia, muutamaa kultalevytilaisuutta lukuun ottamatta.Alanko ym. 2008, s. 12 Seuraavan albumin Käärmenäyttely yhtye julkaisi vuonna 1996. Albumilla on kappale ”Laura Jenna Ellinoora Alexandra Camilla Jurvanen”, joka jäi yhtyeen viimeiseksi suureksi menestyskappaleeksi. Gösta Sundqvistista kirjan kirjoittaneen Timo Kalevi Forssin mukaan Käärmenäyttely aloitti Leevi and the Leavingsin viiden viimeisen albumin sarjan, jolle on yhteistä tasapaksuus, yllätyksettömyys, vanhan kierrättäminen ja ja seksuaalisten aiheiden lisääntyminen.Forss 2017, s. 232. Vuonna 1997 julkaistua kokoelmalevyä Keskiviikko… 40 ensimmäistä hittiä on myyty 149 497 kappaletta, ja se on 18. myydyin kotimainen albumi. Vuonna 1998 julkaistiin Kerran elämässä, jonka paikallisradioiden musiikkitoimittajat valitsivat kuukauden levyksi.Luoto 2004, s. 125 Yhtyeen 2000-luvun ensimmäinen albumi Bulebule poikkesi tyyliltään edeltäjistään, sillä kappaleet olivat sanoituksiltaan vieläkin rohkeampia kuin aiemmilla levyillä. Yhtyeen suosio oli alkanut hiipua, ja albumi myi kultaa lähinnä siksi, että Fazerin musiikkikerho oli valinnut Bulebulen kuukauden poplevyksi.Luoto 2004, s. 126–127 Vuonna 2002 yhtye palasi omaan tyyliin Onnen avaimet -albumilla. Seuraavana vuonna ilmestyi Leevi and the Leavingsin viimeiseksi jäänyt albumi Hopeahääpäivä, joka nimensä mukaisesti oli yhtyeen 25-vuotisjuhlalevy. Vuonna 2001 julkaistiin kokoelmalevyt Torstai… 40 seuraavaa hittiä ja Stereogramofoni – Sinkkuelämää vuosien varrelta, joilla on paljon harvinaisia kappaleita. Sundqvistin kuolema Viimeisten seitsemän elinvuotensa aikana Sundqvist ei antanut haastattelua edes Soundiin, joka oli julkaissut hänestä aikaisemmin laajojakin juttuja, mutta hän oli luvannut päätoimittaja Timo Kanervalle suostua haastatteluun täytettyään 50 vuotta. Ilta-Sanomat julkaisi tosin viikko Sundqvistin kuoleman jälkeen haastattelun, joka perustui vain vähän aikaisemmin käytyyn keskusteluun. Sitä ei kuitenkaan ollut ollut tarkoitus julkaista haastatteluna, sillä Sundqvist oli halunnut välttää siitä seuraavia haastattelupyyntöjä. Juha Partasen mukaan Sundqvist piti näinä vuosina etäisyyttä myös muihin ihmisiin. Gösta Sundqvist kuoli 46-vuotiaana sydänkohtaukseen Espoossa 16. elokuuta 2003. Paananen oli puhunut Sundqvistin kanssa puhelimessa muutama päivä aikaisemmin. Heidän suunnitelmissaan oli tehdä seuraavasta levystä ”iloista poppia”. Viimeisenä iltana he menivät studioon ja tekivät yhdestä edellisen albumin kappaleesta uuden version, joka jäi ”julkaisemattomaksi kappaleeksi”.Luoto 2004, s. 134–135 Sundqvistin kuoleman jälkeen Risto Paananen, Juha Karastie ja Niklas Nylund päättivät yhdessä lopettaa yhtyeen toiminnan, sillä he eivät halunneet jatkaa ilman Sundqvistia. Kuitenkin vielä seuraavan vuoden syksyllä julkaistiin yhtyeen viimeiseksi jäänyt kokoelmalevy Keskeneräinen sinfonia. Albumilla julkaistiin myös yli kaksikymmentä vuotta pimennossa ollut ”Haloo”-kappale.Luoto 2004, s. 136 Syksyllä 2004 järjestettiin Sundqvistin muistoksi neljä Malja Göstalle -muistokonserttia. Konserteissa useat suomalaiset artistit, kuten Ismo ja Ilkka Alanko, Tuomari Nurmio, Maarit Hurmerinta, Timo Rautiainen, Samuli Putro, Marjo Leinonen ja Pauli Hanhiniemi, tulkitsivat Leevi and the Leavingsin kappaleita. Ohjelma lähetettiin myös televisiossa nimellä Isälle Göstalta marraskuussa 2004. Konserteista kaksi järjestettiin Helsingin juhlaviikkojen Huvilateltassa 30. ja 31. elokuuta 2004 ja kolmas Tampere-talon isossa salissa 11. syyskuuta 2004. Neljäs konsertti järjestettiin Lahdessa Sibeliustalossa. Ominaispiirteet Musiikki Leevi and the Leavingsin musiikki on suomirockia, joka rikkoo rockin ja iskelmän rajoja. Alkuvaiheessa yhtyeen iskelmällisyys oli ainakin osittain tarkoituksellista, sillä Sundqvist halusi pilkata ”turhantärkeitä kukkopoikia, mitkä kuvittelee et ne on jotain helvetin rokkenrolltähtiä”.Bruun ym. 1998, s.288 Alkuaikojen iskelmällisyys oli myös vastaveto punk-musiikille, josta Sundqvist ei pitänyt.Forss 2017, s. 230. Yhtye kokeili heti alusta alkaen monia muitakin tyylilajeja: toisella albumilla diskomusiikkiaLuoto 2004, s. 48 ja kolmannella rockabillya ja syntetisaattoripoppia.Luoto 2004, s. 52 Häntä koipien välissä -albumille (1988) tultaessa yhtye oli löytänyt oman tunnistettavan sointinsa, johon kuuluivat akustiset kitarat, mandoliinit ja ”rönsyilevät” sovitukset. Tero Lietteen mukaan Sundqvistin tuotantoa määrittelee melodisuus ja brittiläisestä folkmusiikista omaksuttu akustisuus, ja myös Sundqvistin mukaan melodisuus oli hänelle tärkeää.Alanko ym. 2008, s. 7 Sundqvist oli nuorempana avannut c-kasetteja ja kääntänyt nauhat juoksemaan toiseen suuntaan kuullakseen musiikin takaperin. Sundqvistin mukaan ”se oli ihan toinen musiikkimaailma”, ja hän sai siitä paljon oivalluksia studiossa käytettäväksi.Luoto 2004, s. 17. Sundqvistin suurimpia innoittajia olivat Jethro Tull, yhtyeen johtohahmo Ian Anderson ja Amazing Blondel.Partanen 2006, s. 73 Progressiivisen rockin lisäksi Sundqvist piti myös klassisesta musiikista, erityisesti Sergei Rahmaninovista.Partanen 2006, s. 77 Italoiskelmä nerokkaine sovituksineen oli myös tehnyt häneen lähtemättömän vaikutuksen. Yhtyeen rumpalin Niklas Nylundin mukaan musiikissa ei ollut taukoja, ja hänellä oli jatkuvasti vaikeuksia hahmottaa kappaleiden rakenteita: ”Tahdit eivät mene esimerkiksi 8/16, vaan siitä puuttuu tahti, tai sitten tulee yksi ylimääräinen.” Nylundin kollega Harri Ala-Kojola oli kerran joutunut hankkimaan projektiaan varten ”Teuvo, maanteiden kuningas” -kappaleen rumpukompit, mutta todennut ne liian epäloogisiksi. Nylundin mukaan kappaleet eivät ole soittoteknisesti hankalia, vain epäloogisia.Luoto 2004, s. 114–115. Yhtyeen yksittäisten kappaleiden soittajatietoja ei ole tallella. Risto Paanasen mukaan yhtyeen jäsenet soittivat mitä osasivat. Juha Karastie soitti pääasiassa soolokitaraa, ja myös rumpali Niklas Nylund saattoi soittaa kitaraa. Paananen itse soitti komppikitaraa ja bassoa. Sundqvist puolestaan soitti usein kitarateemojen lisäksi kosketinsoittimia.Alanko ym. 2008, s. 29 Sanoitukset Leevi and the Leavingsia on pidetty yhtyeenä, joka kuvaa ensisijaisesti suomalaisuutta. Yhtyeen rumpali Nylund on sanonut, että hänen mielestään Sundqvist halusi osin leikitellä näillä mielikuvilla ja dramatisoida niitä: ”Tämä luuserimiehen tarina löytyy kuitenkin myös vaikka Ahmed Ahneesta ja Aku Ankasta, se on niin yleispätevä.” Sundqvist ei itse pitänyt hänelle annetusta ”suomalaisuuden sanansaattajan” asemasta vaan piti itseään ajatusmaailmaltaan enemmän belgialaisena kuin suomalaisena.Luoto 2004, s. 116–117 Jee jee jee: suomalaisen rockin historia -kirjassa yhtyeen sanoitusten tyyliä kutsutaan ”surkuhupaisaksi”, sillä se on sekoitus ironiaa ja empatiaa, tragediaa ja komiikkaa. Vaikka Sundqvist tarkasteli hahmojaan komiikan avulla, hän käsitteli silti elämän perusasioita usein syvemmältä kuin monet, jotka yrittivät tehdä sitä vakavissaan. Kolmas nainen -yhtyeen Sakari Pesola kommentoi Leavingsin tyyliä ”kansallisromanttis-parodiseksi”.Bruun ym. 1998, s. 357 Tero Valkosen mukaan sanoituksille on ominaista absurdit tarinat ja se, ettei laulaja ota kantaa henkilöiden toimintaan. Soundin toimittaja Jarkko Fräntilä totesi Onnen Avaimet -albumin arvostelussaan, että ”joistakin Gösta Sundqvistin hengentuotteista on tullut osa suomalaista identiteettiä”, ja kutsui joitakin tunnetuimpia kappaleita ”laulun muotoon puetuiksi mininovelleiksi”. Toinen Soundin toimittaja, Pertti Ojala, kiitti Torstai… 40 seuraavaa hittiä -kokoelman arvostelussaan Sundqvistin tarkkanäköisyyttä ”suomalaisen arjen, machouden ja äärimmäisen junttiuden kuvaajana”. Hän antoi myös tunnustusta kappaleiden kaksimielisistä sanoituksista. Juha Vainio -palkinnon myöntäneen raadin perusteluissa mainittiin, että sanoituksista piirtyy esiin ”viisaan talonmiehen” näkemä ”suomalainen sielunmaisema”. Samoin laulujen sanottiin auttavan ”meitä suomalaisia ymmärtämään toisiamme ja ehkä myös hiukan itseämme”. Länsi-Savon toimittaja Anssi Mehtälä kutsui Sundqvistia ”suureksi suomalaiseksi kertojaksi” ja ”suomalaisen kansanluonteen kiteyttäjäksi”. Sundqvist vastusti tulkintoja, joiden mukaan laulujen sanoitukset viittaisivat hänen omaan elämäänsä.Partanen 2006, s. 161. Hän ei myöskään tahtonut tulkita sanoituksiaan edes yhtyeen jäsenille.Luoto 2004, s. 64 Ekologiset teemat olivat hänelle tärkeitä, ja hän otti ne esille myös haastatteluissa. Sundqvistilla ei esimerkiksi ollut ajokorttia, koska hänen mielestään autoa saisi ajaa vain, jos kyydissä olisi vähintään kolme ihmistä. Kannanotot ympäristön puolesta tulevat hyvin ilmi Raparperitaivas-albumilla, jonka nimikkokappaleessa lauletaan: ”Kun on ihminen pelkästään tuskaa tuoden tuhonnut maapalloaan.” Raparperitaivasta seurannut Turkmenialainen tyttöystävä on tunnelmaltaan iloisempi, mutta Rakkauden planeetta taas yhteiskunnallisesti kantaa ottava. Sundqvist olisi halunnut julkaista Rakkauden planeetan pahvikansissa, mutta ne eivät olisi sopineet suurten markettien varkaudenestojärjestelmiin.Luoto 2004, s. 101–102 Sundqvist oli saanut sanoitustekniikkaansa vaikutteita Reino Helismaalta ja Sauvo Puhtilalta, ja hän tunnusti vuonna 1996 tärkeimmäksi esikuvakseen Juha Vainion. Lempikirjailijakseen hän mainitsi Anton Tšehovin, jonka tragikomiikasta hän sai inspiraatiota tekstintekijänä.Luoto 2004, s. 36 Sundqvist tuli harvoin äänitysstudioon valmiiden tekstien kanssa, vaan hän viimeisteli ne useimmiten vasta sitten, kun kappale oli muuten jo valmis. Toisinaan hän saattoi käskeä muut kahville voidakseen kirjoittaa sanoitukset loppuun rauhassa. Tämä ei tarkoita, etteikö Sundqvist olisi jo etukäteen miettinyt laulujen teemoja tai tarinoita, hän ei vain halunnut kertoa niistä etukäteen muille. Paanasen mukaan Sundqvist piti tarinat pimennossa myös siksi, ettei loppuratkaisu olisi paljastunut soitossa.Luoto 2004, s. 63–64 Esiintymättömyys Leevi and the Leavings oli tunnettu siitä, että se ei esiintynyt koskaan julkisesti. Yhtye ei kertonut sille mitään keskeistä syytä, mutta aluksi kyse oli ilmeisesti vain Leevi-mytologialla leikittelystä.Luoto 2004, s. 31–32 Alkuvaiheessa yhtyeen oli tarkoitus julkaista vain singlejä ja sen julkikuvaan kuului faktan ja fiktion sekoittaminen, mihin levy-yhtiö antoi vapaat kädet. Atte Blom ja Sundqvist vetäytyivät muutaman viikon ajan päivittäin luomaan kansissa esiintyviä hahmoja ja tapahtumia, joiden myötä alkoi syntyä Leavings-maailma ja -mytologia. Esikoissinglen kannessa esittäjäksi mainitaankin pelkkä ”The Leavings”.Luoto 2004, s. 21–24 Sundqvist vertasi ensimmäisessä Leavings-haastattelussa vuonna 1978 yhtyettä Pink Floydiin: Jos Leevi and the Leavings olisi esiintynyt, Sundqvist olisi halunnut samanlaisen lavashow’n kuin Pink Floydilla. Keikoista olisi pitänyt tulla unohtumattomia ja kerta kerralta parempia. Sundqvistin nuoruudenystävän Juha Partasen mukaan yhtyeelle oli helpompaa rakentaa mainetta muiden keinojen, kuten videoiden avulla.Partanen 2006, s. 151–152 Yhtyeen kappaleita olisi ollut vaikea soittaa keikalla täysipainoisesti, sillä levyillä kappaleissa on useita päällekkäisäänityksiä ja trikkejä. Kappaleet olisi pitänyt sovittaa uudelleen, eikä Sundqvistin ääni myöskään kuulostanut luonnossa samanlaiselta kuin levyllä. Sovitustyyli johti ennen pitkää tilanteeseen, jossa keikoille olisi pitänyt palkata lukuisia lisämuusikoita. Yhtye ei halunnut myöskään käyttää taustanauhoja, sillä se olisi tuntunut ”huijaukselta”.Luoto 2004, s. 32 Lisäksi Sundqvist ei pitänyt suurista väkijoukoista tai matkustamisesta. Koska hän oli myös tinkimätön ja halusi tehdä asiat oman päänsä mukaan, konserttijärjestelyistä olisi todennäköisesti tullut hankalia. Sundqvist viihtyi parhaiten perheensä parissa, mitä esiintyminen olisi rajoittanut. Päätös keikkailemattomuudesta ei ollut yksinomaan Sundqvistin, vaikka toisinaan yhtyeen muut jäsenet kaipasivatkin keikoilta saatavaa suoraa yleisöpalautetta. Tarjouksia kuitenkin tuli jatkuvasti, ja Sundqvist kertoi niistä yleensä jälkikäteen – esimerkiksi eräs suomalainen merkittävä rockfestivaali tarjosi 1980–1990-lukujen vaihteessa 600 000 markan esiintymispalkkiota.Luoto 2004, s.33–35 Sundqvist totesi myös useaan otteeseen yhtyeen olevan sen jäsenille vain harrastus, ja hän kertoi suhtautuvansa esimerkiksi jalkapalloon paljon vakavammin kuin musiikin tekemiseen. Vuoden 1984 haastattelussa Yleisradiolle hän totesi, että yhtye esiintyisi, jos se ei olisi niin epäkaupallinen ja harrastelijamainen. Sundqvist myös epäili vuoden 1990 haastattelussaan Soundissa, että keikkailu olisi todennäköisesti ”polttanut hänet loppuun”. Leevi and the Leavings teki kuitenkin kaksi ”keikkaa” Äimärock-festivaaleilla Iittalassa kesällä 1978 nimillä Rife Paananen & Kyytipojat ja Tarmon Dynamo. Väliaikamusiikkina soitettiin jo studiossa äänitetyt ”Mitä kuuluu, Marja-Leena?” ja ”Rakas Annika…”, jotka julkaistiin singlenä myöhemmin kesällä.Alanko ym. 2008, s. 21 Leevi and the Leavingsin ainoa julkinen esiintyminen tapahtui Suomen vuoden 1981 Euroviisu-alkukarsinnassa, jossa yhtye putosi jatkosta yleisöäänestyksen perusteella. Ylen Mediakomppania-ohjelmassa vuonna 1990 yhtye esitti livenä kappaleensa ”Matkamuistoja”.Mediakomppania: Dokumentti Gösta Sundqvistista, 1990 Tallenne vuoden 1981 Euroviisu-alkukarsinnan esiintymisestä julkaistiin Ylen Elävässä arkistossa vuonna 2019. Ylessä oli pitkään oletettu, ettei esiintymisestä ole säilynyt tallennetta lainkaan, ja mikäli esitys oli aikanaan taltioitu videolle, nauha oli sittemmin käytetty uudelleen. Televisiosta videokasetille nauhoitettu video löytyi vuonna 2019 Risto Paanasen kotoa. Perintö Marraskuussa 2007 ilmestyi tribuuttialbumi Melkein vieraissa, jonka julkaisi suomalainen musiikkiyhtiö Elements Music. Levyllä on Leevi and the Leavingsin suurimpia menestyskappaleita muun muassa Happoradion, Maija Vilkkumaan, Viikatteen ja Egotripin esittäminä. Jokainen esiintyjä teki itse sovitukset. 22. lokakuuta 2008 julkaistiin viiden CD:n ja yhden DVD:n kattava kokoelmaboksi Matkamuistoja – kaikki singlet 1978–2003. Kokoelmassa on 98 kappaletta, ja sen mukana julkaistiin 36-sivuinen kirjanen, joka sisältää haastattelumateriaalia. Vaikutus suomalaiseen kulttuuriin Cover-yhtye LeeWings on soittanut Leevi and the Leavingsin kappaleita keikoillaan vuodesta 1998. Ohjaaja Jussi Parviainen teki televisioon keväällä 1999 minisarjan Elina, mitä mä teen?, joka perustui yhtyeen lauluihin. Sarjassa näyttelivät muun muassa Ismo Apell, Kari Sorvali ja Outi Alanen.Luoto 2004, s. 122 Leevi and the Leavingsin lauluihin perustuva musikaali Teuvo sai kantaesityksensä Hämeenlinnan Kaupunginteatterissa helmikuussa 2006. Esitys oli teatterin vuoden suosituimpia ja sai lähes 20 000 katsojaa. Musikaalia on esitetty sen jälkeen muuallakin, esimerkiksi Vaasan ylioppilasteatteri Rampissa kesällä 2010. Yhtyeen musiikin kautta kerrottu sanaton näytelmä Finnhits sai ensi-iltansa Espoon kaupunginteatterissa syyskuussa 2010. Näytelmä on sukukronikka, joka kertoo yhden perheen tarinan kolmen sukupolven ajalta. PMMP:n vuoden 2006 albumilla Leskiäidin tyttäret julkaistu kappale ”Henkilökohtaisesti” on kunnianosoitus Leevi and the Leavingsille. Yhtye on ollut innoittaja sekä PMMP:n sanoituksille että musiikille; musiikkitoimittaja Ilkka Mattilan mukaan ”sundqvistmaiset tarinat ja melodiat ovat olleet suurelle yleisölle tarttumapinta PMMP:n kappaleisiin”. YUP-yhtyeen Jarkko Martikainen on kertonut, että on yrittänyt ”omaksua häneltä (Sundqvistilta) sitä asennetta, että laulussa ei välttämättä pidä esittää vahvoja väitteitä”. Apulannan Sipe Santapukki on sanonut, ettei löydä ”tarpeeksi hienoja sanoja” kertoakseen yhtyeestä, joka muutti hänen elämänsä ja joka edustaa hänelle täydellisyyttä.Alanko ym. 2008, s. 34 Arttu Wiskarin vuoden 2014 kappale ”Sirpa” sai Rumban arvostelussa moitteita Leevi and the Leavings -vaikutteista: ”Se ei ole tribuutti, se ei ole edes pastissi, vaan historian hävyttömin plagiaatti”. Äänestykset Radiomafian top 500 -äänestyksessä vuonna 1995 haettiin kaikkien aikojen parasta kappaletta. Ainoa Leevi and the Leavingsilta listalle päässyt kappale oli ”Teuvo, maanteiden kuningas”, mutta se jäi kauas kärjestä. Rumban Suomirockin parhaat biisit -kriitikkoäänestyksessä 1998 sama kappale pääsi 22. sijalle. Listalla oli kahdeksan Leevi and the Leavingsin kappaletta, joista toiseksi korkeimmalle, 37:nneksi, sijoittui ”Pohjois-Karjala”. Vuonna 2001 Helsingin Sanomien Nyt-liite järjesti äänestyksen parhaista suomalaisista albumikansista. Leevi and the Leavingsin albumi Suuteleminen kielletty pääsi 18:nneksi ja Perjantai 14. päivä 32:nneksi. Soundi listasi 50 parasta suomalaista rock-albumia vuonna 2005, jolloin Häntä koipien välissä valittiin 19. sijalle. Helsingin Sanomat järjesti lukijoilleen vuonna 2007 Sata rakkainta suomirockia -äänestyksen. Leevi and the Leavingsiltä äänestettiin yhteensä 17:ää kappaletta, joista lopulliselle listalle valittiin kolme: ”Mitä kuuluu Marja-Leena?”, ”Pohjois-Karjala” ja ”Teuvo, maanteiden kuningas”. Yhtye ei kuitenkaan päässyt lopullisessa äänestyksessä kymmenen parhaan joukkoon. Yhtyeen kappale ”Jos Helsinki on kaunis” sijoittui kolmannelle sijalle Nyt-liitteen Kaunein Helsinki-aiheinen kappale -verkkoäänestyksessä 2010. Leavings-Orkesteri Yhtyeen vanhat jäsenet Risto Paananen, Juha Karastie ja Niklas Nylund ilmoittivat huhtikuussa 2011 palaavansa Leavings-Orkesteri-nimisenä yhtyeenä. Leavings-Orkesteri julkaisi Arpapeliä-nimisen albumin 25. toukokuuta. Levyn sisältö on kokonaan orkesterin omaa käsialaa. Leavings-Orkesteri kiertää uuden levyn myötä myös esiintymässä. Tammikuussa 2012 yhtye julkaisi videon uuden kappaleen ”Tänäänkin” studiosessioista ja kesäkuussa 2015 uuden singlen ”Siellä missä toisetkin”. Vuonna 2020 Leavings-Orkesteri oli mukana Arttu Wiskarin kappaleessa "Tässäkö tää oli?". Kappale nousi suomen virallisen sinkkulistan toiseksi. Kokoonpanot 1978–1979 Gösta Sundqvist (laulu, kitara) Risto Paananen (kitara, bassokitara, laulu) Reijo Inna (rummut) Jari Malinen (koskettimet) 1979–1982 Gösta Sundqvist (laulu, kitara) Juha Karastie (kitara) Risto Paananen (bassokitara, laulu) Jarmo Leivo (rummut) 1982–1986 Gösta Sundqvist (laulu, kitara) Juha Karastie (kitara) Risto Paananen (bassokitara, laulu) Markku Mattila (rummut) 1986–1987 Gösta Sundqvist (laulu, kitara) Juha Karastie (kitara) Risto Paananen (bassokitara, kitara, rummutLuoto 2004, s. 72) 1987–2003 Gösta Sundqvist (laulu, kitara) Juha Karastie (kitara) Risto Paananen (bassokitara, laulu) Niklas Nylund (rummut) Diskografia Studioalbumit Suuteleminen kielletty (1980) Mies joka toi rock ’n’ rollin Suomeen (1981) Kadonnut laakso (1982) Raha ja rakkaus (1985) Perjantai 14. päivä (1986) Häntä koipien välissä (1988) Musiikkiluokka (1989) Varasteleva joulupukki (1990) Raparperitaivas (1991) Turkmenialainen tyttöystävä (1993) Rakkauden planeetta (1995) Käärmenäyttely (1996) Kerran elämässä (1998) Bulebule (2000) Onnen avaimet (2002) Hopeahääpäivä (2003) Palkintoja Hopeinen Muuvi Hannu Puttoselle hänen ohjaamastaan kappaleen ”Rakkauden työkalu” musiikkivideosta (1994) Vuoden yhtye 1995, Emma-palkinto Juha Vainio -palkinto Gösta Sundqvistille työstään suomalaisena lauluntekijänä (1996) Lähteet Mediakomppania, Dokumentti Gösta Sundqvistista (otteita dokumentista Elävässä arkistossa), Yleisradio, 1990 Viitteet Aiheesta muualla Gösta Sundqvist Ylen Elävässä arkistossa Leevi and Leavings - Sinisilmä mansikkasuu ainoa nauhoitettu keikka Ylen Elävässä arkistossa * Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit Luokka:78.84 Pop, rock
|
Lynx (selain)
|
Lynx on klassinen tekstipohjainen ja monipuolisesti säädettävä verkkoselain. Lynx tukee myös gopher-, FTP- ja WAIS-protokollia ja toimii myös tiedostoselaimena. Lynx on maailman vanhin yhä kehitettävä WWW-selain (1992–), ja ensimmäinen, joka levisi laajalti julkiseen käyttöön. Se on tarkoitettu käytettäväksi yksinkertaisilla tekstipohjaisilla päätteillä tai niitä matkivilla pääteohjelmilla, mutta sitä voi käyttää myös komentorivikäskyillä. Alun perin selaimen kehittivät Kansasin yliopistossa opiskelleet Lou Montulli, Michael Grobe ja Charles Rezac vuonna 1992. Lynx käyttää värejä informaation tyypin ilmaisemiseen. Oletusarvoisesti esimerkiksi lihavoitu teksti näkyy punaisena, kursivoitu teksti sinisenä, hyperlinkit vihreinä ja tietyllä hetkellä korostettu linkki keltaisena. Lynx ei itse osaa näyttää kuvia eikä videoita. Se ei myöskään tue Flashia tai JavaScriptia. Lynx on kuitenkin mahdollista säätää käyttämään jotakin ulkopuolista ohjelmaa kuvien näyttämiseen ja videoiden esittämiseen. Eräs Lynxin käyttömuoto on sellainen, että järjestelmään liitetty puhesyntetisaattori lukee ääneen Lynxin esittämän tekstin; tämä on melko alkeellinen mutta hinnaltaan edullinen tapa saada Web-sivut myös näkövammaisten ulottuville. Näkövammaiset voivat käyttää Lynxiä myös pistekirjoitusnäytön avulla. Lynx käyttää omaa versiotaan alun perin Tim Berners-Leen CERNissä WWW:tä kehittäessä kirjoittamasta Libwww-kirjastosta, joka sisältää perustoiminnot WWW:n käyttöön. Lynxissa on myös TLS-tuki. Lynx näyttää verkkosivuston sisällön kuten hakukoneet sen näkevät, joten selaimen avulla voidaan tutkia sivustojen indeksointiongelmia. Lynxin lisäksi on olemassa useita muita tekstipäätepohjaisia WWW-selaimia, kuten w3m ja Links ja siitä edelleen kehitetyt versiot kuten eLinks. Myös Emacs-editorille on oma Lispillä kirjoitettu selain Emacs/W3. Lähteet Aiheesta muualla Luokka:Selaimet Luokka:Vapaat ohjelmistot
|
Luettelo lentokoneista valmistusvuosien ja käyttötarkoituksen mukaan
|
Tämä on luettelo lentokoneista valmistusvuosien ja käyttötarkoituksen mukaan. + Käyttötarkoitus 1903–1919 1920–1938 1939–1945 1946–1969 1970–nykyaika Siviilikuljetukset de Havilland DH-86 Dragon Douglas DC-3 Douglas DC-4 Handley Page W.8 Handley Page H.P.42 Junkers Ju 52 Airspeed AS.57 Ambassador BAC 1-11 (One-Eleven) BAC/AerospatialeConcorde Boeing 707 Boeing 727 Boeing 737 Boeing 747 Boeing 2707 Bristol Britannia de Havilland D.H.106 Comet de Havilland D.H.121 Trident de Havilland Dove de Havilland Heron Douglas DC-6 Douglas DC-8 Douglas DC-9 McDonnell Douglas DC-10 Handley Page HPR-7 Herald Kawasaki Ki-56 Lockheed L-1049 Constellation Lockheed L-1011 TriStar Saunders-Roe Princess Tupolev Tu-104 Tupolev Tu-144 Tupolev Tu-154 Vickers VC-10 Vickers Vanguard Vickers ViscountAerospatiale/Aeritalia ATR 42 Aerospatiale/Aeritalia ATR 72 Airbus Industrie Airbus A300 Airbus A310 Airbus A318 Airbus A319 Airbus A320 Airbus A321 Airbus A330 Airbus A340 Airbus A380 BAe 146 Boeing 757 Boeing 767 Boeing 777 de Havilland (Canada) Dash 8 McDonnell-Douglas MD-11 Siviili-ilmailu – yleiskäyttö de Havilland D.H.82 Tiger Moth Cessna 152 Cessna 172 Piper PA-32 Cherokee Piper PA-32 Cherokee Six Piper PA-28 Warrior Piper PA-38 TomahawkJabiru 200 Jabiru 400 Siviili-ilmailu – helikopterit Tutkimus, prototyypit ja erikoiset Bleriot Monoplane Wright Flyerde Havilland D.H.88 Comet Supermarine S.5 Supermarine S.6BMiles M-52BAC TSR-2 BAC-221 Bell X-1 Bristol 188 Fairey Delta 2 Hawker P-1127 Kestrel Lockheed XF-104 Lockheed YF-12 North American X-15 North American XB-70 Valkyrie Saunders-Roe SR53Helios_Prototype Sotilasilmailu – hävittäjät Airco De Havilland D.H.1A Airco De Havilland D.H.2 Airco De Havilland D.H.6 Albatros D.I Albatros D.III Albatros W.4 Ansaldo A.I Balilla Aviatik D.1 Avro 504 BAT Bantam Bristol Fighter Bristol Scout Curtiss JN Etrich Taube Farman MF.7 eli S.7 Fokker D.VI Fokker D.VII Fokker Triplane Hannover CL Hanriot HD-1 Halberstadt CL.II Hansa-Brandenburg D.1 Junkers D.I Martinsyde G.100 Macchi L.I Martinsyde F.4 Buzzard Morane-Saulnier AI Nieuport 10 Nieuport 12 Nieuport 17 Nieuport 28 Nieuport-Delage 29 Pfalz D.III Phönix D.1 Roland D.I Royal Aircraft Factory F.E. 2b Royal Aircraft Factory F.E.8 Rumpler 6B Siemens-Schuckert D.III Sopwith Camel Sopwith Pup Sopwith Triplane SPAD A2 Spad S.VII Spad XIII Vickers F.B.5 Vickers F.B.19Fairey Swordfish Fokker D.XXI Gloster Gauntlet Gloster Gladiator Hawker Fury Hawker Hart Hawker HindBrewster F2A Buffalo Curtiss P-40 de Havilland Vampire Dewoitine D.510 Dewoitine D.520 Focke-Wulf Fw 190 Gloster Meteor Grumman F4F Wildcat Hawker Hurricane Hawker Typhoon Hawker Sea Fury Hawker Tempest Heinkel He-51 Heinkel He 112 Heinkel He 162 Lavochkin LaGG-3 Lavochkin La-5 Lavochkin La-7 Lockheed P-38 Lightning Messerschmitt Bf 109 Messerschmitt Me 163 Messerschmitt Me 210 Messerschmitt Me 262 Mitsubishi A6M Reisen "Zero" North American P-51 Mustang Polikarpov I-15 Polikarpov I-16 Republic P-47 Thunderbolt Supermarine Spitfire Vought F4U Corsair Westland WhirlwindConvair F-102 Delta Dagger Convair F-106 Delta Dart de Havilland Vampire de Havilland Venom de Havilland Sea Vixen English Electric Lightning F-104 Starfighter FH-1 Phantom Folland Gnat General Dynamics F-111 Gloster Javelin Hawker Hunter Hawker Siddeley Harrier McDonnell-Douglas F-4 Phantom II McDonnell-Douglas F-101 Voodoo MiG-15 MiG-17 MiG-19 MiG-21 North American Rockwell RA-5C Vigilante North American F-86 Sabre North American F-100 Super Sabre Northrop F-5 Freedom Fighter P-80 Shooting Star SEPECAT Jaguar Supermarine Swift LTV A-7 Corsair II Chance Vought F-8 CrusaderBAC Strikemaster BAe AV-8 Harrier II Eurofighter F-14 Tomcat F-15 Eagle F-16 Fighting Falcon F/A-18 Hornet F/A-22 Raptor F-35 Joint Strike Fighter MiG-25 MiG-29 MiG-31 Panavia Tornado Saab 37 Viggen Saab JAS 39 Gripen Suhoi Su-27 Sotilasilmailu – pommittajatVickers Vimy Aichi D3A Avro Lancaster Avro Lincoln Boeing B-17 Flying Fortress Boeing B-29 Superfortress Bristol Beaufort Bristol Blenheim Consolidated Vultee B-24 Liberator de Havilland Mosquito Dornier Do 17 Fairey Battle Handley Page Hampden Handley Page Halifax Heinkel He 111 Iljušin Il-2 Šturmovik (Штурмовик) Junkers Ju 87 Stuka North American B-25 Mitchell Short Stirling Vickers WellingtonAvro Vulcan Boeing B-52 Stratofortress Blackburn Buccaneer CASA 2.111 (Heinkel 111) Dassault Mirage IV de Havilland D.H.103 Hornet Douglas A-3 Skywarrior (B-66 Destroyer) Douglas A-4 Skyhawk Douglas A-26 Invader Douglas RB-66 Destroyer English Electric Canberra Convair B-58 Hustler Grumman A-6 Intruder Handley Page Victor Hawker Siddeley Buccaneer Hawker Siddeley Vulcan Iljushin Il-28 Martin B-57 Canberra North American RA-5 Vigilante North American XB-70 Valkyrie Republic F-105 Thunderchief Sud Aviation Vautour Tupolev Tu-16 "Badger" Tupolev Tu-22 "Blinder" Tupolev Tu-20 Vickers ValiantB-1 Lancer B-2 Spirit F-117 Nighthawk Sotilasilmailu – tiedustelu Mitsubishi Ki-46Lockheed U-2SR-71 Blackbird Sotilasilmailu – merivoimat ja carrier-koneet S-3 Viking Sotilasilmailu – ilmatuki ja -valvonta Consolidated CatalinaFieseler Fi 156 Storch Westland LysanderBreguet Alize Canadair CP-107 Argus Cessna Bird Dog Douglas A-1 Skyraider Fairey Gannet AEW.3 Grumman E-1 Tracer Grumman E-2 Hawkeye Grumman OV-1 Mohawk Grumman S-2 Tracker Hawker Siddeley Shackleton Kawasaki P-2H Neptune Lockheed EC-121M Super Constellation Lockheed P-3 Orion Rockwell OV-10 BroncoA-10 Thunderbolt II BAe Nimrod Boeing C-135 Boeing OC-135 Open Skies Boeing KC-135 Stratotanker Boeing RC-135 Rivet Joint E-3 Sentry E-8 Joint STARS ES-3 Shadow Sotilasilmailu – koulutus Peruskoulukoneet Bücker Bü 181 Bestmann De Havilland Canada DHC-1 Chipmunk Beechcraft T-34 Mentor Saab 91 Safir Valmet Tuuli LWD Junak Zlin Z-26 Trenér Jakovlev Jak-18 Percival Prentice Ryan Navion Suihkukoulukoneet Folland Gnat(T Mk.1) Hunting-Percival Jet-Provost Percival Provost Northrop T-38 Talon T-33BAe Hawk Sotilasilmailu – kuljetus Avro AnsonAntonov An-2 Antonov An-12 BAC/Vickers VC10 Beagle B.206 Basset Boeing C-135B Stratolifter Boeing KC-97L Stratofreighter Breguet 761 Breguet Br.941 Canadair CC-106 Yukon CASA 207-A Azor CASA 352-L (Junker Ju-52) Curtiss C-46 Commando Dassault Falcon de Havilland DHC-3 Otter De Havilland Canada CV-7 Buffalo De Havilland Canada DHC-4 Caribou DINFIA I-4 Huanquero Douglas C-47 Douglas C-124 Globemaster Douglas C-133 Cargomaster Fairchild C-119 Packet Fairchild C-123 Proveder Fokker F.27 Troopship Handley Page Herald Hawker Siddeley Heron Hawker Siddeley Andover Hawker Siddeley Argosy Hawker Siddeley Comet C.4 Hawker Siddeley Dove Holste MH-1521 Broussard Iljushin Il-14M Lockheed C-130 Hercules Lockheed C-121 Starlifter Lockheed C-140 Nord 2501 Noratlas Short Belfast C.1 Transall C-160Antonov AN-124 Antonov AN-224 Iljušin Il-76 Lockheed C-5 Galaxy Sotilasilmailu – helikopterit Fa 223 Drache AH-1 Cobra OH-55 Kiowa SH-2 Seasprite H-3 Sea King HH-65 Dolphin UH-1 IroquoisV-22 Osprey AH-64 Apache UH-60 Black Hawk Kamov Ka-50 Lentokoneet valmistusvuosien ja käyttötarkoituksen mukaan
|
Luettelo lentokoneista
|
Luettelo lentokoneista tyypin, valmistajan ja prototyypin ensilennon vuoden, tai jossain tapauksissa käyttöönottovuoden mukaan järjestettynä. Siviililentokoneet Suihkukoneet ACAC ACAC ARJ21 Airbus Airbus A300, 1972, ensimmäinen kaksimoottorinen laajarunkokone Airbus A310, 1982 Airbus A318, 2002 Airbus A319, 1995 Airbus A320, 1987 Airbus A321, 1993 Airbus A330, 1992 Airbus A340, 1991 Airbus A350, 2013 Airbus A380, 2005 Antonov Antonov An-124, 1982 Antonov An-225, 1988 BAC 1-11 (One-Eleven) BAC/Aerospatiale Concorde Boeing Boeing 707, 1957 Boeing 717, 1998 Boeing 727, 1963 Boeing 737, 1967, eniten valmistettu matkustajakone. Boeing 747, 1969 Boeing 757, 1982 Boeing 767, 1981 Boeing 777, 1994 Boeing 787, 2009 British Aerospace BAe 146-100, 1981 BAe 146-200, 1982 BAe 146-300, 1987 Avro RJ70 Avro RJ85 Avro RJ100 de Havilland de Havilland D.H.106 Comet, 1949, ensimmäinen suihkumatkustajakone Douglas Douglas DC-8, 1958 Douglas DC-9, 1965 McDonnell-Douglas DC-10, 1970 McDonnell-Douglas MD-11 McDonnell-Douglas MD-81 McDonnell-Douglas MD-82 McDonnell-Douglas MD-83 McDonnell-Douglas MD-87 McDonnell-Douglas MD-88 McDonnell-Douglas MD-90 Embraer Embraer 110 Embraer 120 Embraer 135, 1999 Embraer 140, 2000 Embraer 145, 1995 Embraer 170, 2002 Embraer 175, 2003 Embraer 190, 2004 Embraer 195, 2004 Hawker Siddeley Trident Kawasaki Ki-56 Learjet / C-21, 1963. Lockheed L-1011 Tristar, 1970 Sud-Aviation Caravelle, 1955 Tupolev Tupolev Tu-104, 1955 Tupolev Tu-134, 1963 Tupolev Tu-144, 1968 Tupolev Tu-154, 1968 Tupolev Tu-204 Tupolev Tu-214 Tupolev Tu-334 Vickers VC-10 X-45 Potkuriturbiinikoneet Aérospatiale/Aeritalia ATR 42, 1984 ATR 72, 1988 de Havilland de Havilland Canada Dash 8, 1983 Saab Saab 340 Saab 2000 Potkurilentokoneet Airspeed AS.57 Ambassador Beechcraft Beechcraft 18, 1937. Beechcraft Bonanza, 1945. Boeing Boeing 247, 1933, ensimmäinen kokometallinen matkustajakone. Bristol Bristol Brabazon de Havilland de Havilland Dove de Havilland Heron Douglas Douglas DC-2, 1934 Douglas DC-3 / C-47 Dakota, 1935 Douglas DC-4, 1946 Douglas DC-6, 1946 Douglas DC-7, 1953 Handley-Page Handley-Page W.8 Handley Page H.P.42 HPR-7 Herald Junkers Junkers F13, 1919 Junkers Ju 52/3m, 1931 Lake Aircraft Lake LA-4-200 Buccaneer Lockheed Lockheed L-1049 Super Constellation, 1950 Piper Piper PA-31 Saab Saab 90 Scandia Saunders-Roe Saunders-Roe Princess Short Short SC.7 Skyvan Yleisilmailu Curtiss J4N Jenny Beechcraft Bonanza De Havilland D.H.60 Moth Taylor Cub Cessna Cessna 150 Cessna 152 Cessna 172 Cessna 180 Cessna 182 Hawker HS-125 Piper Piper Cherokee / Arrow Piper PA-32 Cherokee Six Republic RC-3 Seabee Purjelentokoneet Airspeed Horsa Antonov A-11 Antonov A-13 Antonow A-15 Antonow A-7 Antonow A-9 Applebay Chiricahua Applebay Mescalero Applebay Zuni Avo 68 Blohm & Voss BV 40 DFS 230 DFS Habicht DFS Kranich DFS Rhönsperber DG-100 DG-1000 DG-200 DG-300 DG-400 DG-800 ETA (lentokone) Elfe 17a General Aircraft Hamilcar Glasflügel Kestrel Gribowski G-29 Grob G 102 Grob G 103 Grob G 109 Grob G109A (moottoripurjelentokone) H101 Salto Iljušin Il-32 Jakovlev Jak-14 KK-1e Utu, Suomi Lange Antares 20E Letov LF 107 Luňák Lippisch-Ente Lo100 Messerschmitt Me 321 PIK PIK-3c "Kajava" Harakka II PIK-16 "Vasama" PIK-20 "Tiu" PZL Bielsko SZD-30 PZL Bielsko SZD-36 PZL Bielsko SZD-50 PZL Bielsko SZD-9 PZL PW-5 Rolladen Schneider LS-1 Rolladen Schneider LS-2 Rolladen Schneider LS-3 Rolladen Schneider LS-4 Rolladen Schneider LS-5 Rolladen Schneider LS-6 Rolladen Schneider LS-7 Rolladen Schneider LS-8 Rolladen Schneider LS-9 Rolladen Schneider LSD Ornith SB5 SG 38 Scheibe L-Spatz Scheibe SF 25 Schempp-Hirth Cirrus Schempp-Hirth Discus Schempp-Hirth Duo Discus Schempp-Hirth Janus Schempp-Hirth Nimbus Schempp-Hirth SHK Schempp-Hirth Ventus Schleicher ASH 25 Schleicher ASK 13 Schleicher ASK 16 Schleicher ASK 21 Schleicher ASW 12 Schleicher ASW 15 Schleicher ASW 19 Schleicher ASW 22 Schleicher ASW 24 Schleicher ASW 27 Schleicher ASW 28 Schleicher K 10 Schleicher K 7 Schleicher K 8 Schleicher Ka 2 Schleicher Ka 4 Schleicher Ka 6 Speed-Astir Standard Austria S Stemme S 10 Waco CG-4A Lentoveneet Suomi Eklund TE-1 Venäjä/Neuvostoliitto Berijev MBR-2 (1932) Be-2 eli KOR-1 (1936) MDR-5 (1937) MBR-7 (1939) Be-2 eli KOR-2 (1940) Be-8 (1947) Be-6 (1948) R-1 (1952) Be-10 (1956) Be-12 (1960) Be-1 (1965) Be-30 (1968) VVA-14 (1972) A-50 (1978) A-40 (1986) Be-32K (1995) Be-103 (1997) Be-200 (1998) Be-200E kehitteillä Be-112 kehitteillä Be-2500 kehitteillä Yhdistynyt kuningaskunta Short Sunderland Yhdysvallat Boeing Boeing 314 Clipper, 1939 Consolidated Catalina Pommittajat Tämä osio sisältää toisen maailmansodan aikaiset kevyet, keskiraskaat ja raskaat pommikoneet, syöksypommittajat, torpedopommittajat, rynnäkkökoneet ja uudenaikaisemmat pommittajat. Maat on luetteloitu aakkosjärjestyksessä. Kansainvälisenä yhteistyönä toteutut on luetteloitu viimeisinä. Maakohtaisesti koneet on luetteloitu aakkosjärjestyksen ja ajan mukaan. Italia Toinen maailmansota Fiat BR.20 Piaggio P.108 Savoia-Marchetti SM.79 Sparviero Kylmä sota Fiat G.91 Panavia Tornado Neuvostoliitto/Venäjä Petljakov Pe-2 Petljakov Pe-4 Petljakov Pe-8 Iljušin Il-2 Šturmovik (Штурмовик) Iljušin DB-3 Tupolev SB-2bis Tupolev TB-1 Tupolev TB-3 Tupolev Tu-2 Tupolev Tu-4 Lisunov Li-2 Iljušin Il-10 Iljušin Il-28 "Beagle" Mikojan-Gurevitš MiG-27, MiG-23 rynnäkköversio. Myasishšev M-4 "Bison", strateginen pommittaja. Tupolev Tu-16 "Badger", strateginen pommittaja. Tupolev Tu-22 "Blinder" Tupolev Tu-26 "Backfire", strateginen pommittaja. Tupolev Tu-95 "Bear", strateginen pommittaja. Tupolev Tu-142 Tupolev Tu-160 "Blackjack", strateginen pommittaja. Suhoi Su-2 Suhoi Su-7 "Fitter A" Suhoi Su-17 / Su-20 / Su-22 "Fitter" Suhoi Su-24 "Fencer" Suhoi Su-25 "Frogfoot" Suhoi Su-39 Jermolajev Jer-2 Jakovlev Jak-2 Jakovlev Jak-28 "Brewer" Jakovlev Jak-38 "Forger" Japani Toinen maailmansota Aichi D1A "Susie", syöksypommittaja, 1934. Aichi D3A "Val", tukialussyöksypommittaja, 1937. Yokosuka D4Y Suisei "Judy", syöksypommittaja. Nakajima B5N "Kate" Mitsubishi G3M "Nell", 1936. Mitsubishi G4M "Betty", 1941. Mitsubishi Ki-21 "Sally", 1936. Kawasaki Ki-48 Sokei "Lily", keskiraskas syöksy- ja vaakapommituskone, 1939. Kawanishi H6K "Mavis", lentovene. Kawanishi H8K "Emily", lentovene. Puola PZL P.23 Karas PZL 37 Los Ranska Bleriot XI, 1908, ensimmäinen kone joka ylitti Englannin kanaalin. Breguet 14 Amiot 143 Amiot 354 Saksa Toinen maailmansota Arado Ar 234, ensimmäinen suihkupommittaja, 1943. Dornier Do 17 Dornier Do 217 Heinkel He 111 Heinkel He 177 Junkers Ju 86 Junkers Ju 87 Stuka, 1935. Junkers Ju 188 Junkers Ju 290 Yhdistynyt kuningaskunta Handley Page O/100 Handley Page O/400 Handley Page V/1500 Toinen maailmansota Vickers Wellesley, kevyt pommittaja, 1935. Vickers Wellington, keskiraskas pommittaja, 1936. Fairey Battle, kevyt pommittaja, 1936. Bristol Blenheim, kevyt pommittaja, 1936. Armstrong Whitworth Whitley, keskiraskas pommittaja, 1936. Handley Page Hampden, keskiraskas pommittaja, 1936. Short Stirling, raskas pommittaja, 1939. Handley Page Halifax, raskas pommittaja, 1939. 6176 rakennettu. Avro Lancaster, raskas pommittaja, 1942. 7377 rakennettu. Bristol Beaufort, torpedopommittaja, 1938. De Havilland Mosquito, hävittäjä-pommittaja, yöhävittäjä ja tiedustelukone, 1940. 7781 rakennettu. Kylmä sota Avro Lincoln, raskas pommittaja, ensilento 1946. English Electric Canberra / Martin B-57, ensimmäisen sukupolven suihkupommittaja 1949. Handley Page Victor, strateginen pommittaja. Vickers Valiant, strateginen pommittaja. Avro Vulcan, strateginen pommittaja. Blackburn Buccaneer, rynnäkkökone, käytettiin 1958–1993. Yhdysvallat Martin B-10 ensilento 1932. Toinen maailmansota Douglas A-20 Havoc / DB-7 / Boston, ensilento 1938. Boeing B-17 Flying Fortress Douglas B-18 Bolo Consolidated B-24 Liberator, eniten valmistettu USA:n pommikone 2. maailmansodassa. Douglas A-26 Invader Martin B-26 Marauder North American B-25 Mitchell Tyynimeri Douglas SBD Dauntless, syöksypommittaja. Curtiss SB2C Helldiver, syöksypommittaja. Douglas TBD Devastator, torpedopommittaja, 1935. Grumman TBF Avenger, torpedopommittaja. Douglas A-1 Skyraider, viimeinen mäntämoottorinen taistelukone, 1945. Douglas A-4 Skyhawk, 1954. Lockheed A-29 Hudson Boeing B-29 Superfortress Consolidated/Convair B-32 Dominator Boeing B-47 Stratojet, 1947. Boeing B-52 Stratofortress, 1952, edelleen käytössä. Corsair B-58 Hustler, 1956. DouglasB-66 Destroyer / A-3 Skywarrior, 1954. Douglas A-4 Skyhawk Grumman A-6 Intruder, 1960. North American A-5 Vigilante, 1964. Vought A-7 Corsair II, 1965. Fairchild-Republic A-10 Thunderbolt II "Warthog", rynnäköinti. Rockwell B-1 Lancer, strateginen pommittaja 1974. Northrop Grumman B-2 Spirit, strateginen häivepommittaja, 1989. Lockheed F-117A Nighthawk, häivepommittaja, 1981. Lockheed AC-130 Spectre Kansainväliset SEPECAT Jaguar, rynnäkkökone, ensilento 1973. Tiedustelu- ja tutkakoneet, tankkerit ja rahtikoneet Curtiss SOC Seagull, USA, meripartointi ja tiedustelu, 1934 Focke-Wulf Fw 200 Condor, Saksa, meritiedustelu, 1937. Fieseler Fi 156 Storch, Saksa, yhteyskone. Mitsubishi Ki-15, Japani, tiedustelu- ja yhteyskone, 1936. Kawanishi E7K, Japani, tiedustelukone. Avro Anson, UK, meritiedustelu, 1935. Short Sunderland UK, lentovene. Vickers Warwick, UK, meritiedustelu. Consolidated Catalina, USA, meritiedustelu. North American-Rockwell RA-5 Vigilante, USA, tiedustelu. North American-Rockwell OV-10 Bronco, USA, rahti ja rynnäköinti. BAe Nimrod, UK, meritiedustelu. Boeing C-135 Boeing OC-135 Open Skies, USA, valvonta. Boeing KC-135 Stratotanker, tankkeri. Boeing RC-135 Rivet Joint, tiedustelu. E-3 Sentry, USA, AWACS E-8 Joint STARS ES-3 Shadow, USA, elektroninen tiedustelu. S-3 Viking Lockheed P-2 Neptune, USA, meritiedustelu. Lockheed P-3 Orion, USA, meritiedustelu. Lockheed EP-3E Aries II, USA, elektroninen tiedustelu. Cessna O-1G "Bird-Dog" Lockheed C-130 Hercules, 1954. Lockheed C-5 Galaxy, 1968. Lockheed U-2 Lockheed SR-71 Blackbird Hävittäjälentokoneet Tämä luettelo sisältää torjuntahävittäjät, raskaat hävittäjät, yöhävittäjät ja suihkuhävittäjät. Monista näistäkin on tehty malleja, joita on käytetty rynnäköintiin. Alankomaat Ensimmäinen maailmansota, jolloin Fokker toimi Saksassa Fokker E.I Eindecker, ensimmäinen hävittäjäkone, 1914. Fokker Dr.I, kolmitaso. Fokker D.VII, 1918. Sotien välinen aika Fokker C.V Toinen maailmansota Fokker D.XXI Intia Hindustan Aeronautics HAL Marut eli HAL HF-24 Marut 1961. Hindustan Aeronautics HAL LCA, 2001. Italia Toinen maailmansota Fiat G.50 Fiat G.55 Macchi MC.200 Macchi MC.202 Macchi C.205 Reggiane Re.2000-2005 Kylmä sota Aeritalia G.91Y Israel Israel Air Industries Kfir, 1971. Israel Air Industries Nesher, 1972. Israel Air Industries Lavi, 1982. Japani Toinen maailmansota Mitsubishi A6M Reisen "Zero" Kawasaki Ki-45 "Toryu" Kawasaki Ki-100 Kawasaki Ki-61 "Hien" Nakajima Ki-43 Hayabusa "Oscar" Nakajima J1N Gekko "Irving" Mitsubishi J2M Raiden "Jack" Kawanishi N1K Shiden "George" Nakajima Ki-84 Hayate "Frank" Kylmä sota Mitsubishi F-1, 1975. Mitsubishi F-2, 1995. Kanada Avro Arrow, 1957. Kiina Nanchang Fantan A / Q-5 Korea Korean Aerospace Industries KAI A-50 / T-50 Ranska Ensimmäinen maailmansota Nieuport 17, ensilento 1916. SPAD VII / XIII, ympärysvaltojen paras hävittäjä, 1917. Toinen maailmansota Dewoitine D.520 Bloch MB.150 Morane-Saulnier M.S. 406 Toisen maailmansodan jälkeinen aika Dassault Etendard IV Dassault Mirage III / V Dassault Mirage F1 Dassault Mirage 2000 Dassault Rafale Ruotsi Toisen maailmansodan jälkeinen aika Saab 29 Tunnan Saab 32 Lansen Saab 35 Draken Saab AJ-37 Viggen Saab JAS 39 Gripen Saksa Arado Ar 80 Focke-Wulf Fw 190 Focke-Wulf Ta 154 Heinkel He 51 Heinkel He 112 Heinkel He 162 Messerschmitt Bf 109, valmistusmäärä 35 000, 1935. Messerschmitt Bf 110 Messerschmitt Me 210 Messerschmitt Me 163, ainoa sarjavalmisteinen rakettihävittäjä, 1941. Messerschmitt Me 262, ensimmäinen operatiivinen suihkuhävittäjä, 1941. Bachem Ba 349 Suomi IVL D.26 Haukka Toinen maailmansota VL Myrsky VL Pyörremyrsky Taiwan AIDC F-CK-1 Ching-kuo (IDF), 1989. Tšekkoslovakia/Tšekki Aero L-39 Albatros, 1986. Neuvostoliitto/Venäjä Polikarpov I-16, 1933. Polikarpov U-2 / Po-2, maailman eniten valmistettu sotilaskone: 40000 kpl, 1928. I-153 Tupolev I-4 Tupolev I-12 Tupolev Tu-28P Lavotškin (englanniksi: Lavochkin) (Лавочкин) LaGG-1 / I-22 LaGG-3 Lavotškin La-5 La-7 La-9 La-11 La-15 Jakovlev (englanniksi: Yakovlev) Jakovlev Jak-1 Jakovlev Jak-7 Mikojan-Gurevitš (englanniksi: Mikoyan-Gurevich) (Микоян-Гуревич) MiG-1/MiG-3 MiG-9 I-250 (N) / MiG-13, laivasto, 1945. MiG-15, suihkuhävittäjä, palveluskäyttöön 1949. MiG-19 "Farmer", 1952, sarjavalmistus 1955, ensimmäinen Neuvostoliiton ohjuksin aseistettu yliäänihävittäjä. MiG-21 "Fishbed", eniten rakennettu suihkuhävittäjä, 1956. MiG-23 "Flogger B" MiG-25 "Foxbat" MiG-29 "Fulcrum" MiG-31 "Foxhound" Suhoi Su-9/Su-11 Su-15 "Flagon" Su-17/Su-20/Su-22 Su-24 Su-27 "Flanker" Yhdysvallat Toinen maailmansota Brewster F2A "Buffalo" Lockheed P-38 Lightning Curtiss P-40 Warhawk Bell P-39 Airacobra Republic P-47 Thunderbolt North American P-51 Mustang Grumman F4F Wildcat Grumman F6F Hellcat, tyynenmeren paras hävittäjä, 1942. Vought F4U Corsair, 1940. Grumman F8F Bearcat, sodan lopussa ja korean sodassa. Kylmä sota (1945–1991) Lockheed P-80 Shooting Star, ensimmäinen USA:n laajasti käytetty suihkuhävittäjä, 1945. McDonnell FH-1 Phantom, ensimmäinen tukialusjetti, 1946, 62 rakennettu. Grumman F9F Panther, laivasto, 1947. Republic F-84 Thunderjet, laivasto, 1946. Republic F-84F Thunderstreak, myös NATO-maiden käytössä, 1950. North American F-86 Sabre, 1947. F-100 Super Sabre, 1953, ensimmäinen USA:n hävittäjä joka pystyi yliääninopeuteen vaakalennossa. McDonnell F-101 Voodoo, 1954. Lockheed F-104 Starfighter, 1954, laajasti käytössä NATO-maissa. Republic F-105 Thunderchief, hävittäjä-pommittaja, ydinpommittaja. Convair F-106 Delta Dart, 1956. McDonnell-Douglas F-4 Phantom II, pääkalustoa Vietnamin sodassa, 1958. Northrop F-5 Freedom Fighter "Tiger", 1954. Vought F-8 Crusader, viimeinen tykkiaseistukselle suunniteltu hävittäjä, palveluksessa 1957–1986. General Dynamics F-111 Aardvark, 1964. Grumman F-14 Tomcat, 1970. McDonnell Douglas/Boeing F-15 Eagle, 1972. General Dynamics/Lockheed Martin F-16 Fighting Falcon, yleisin kone NATO-maissa, 1976, käytössä 1979- McDonnell Douglas F/A-18 Hornet, 1978, käytössä 1983- 1991- Lockheed Martin F/A-22 Raptor, ensilento 1997, käytössä 2005- Lockheed Martin F-35 Joint Strike Fighter, ensilento 2000. Yhdistynyt kuningaskunta Sopwith F1 Camel, 1916. Sopwith Pup Sopwith Triplane Gloster Gauntlet Gloster Gladiator Gloster Javelin Gloster Meteor Hawker Fury Hawker Hart Hawker Hind Hawker Hunter Hawker Hurricane, 1935. Hawker Typhoon Hawker Sea Fury Hawker Tempest Hawker Siddeley Harrier de Havilland Hornet De Havilland Mosquito de Havilland Sea Vixen de Havilland Vampire de Havilland Venom English Electric Lightning Bristol Beaufighter Bristol Boxkite Fairey Swordfish Supermarine Spitfire, valmistettu 22 800, 1936. Westland Welkin Westland Whirlwind Hawker Siddeley Harrier (Yhdysvalloissa AV-8, lisenssivalmistettu) Kansainväliset Panavia Tornado Eurofighter Typhoon Helikopterit Tutkimuslentokoneet, prototyypit ja erikoismallit Ennätyskoneita Wright Flyer, maailman ensimmäinen onnistunut moottorilentokone, ensilento 17.12.1903. Vickers Vimy, ensimmäinen välilaskuton Atlantin ylilento (kaksi lentäjää) (Newfoundland - Connemara,Irlanti), 14-15.6.1917. Ryan NYP "Spirit of St. Louis", ensimmäinen yksinlento yli Atlantin (New York - Pariisi) ilman välilaskua, ensilento 21.5.1927. Douglas World Cruiser, ensimmäinen maailmanympärilento (välilaskuja), 1924. Rutan Voyager, ensimmäinen välilaskuton maailmanympärilento ilman tankkausta. X-lentokoneet, mm. Bell X-1, lentokone, joka mursi ensimmäisenä äänivallin vaakalennossa vuonna 1946. Douglas X-3 Stiletto, hitaaksi ja lento-ominaisuuksiltaan hankalaksi todettu nopeuskoekone. Northrop X-4 Bantam, pyrstötön lentävää siipeä muistuttanut koekone. Ensilento 1948. North American X-15, maailman nopein yksipaikkainen miehitetty lentokone, jonka ensilento tehtiin vuonna 1959 - suurin nopeus Mach 6,7 vuonna 1967. (Sukkuloiden lentonopeus ylittää X-15-koneiden nopeuden.) Miehittämättömiä lentokoneita NASA X-43, miehittämätön scramjet-propulsion koekone, Nopeus vuonna 2004 suoritetussa kokeessa oli yli 9 Mach - suurin lentonopeus, joka on saavutettu ilmakehän happea hapettimena käyttävällä voimalaitteella. Northrop X-47 - miehittämötön lentokone (ensilento 2003) Sarjatuotantoon pyrkineiden koneiden prototyyppejä BAC TSR-2, yliäänisen pommikoneen prototyyppi, ensilento 1964. Bristol 188 Fairey Delta 1 - tämän koekoneen ominaisuuksia päätyi merkittävästi Gloster Javelin-koneeseen. Fairey Delta 2 Hawker P.1127 Lockheed YF-12 "Oxcart", joka oli SR-71 Blackbirdin edeltäjä ja huippunopea koekone. Martin-Baker MB 1 Miles M-52 North American XB-70 Valkyrie Saunders-Roe SR.53 Northrop XB-35, B-2 pommikoneiden esikuva Northrop YB-35, ensimmäinen stealth-kone Katso myös Luettelo lentokonevalmistajista Luettelo lentokoneista valmistusvuosien ja käyttötarkoituksen mukaan Luettelo hävittäjälentokoneista Neuvostoliiton sotilaskoneiden NATO-koodit Natsi-Saksan lentokonetyyppien tunnukset Lähteet
|
Lauseke
|
Lauseke voi tarkoittaa ainakin seuraavia asioita: lauseketta matematiikassa lauseketta ohjelmoinnissa, joka on arvojen, funktioiden ja proseduurien yhdistelmä, joka evaluoituu tietyksi arvoksi. säännöllistä lauseketta tietojenkäsittelyteoriassa, joka määrittelee yhden kielioppityypin eli säännöllisen kielen. lauseketta kielitieteessä
|
Lyndon B. Johnson
|
Lyndon Baines Johnson (27. elokuuta 1908 Gillespien piirikunta, Texas, Yhdysvallat – 22. tammikuuta 1973) tunnettiin myös lyhenteellä LBJ, oli Yhdysvaltain 36. presidentti vuosina 1963–1969 ja Yhdysvaltain 37. varapresidentti 1961–1963. Johnson astui presidentin virkaan John F. Kennedyn salamurhan jälkeen. Ennen varapresidentti- ja presidenttikausia Johnson toimi mm. kongressiedustajana Texasista ja Yhdysvaltain senaatissa enemmistöjohtajana. Johnson oli esikoinen köyhässä torppariperheessä, josta kouluttautui opettajaksi ja opetti alirahoitetussa koulussa köyhtyneessä Cotullan kylässä lähellä Meksikon rajaa. Johnsonin kokemukset köyhyydestä lapsena ja opettajana maaseudulla muokkasivat hänen poliittisia näkemyksiään. Vuonna 1937 Johnson valittiin täydennysvaalissa kongressiedustajaksi Texasista Yhdysvaltain edustajainhuoneeseen, jossa hän toimi vuoteen 1948 asti, kunnes tuli valituksi Yhdysvaltain senaattiin. Senaattorina hän tuli tunnetuksi suurista suostuttelutaidoista ja häntä pidetään Yhdysvaltain senaatin merkittävimpänä enemmistöjohtajana. Vuonna 1960 Johnson pyrki demokraattipuolueen presidenttiehdokkaaksi, mutta hävisi puolueen esivaaleissa John F. Kennedylle ja Johnson päätyi Kennedyn varapresidenttiehdokkaaksi. Kennedyn voitettua vaalit Johnson toimi maan varapresidenttinä 22. marraskuuta 1963 asti, kunnes John F. Kennedy salamurhattiin Dallasissa. Johnson astui virkaan välittömästi 23. marraskuuta 1963. Johnson oli neljäs varapresidentti, joka nousi presidentiksi istuvan presidentin murhan jälkeen. Presidenttinä Johnson jatkoi ja ajoi läpi Kennedyn aloittamia sosiaalipolitiikan ja kansalaisoikeuslainsäädännön uudistuksia, jotka Johnson nimesi "Suuren yhteiskunnan" ohjelmaksi. Johnsonin "Suuri yhteiskunta" -ohjelmaan kuului mm. "Sota köyhyyttä vastaan" eli yritys eliminoida köyhyys sekä muita Johnsonin hyväksymiä lakeja, jotka auttoivat matalatuloisia ja köyhiä vanhuksia, etnisiä vähemmistöjä ja lapsia. Johnson valittiin toiselle kaudelle vuonna 1964. Johnsonin toisella kaudella Yhdysvallat kuitenkin sekaantui Vietnamin sotaan, ja 1960-luvulla yhä enemmän joukkoja lähetettiin taistelemaan Vietnamiin vuosi vuodelta. Sodan pattitilanne vaikutti valtavasti Johnsonin kasvavaan epäsuosioon, ja Johnson ei enää asettunut ehdolle vuoden 1968 presidentinvaaleissa, jotka voitti republikaanien ehdokas Richard Nixon. Presidenttikautensa jälkeen Johnson jäi eläkkeelle ja julkaisi muistelmansa Vantage Point vuonna 1971. Johnson kuoli kaksi vuotta myöhemmin sydänkohtaukseen. Johnsonin nousua köyhyydestä Yhdysvaltain kongressiin ja lopulta presidentin virkaan on pidetty esimerkkinä "Amerikkalaisesta unelmasta". Jälkikäteen Johnsonin sisäpoliittisia uudistuksia on ylistetty ja presidenttien sijoituslistalla hän sijoittuu yleensä "keskivertoa paremman" kategoriaan, mutta häntä usein muistetaan paremmin Vietnamin sodan katastrofista. Lapsuus ja nuoruus Johnson syntyi köyhään texasilaiseen torppariperheeseen. Alue oli eteläisen Yhdysvaltojen köyhälistön asuinaluetta. Perheessä oli viisi lasta, joista Lyndon oli vanhin. Johnsonin isä, Samuel Ealy Johnson Jr. oli puuvillaviljelijä, liikemies ja poliitikko, joka toimi Texasin edustajainhuoneen jäsenenä kolmena kautena. Vuonna 1913 Johnsonin perhe hylkäsi heidän maatilan ja muuttivat Texasin Johnson Cityyn. Vaikka he asuivat texasilaiseen maaseutuasuntoon verrattuna mukavassa asunnossa, heidän asunnossa ei kuitenkaan ollut juoksevaa vettä eikä sähköä. Johnson kävi kansakoulun, toimi koulun oppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana ja valmistui Johnson City High Schoolista vuonna 1924. Valmistumisen jälkeen Johnson teki töitä noin kolme vuotta muun muassa kengänkiillottajana, maatalous- ja betonityöläisenä, hissinkuljettajana, autonpesijänä ja talonmiehenä. Vuonna 1927 Johnson aloitti opettajan ammatin opiskelun Lounais-Texasin opettajainopistossa ja lopulta valmistui opettajaksi vuonna 1930. Opiskeluaikoina Johnson toimi aktiivisesti opiskelijapolitiikassa, työskenteli vapaa-ajalla journalistina, harjoitteli julkista väittelyä ja toimitti koulun sanomalehteä. Opiskeluvuosina 1928–1929 Johnson opetti pienen ja köyhtyneen texasilaisen Cotullan kylän amerikanmeksikolaisessa koulussa. Johnsonin lyhyt ura ja kokemukset opettajana alirahoitetussa koulussa muokkasivat hänen poliittisia ja yhteiskunnallisia näkemyksiä sekä vaikuttivat tulevaisuudessa hänen presidenttikauden "Sota köyhyyttä vastaan" -ohjelmaan. Sotilasura ja toinen maailmansota Johnson ei palvellut Yhdysvaltain asevoimissa ennen toista maailmansotaa eikä Johnson saanut sotilaskoulutusta. Kongressiedustajana Johnson käytti yhteyksiään presidentti Rooseveltiin hyväksi ja hän sai suoraan upseerin arvonimen. 21. kesäkuuta 1940 Johnson nimitettiin Yhdysvaltain laivastoreservin (U.S. Naval Reserve) komentajakapteeniksi (Lieutenant Commander). Johnson ilmoittautui aktiivipalvelukseen 10. joulukuuta 1941, kolme päivää Pearl Harborin iskun jälkeen. Sodan alkuvaiheessa Johnson määrättiin Yhdysvaltain laivastoministeriön laivasto-operaatioiden komentajan toimistoon Washington D.C:hen. D.C:n toimistotyön jälkeen Johnson määrättiin tutkimaan Yhdysvaltain laivaston tuotanto- ja vahvuusongelmia, jotka hidastivat sotalaivojen ja -lentokoneiden tuotantoa. Palveluksessa Johnson matkusteli Texasin, Kalifornian ja Washington D.C:n välillä. Toukokuussa 1942 Johnson siirrettiin San Franciscoon, josta hänet siirrettiin aluksi Uuteen Seelantiin ja lopulta Australiaan. Kesä-heinäkuussa 1942 Johnson oli mukana useilla pommikoneiden havaintoleinnoilla eteläisellä Tyynenmerellä. 9. kesäkuuta 1942 Douglas MacArthur myönsi Johnsonille Army Silver Star Medal -ansiomerkin urhoollisesta palveluksesta. 16. heinäkuuta 1942 Johnson vapautettiin palveluksesta kunnianarvoisesti, kun presidentti Franklin D. Roosevelt oli määrännyt, että kaikki kongressiedustajat ja senaattorit, jotka palvelivat Yhdysvaltain asevoimissa, täytyi palata lainsäädännöllisiin töihin. Johnson siirrettiin Yhdysvaltain laivastoreserviin ja vuonna 1949 hänet ylennettiin komentajan -sotilasarvoon. Johnson erosi laivastoreservistä tammikuussa 1964. Varhainen poliittinen ura Siirtyminen politiikkaan pienoiskuva
|
Luettelo maailman korkeimmista rakennuksista ja rakennelmista
|
Tämä on epätäydellinen luettelo maailman korkeimmista rakennuksista ja rakennelmista. Rakennelmat kursivoituina eivät enää ole pystyssä. RakennusKaupunkiMaaKorkeusVuosiHuom.Burj Khalifa DubaiYhdistyneet arabiemiirikunnat828 m2010Maailman korkein pilvenpiirtäjä ja rakennusVarsovan radiomasto Płock 647 m1974Tuhoutui 1991 tukivaijereiden vaihdossaTokyo Skytree Tokio634 m Avattiin yleisölle toukokuussa 2012.KRDK-TV-masto Galesburg Pohjois-Dakota 628 m Maailman korkein masto. Tunnettu myös nimellä KXJB-TV masto.KZFX-TV-torni Lake Jackson Texas 615 m Petronius Platform Meksikonlahti 610 m Korkeus merenpohjasta, pinnan yllä 75 mWITN-TV masto Grifton Pohjois-Carolina 610 m KATV-TV masto Jeffersonin piirikunta Arkansas 610 m KVLY-TV-masto Blanchard Pohjois-Dakota 606 m Oli aikanaan maailman korkein masto. Korkeus oli 629 m vuoteen 2019, jolloin mastosta poistettiin VHF-antenni.Useita radiomastoja USA 600–609 m WFMY-TV masto Greensboro Pohjois-Carolina 583 m Coweta TV masto Coweta Oklahoma 582 m CN Tower Toronto 553 m One World Trade Center New York 546,2 m2014Ostankinon TV-torni Moskova 540 m Tianjin CTF Finance CentreTianjinKiina5302019Taipei 101 Taipei 508 m2004Aikanaan korkein pilvenpiirtäjäShanghai World Financial Center Shanghai 492 m WGME-TV masto Raymond Maine 487 m Wuhan Greenland CenterWuhanKiina4762023Oriental Pearl Tower Shanghai 468 m Petronas Towers Kuala Lumpur 452 m1998Aikanaan korkeimmat pilvenpiirtäjätWillis Tower (ent. Sears Tower) ChicagoIllinois 442 m1973Oli pitkään korkein pilvenpiirtäjäOmega navigaatiomasto Darriman 427 m Jin Mao Tower Shanghai 421 m World Trade Center Torni 1 New YorkUSA 417 m1972Tuhoutui 2001, aikanaan korkeinWorld Trade Center Torni 2 New YorkUSA 415 m1973Tuhoutui 2001Tianjinin radio- ja televisiotorni Tianjin415 m Trump International Hotel and Tower ChicagoIllinois 415 m Two International Finance Centre Hongkong 412 m Citic PlazaTianhe District391 m Tower Zero (Naval Communication Station Harold E. Holt) Exmouth Australia 388 m Eton Place DalianDalianKiina3862015Shun Hing Square ShenzhenKiina 384 m Empire State Building New YorkUSA 381 m1931Aikanaan korkeinWorld Trade Center Abu DhabiAbu DhabiArabiemiirikunnat3812014Central Plaza HongkongKiina 378,4 m Tashkent Tower Taškent Uzbekistan 375 m Bank of China Tower HongkongKiina 369 m Riian televisiotorniRiikaLatvia368 m1986Berliinin televisiotorni BerliiniSaksa 365 m Emirates Tower One DubaiArabiemiraatit 355 m Stratosphere Las VegasNevada 350 m T&C Tower Kaohsiung Taiwan 347 m Aon Center ChicagoIllinois 346 m John Hancock Center ChicagoIllinois 344 m Mercury City Tower MoskovaVenäjä 339 m Macau Tower MacaoKiina 338 m Tokyo Tower Tokio Japani 333 m Q1 (rakennus) Gold Coast Australia 332,5 m Ryugyŏng-hotelli PjongjangPohjois-Korea 330 m Sky Tower AucklandUusi-Seelanti 328 m Tiirismaan radio- ja televisiomasto HollolaSuomi 327 m Haapaveden radio- ja televisiomasto HaapavesiSuomi 327 m Lapuan radio- ja televisiomasto Lapua Suomi 323 m Sky Central Plaza Kanton Kiina 322 m Burj al-arab DubaiArabiemiraatit 321 m Chrysler Building New York USA 319 m1930Aikanaan korkeinTallinnan televisiotorni Tallinna Viro 314 m Bank of America Plaza AtlantaGeorgia 312 m U.S. Bank Tower Los AngelesKalifornia 310 m The Shard Lontoo Iso-Britannia 310 m Varso Varsova Puola 310 m JPMorgan Chase Tower HoustonTexas 305 m Sydney Tower SydneyAustralia 305 m Baiyoke Tower II BangkokThaimaa 304 m Eiffel-torni PariisiRanska 301 m1889Aikanaan korkeinCommerzbank Tower Frankfurt am MainSaksa 300 m1997 Tianjin CTF Finance CentreKuwaitKuwait3002009 Katso myös Luettelo Suomen korkeimmista rakennuksista ja rakennelmista Luettelo maailman korkeimmista pilvenpiirtäjistä Lähteet Aiheesta muualla Pilvenpiirtaja.net Official World's 200 Tallest High-rise Buildings (Emporis.com) Maailman korkeimmat rakennukset ja rakennelmat Korkeimmat rakennukset ja rakennelmat
|
Liuotin
|
Liuotin on mikä tahansa aine, johon joko kiinteä aine, neste tai kaasu voi liueta. Jos liuottimeen liuennut kiinteä aine halutaan erottaa, voidaan käyttää tislausta tai vain haihduttaa liuotin kuumentamalla, ellei sitä haluta ottaa talteen. Puhdas vesi on yksi maailmankaikkeuden monipuolisimpia sekä yleisimmin esiintyviä liuottimia. Se pystyy liuottamaan esimerkiksi mineraaleja kalkkikivestä ja muodostamaan luoliin tippukiviä. Kemiassa liuotin-sanaa käytetään yleensä lähinnä tapahtumaympäristönä, ei reagoivana aineena. Esimerkiksi suolan liukeneminen veteen tuottaa suolaliuoksen, mutta kuparin liukeneminen typpihappoon ei tarkalleen ottaen tuota "kupariliuosta", vaan kuparisuolaa liuottimessa. Monet kuparisuolat liukenisivat aivan yhtä hyvin veteen, joten liuotin sattuu vain olemaan happo. Kaikki korroosiota aiheuttavat aineet eivät välttämättä liuota syöpyvää ainetta. Esimerkiksi happipitoinen vesitippa ei liuota rautaa, mutta ruostuttaa sen kyllä. Siksi on eroteltava prosessi, jossa aine korrodoituu, sekä prosessi, jossa se liukenee. Liuotin pystyy murtamaan aineen sisäiset sidokset, jolloin itse liuotinmolekyylit menevät liuotettavan aineen molekyylien väliin. Vastaavasti liuottimen omien sisäisten sidosten täytyy olla niin heikkoja, että liuotettava aine pystyy särkemään ne ja menemään väliin. Jos tämä ei onnistu, aine ei liukene. Esimerkiksi sokeri ei liukene bensiiniin, koska sokerin sisäiset voimat ovat "vetisiä" vetysidoksia, joita bensiinin sisäiset van der Waalsin voimat eivät pysty särkemään. Vastaavasti PE-muovi ei liukene veteen, koska veden sisäiset sidokset ovat niin voimakkaita, etteivät muovin heikot van der Waalsin voimat pysty rikkomaan niitä. Liuottimien jaottelu Liuottimet voidaan jakaa vedellisiin ja vedettömiin poolisiin ja poolittomiin proottisiin ja aproottisiin Proottisissa liuottimissa on ionisoituva vety, aproottisissa ei ole. Eräitä liuottimia asetoni bensiini etanoli isopropanoli ksyleeni lakkasprii metanoli mineraalitärpätti eli liuotinbensiini (lakkabensiini) tinneri trikloorietyleeni tolueeni tärpätti eli mäntyöljytärpätti (puutärpätti, pineenitärpätti) valopetroli vesi * Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit
|
Laajasalo
|
Laajasalo on saari, peruspiiri ja Helsingin 49. kaupunginosa Kaakkois-Helsingissä. Kaupunginosan osa-alueita ovat Kruunuvuorenranta, Yliskylä, Jollas, Hevossalmi ja Tullisaari. Laajasalon peruspiiri Helsingin peruspiirin numero 603:n nimi on sama kuin kaupunginosan eli myös Laajasalo. Peruspiiriin kuuluvat Laajasalon kaupunginosan lisäksi Santahaminan, Vartiosaaren ja Villingin kaupunginosat. Osa-alueet +Laajasalon peruspiirin aluejako (tiedot vuodelta 2022) Osa-alueVäkilukuPostinumeroPinta-ala (km²)Yliskylä13 44900840, 008703,39Jollas3 066008502,19Tullisaari1 373005900,65Kruunuvuorenranta2 894005901,42Hevossalmi1 637008700,74Yhteensä22 4198,39 Historia Esihistoria ja Ruotsin vallan aika Laajasalo on ollut alkujaan lappalaisten ja hämäläisten kalastusaluetta. Paikannimien perusteella alueella on mahdollisesti ollut esihistoriallisella ajalla Hämäläisen Hauhon Vitsiälän Puupon vanhan kantatalon omistuksia. Alueella on saattanut sijaita myös pysyvää asutusta. Ruotsalaiset tulivat alueelle keskiajalla, jonka seurauksena myös alueen paikannimet ruotsalaistettiin. Muutamia suomalaisnimiä kuitenkin säilyi (esim. Mustajärvi) ja osa jäi kertomaan alueen aiemmasta käytöstä, esimerkiksi lappalaisiin viittaava Lappvik ja suomalaisiin viittaava Finsviks Ängen. Ruotsin vallan aikana saarelle perustettiin kartanoita, muun muassa Degerö (1600-luvun puolivälissä), Stansvik (erotettiin Degeröstä 1798) ja Turholm (oli olemassa ainakin jo 1500-luvulla). Stansvikin kartanon mailla toimi useaan otteeseen rautakaivos vuodesta 1776 alkaen, viimeksi vuonna 1839. Sieltä on löydetty muitakin arvokkaita mineraaleja, kuten ametisteja. Kaitalahdessa toimi vuosina 1787–1789 pieni hopeakaivos, josta saatiin myös lyijyä ja sinkkiä. Jollaksen ”kartano” ei ole koskaan ollut varsinainen säteritila, toisin kuin Uppbyn tila, jonka päärakennus on kuitenkin kartanoksi hyvin vaatimaton. 1800- ja 1900-luvut pienoiskuva
|
Lukujono
|
Lukujono tai yksinkertaisesti jono on järjestetty luettelo tietyn lukujoukon alkioista. Sama luku voi toistua lukujonossa määräämättömän monta kertaa. Lukujonot ovat samoja, kun niissä on samat jäsenet samassa järjestyksessä. Lukujono merkitään yleensä sulkuihin, ja sen jäsenet eli termit tai alkiot erotetaan toisistaan pilkuilla. Lukujono on äärellinen eli päättyvä, jos sen pituus on rajattu, ja se on puolestaan ääretön eli päättymätön, jos siinä ei ole viimeistä jäsentä. Määritelmä Tarkemmin lukujonolla (an) tarkoitetaan kuvausta missä on luonnollisten lukujen joukko ja mikä tahansa lukujoukko. Usein K=N, Q, R tai C. Lukujonoa merkitään a(n) = an. Indeksoinnin ei välttämättä tarvitse alkaa nollasta, Katso esimerkiksi osajono. Lukuja a0, a1, a2,... nimitetään lukujonon jäseniksi. Jos lukujonon jäsenet ovat reaalilukuja, sanotaan, että (an) on reaalilukujono, jos taas jäsenet ovat rationaalilukuja, sanotaan, että (an) on rationaalilukujono, jne. Jono on kasvava, jos kaikilla n pätee xn ≤ xn+1 ja aidosti kasvava, jos kaikilla n pätee xn < xn+1. Vastaavasti määritellään vähenevä ja aidosti vähenevä lukujono. Lukujono on monotoninen, jos se on joko kasvava tai vähenevä. Erikoistapauksia Aritmeettinen lukujono Aritmeettinen lukujono on sellainen lukujono, jonka peräkkäisten jäsenten erotus on vakio. Aritmeettisen lukujonon yleinen termi on . Geometrinen lukujono Geometrinen lukujono on sellainen lukujono, jonka peräkkäisten jäsenten osamäärä on vakio. Jos on esimerkiksi 1,1, tarkoittaa se sitä, että lukujonon seuraava jäsen on aina 10% edellistään suurempi. Geometrisen lukujonon yleinen termi on . Esimerkkejä 1. tarkoittaa luonnollisten lukujen jonoa, joka on määritelty analyyttisesti ja jossa ... Toisin sanoen 2. tarkoittaa luonnollisten lukujen jonoa, jossa 3. Fibonaccin luvut määritellään rekursiivisesti: Täten esimerkiksi . Lukujono 1, 2, 3, 5, 7, 11, 15, 22, 30, 42,... kuvaa sitä, kuinka monella tavalla postitiiviset kokonaisluvut 1, 2, 3,... voidaan jakaa kokonaislukupartitioihin eli kokonaislukuihin, joiden summaksi tulee luku itse. kiinnitettyjen (ts. peilikuvat katsotaan erillisiksi tapauksiksi) polyominojen lukumäärää alkioiden lukumäärän n (1, 2, 3, ...) funktiona. Polyominoja voi tutkia myös piirtämällä ruutupaperille pisteitä viivojen risteyskohtiin siten, että mikään piste ei ole muusta kuviosta erillään. Esimerkiksi kolmen pisteen tapauksessa saadaan kuusi hahmoa: . Lukujonon maksimi ja minimi Riippumatta äärellisen lukujonon jäsenten määrästä äärellisellä lukujonolla on aina olemassa maksimi ja minimi eli suurin ja pienin alkio. Todistetaan väite induktiolla: Alkuaskel Olkoon joukko , joten sen maksimi (ja minimi) on itsestään selvästi luku . Väite siis pätee, kun joukon alkioiden lukumäärä on yksi. Induktio-oletus Induktio-oletus: Oletetaan, että mielivaltaisessa joukossa on määrä alkiota eli ja että väite pätee, jolloin joukolla on olemassa maksimi eli . Induktioaskel Olkoon mielivaltainen joukko, jossa on määrä alkiota. Poistetaan :stä mikä tähansa sen alkio . Nyt saadaan joukko , jossa on määrä alkiota, joten sillä on olemassa induktio-oletuksen nojalla . Täten myös joukolla on olemassa maksimi, joka on . Näin ollen mille tahansa mielivaltaiselle äärelliselle joukolle löydetään aina maksimi. Vastaavalla tavalla todistetaan minimin olemassaolo. Osajono Kun lukujonosta vähennetään nolla tai enemmän alkioita ja järjestys säilytetään, nimitetään tällaista lukujonoa osajonoksi. Esimerkiksi Olkoon (a1, a2, a3, a4, a5, ... ) (termejä äärettömän monta) jono a. Tällöin jono (a2, a4, a5, ...) (termejä silti äärettömän monta) on eräs jonon a osajono. Huomioitavaa on, että lukujono on myös itse itsensä eräs osajono. Osajonon indeksitkin muodostavat oman jononsa (osajono voidaan tällöin esittää muodossa: ay1, ay2, ay3, ay4, ...) jota merkitään joskus esimerkiksi y = (y1, y2, y3, ...). Tällöin pätee aina: yn ≥ n. Todistus induktiolla: Alkuaskel: n = 1, jolloin y1 on minimissään (maksimista ei luonnollisesti tarvitse välittää) 1. Tällöin pätee 1 ≤ y1. Induktio-oletus: n ≤ yn. Induktio-askel: n+1 ≤ yn+1. Koska indeksit ovat luonnollisia lukuja, niin pätee yn+1 ≤ yn+1, mistä seuraa: n+1 ≤ yn+1, MOT. Jokaisella lukujonolla on monotoninen (eli nouseva tai laskeva) osajono Todistus Olkoon joukko . Joukossa on ääretön määrä alkoita. , jossa kaikilla . Täten osajono on kasvava. Joukko on äärellinen. Joukko on tyhjä, jolloin valitaan . Joukko on epätyhjä, jolloin valitaan . Nyt koska , niin on olemassa siten, että . Induktiolla voidaan osoittaa, että kaikilla on olemassa siten, että . Täten osajono on aidosti laskeva. Ollaan siis löydetty lukujonolle kasvava osajono tai aidosti laskeva osajono eli joka tapauksessa monotoninen osajono. Katso myös Sarja Cauchyn jono Lähteet Kirjallisuutta * Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit
|
Myöhempi Zhou-dynastia
|
Myöhempi Zhou-dynastia (后周 [hòu zhōu]) hallitsi osaa Pohjois-Kiinasta 951 – 960. Se oli osa Viiden dynastian kautta.
|
Myöhempi Jin-dynastia
|
Myöhempi Jin-dynastia (perint. : 後晉, yksink. : 后晋, pinyin: hòu jìn) hallitsi osaa Pohjois-Kiinasta 936–946. Se kuuluu aikakauteen, jota nimitetään Viiden dynastian kaudeksi.
|
Myöhempi Tang-dynastia
|
Myöhempi Tang-dynastia (后唐 [hòu táng]) hallitsi osaa Pohjois-Kiinasta 923 – 936. Se kuuluu aikakauteen, jota nimitetään Viiden dynastian kaudeksi.
|
Ming-dynastia
|
Ming-dynastia (明朝 [Míng cháo]) hallitsi Kiinaa 1368–1644. Se oli Kiinan viimeinen kotimaista alkuperää oleva dynastia, ja sen perusti Zhu-perhe. Sitä edelsi mongolien Yuan-dynastia ja seurasi mantšujen perustama Qing-dynastia. Voimakas "ulkomaisten" hallitsijoiden vastustus kansan keskuudessa lopulta johti talonpoikaiskapinaan, joka ajoi Yuan-dynastian takaisin Mongolian aroille ja aloitti Ming-dynastian 1368. Dynastian alkuaikoina kulttuuri kukoisti jälleen. Taiteet, erityisesti posliiniesineiden teko, nousi aiemmin saavuttamattomalle tasolle. Kiinalaiset kauppiaat kulkivat pitkin Intian valtamerta, ja Zheng He kulki matkoillaan Afrikkaan saakka. Rakennettiin valtava laivasto, johon kuului nelimastoisia aluksia, jotka saattoivat kuljettaa 1500 tonnin lastia. Armeijassa oli yli miljoona sotilasta. Pohjois-Kiinassa tuotettiin yli 100 000 tonnia rautaa vuodessa. Kirjapainot painoivat suuria määriä kirjallisuutta. Monien mielestä Kiina oli Ming-dynastian alkuvaiheissa silloisen maailman edistynein valtio. Dynastian keisarit 1368–1398 – Hongwu 1398–1402 – Jianwen 1402–1424 – Yongle 1424-1425 – Hongxi 1425–1435 – Xuande 1435–1449 – Zhengtong 1449–1457 – Jingtai 1457–1464 – Zhengtong uudestaan, nimellä Tianshun 1464–1487 – Chenghua 1487–1505 – Hongzhi 1505–1521 – Zhengde 1521–1567 – Jiajing 1567–1572 – Longqing 1572–1620 – Wanli 1620 – Taichang 1620–1627 – Tianqi 1627–1644 – Chongzhen Ming-dynastian perustaminen Mongolien Yuan-dynastiaa vastustavat talonpoikaiskapinat vähitellen ajoivat mongolit takaisin Mongolian aroille. Tätä seurasi han-kiinalaisten ryhmien vuosikausia kestänyt valtakamppailu, jonka lopulta voitti Zhu Yuanzhangin johtama kapinallisryhmä. Hän julistautui keisari Hongwuksi ja aloitti Ming-dynastian 1368. Hän oli täten toinen talonpoikien luokasta noussut dynastian perustaja, edellinen oli Han-dynastian Han Gaozu. Myöhemmin tästä väestöryhmästä löytyi "dynastian" perustaja Mao Zedongin ja Kiinan kansantasavallan muodossa. Keisari Hongwu valitsi pääkaupungiksi Nanjingin. Vaikka hän muuten puolustikin kungfutselaisuutta, hän ei tunnustanut sotilaita ala-arvoiseksi yhteiskuntaluokaksi, vaan halusi pitää voimakkaan armeijan mongolien hyökkäyksen uhan varalta. Song- ja Yuan-dynastioiden suuret maatilat takavarikoitiin valtiolle, pilkottiin pienemmiksi ja vuokrattiin pienviljelijöille. Yksityisorjuus kiellettiin, ja pian Kiinan maataloutta hallitsivat itsenäiset maanviljelijäperheet. Keisari Hongwun aikana Kiinassa otettiin käyttöön Song-dynastian ajalta tuttu paperiraha. Hän ei kuitenkaan huomioinut inflaatiota, ja rahan arvon laskettua 1/70 alkuperäisestä 1425 palattiin kuparirahan käyttöön. Perinteinen virkatutkintojärjestelmä palautettiin mongolivallan jälkeen. Valtion virkamiesten ja armeijan upseerien piti täten taas tenttiä Kiinan kirjallisuuden klassikot ennen kuin heitä voitiin nimittää virkoihinsa. Löytöretkistä eristyneisyyteen 1405–1433 Ming-dynastian keisarit lähettivät matkaan seitsemän löytöretkeä etelän merille ja yli Intian valtameren. Vaikka keisarit pelkäsivätkin kapinointia ja pitivät kiinni kungfutselaisuudesta, maa ei eristäytynyt vaan ulkomaanyhteyksiä lisättiin tuntuvasti, erityisesti välit Japaniin lähenivät ja ulkomaankauppa lisääntyi. Keisari Yongle pyrki levittämään Kiinan valtaa pidemmälle. Annam vallattiin uudelleen ja mongolien laajennuspyrkimykset pysäytettiin, kiinalaiset laivat purjehtivat pitkin Afrikan itärannikkoa ja he saivat Turkestanin jossain määrin vaikutusvaltansa alle. Kaikki merenkulkua harrastaneet Aasian maat lähettivät tribuuttivaltuuskuntia Kiinaan. Maan sisäinen kauppa kukoisti, kun Suuri kanaali laajennettiin pidemmälle kuin koskaan. Huomattavimmat aikakauden matkoista ovat kuitenkin Zheng Hen seitsemän matkaa merten yli. Zheng He oli eunukki, mongolialkuperää olevasta muslimiperheestä. Vuonna 1403 hänet nimitettiin mertakyntävän laivaston johtajaksi. Ensimmäisellä matkallaan 1405 hän sai komentoonsa 62 laivaa ja 28 000 miestä, eli se oli tuolloin historian suurin merellinen löytöretki. Moninkertaisesti Kolumbuksen laivoja suuremmat monikantiset laivat kuljettivat yli 500 miestä sekä suuren määrän lastia. Ulkomaille vietiin pääasiassa silkkiä ja posliinia, takaisin tuotiin mm. mausteita ja trooppisia puita. Matkoilla oli varmasti tärkeitä taloudellisiakin syitä; monissa laivoista oli suuria yksityishyttejä kauppiaita varten. Kuitenkin päätavoite matkoilla oli todennäköisesti poliittinen. Matkojen myötä saatiin lisää maita tribuuttiasemaan eli veronalaisiksi, ja samalla osoitettiin kiinalaisen imperiumin paluuta ja voimaa lähes sadan vuoden "barbaarihallinnon" jälkeen. Laivaston voimakkuudesta huolimatta (se oli suurempi kuin kaikkien Euroopan maiden tuonaikaiset laivastot yhteenlaskettuna) Zheng Hen matkojen tavoitteena ei ollut valloittaa uusia maita Kiinan hallintaan, toisin kuin eurooppalaisilla tutkimusmatkoilla noin sata vuotta myöhemmin. Kungfutselaiset oppineet virkamiehet vastustivat ankarasti Zheng Hen matkoja – jopa niin paljon, että he yrittivät piilottaa matkat dynastian virallisesta historiankirjoituksesta. Arvellaan, että mongolien hyökkäykset kallistivat vaa'an kungfutselaisen eliitin kannalle. 1400-luvun lopussa Kiinan alamaisilta oli kielletty valtamerilaivojen rakentaminen ja jopa maasta poistuminen. Historioitsijat arvelevat tämän johtuneen merirosvouksesta. 1600-luvun puoliväliin mennessä rajoitukset maastamuuttoon ja laivanrakennukseen oli purettu. Kauppayhteydet siirtyivät siten ulkomaisiin käsiin. Portugalilaiset loivat ensimmäisinä eurooppalaisina suoran kauppayhteyden Kiinaan, ja hallitsivat pitkälti Kiinan ja Japanin välistä kauppaa lähes vuosisadan ajan, 1543–1639. He perustivat myös Macaon siirtokunnan, jota hollantilaiset yrittivät moneen otteeseen vallata 1600-luvun alkupuolella, siinä kuitenkaan onnistumatta. Dynastian kaatuminen Pitkät sodat mongoleja vastaan ja Japanin hyökkäykset Koreaan sekä Kiinan rannikkokaupunkeihin heikensivät Ming-dynastiaa 1500-luvun lopulta lähtien. Sisäinen tyytymättömyys hallinnon joustamattomuuteen muun muassa väestönkasvun aiheuttamissa kysymyksissä nostattivat kapinoita 1600-luvun alussa. Näistä Li Zichengin (李自成) johtamat joukot onnistuivatkin kaatamaan Ming-dynastian ja luomaan siten tilan mantšujen ja Qing-dynastian nousulle. Ming-dynastian viimeinen keisari Chongzhen teki itsemurhan 25. huhtikuuta 1644. Luokka:Kiinan dynastiat Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit
|
Metri
|
Metri (tunnus m) on SI-järjestelmän ja sen edeltäjän metrijärjestelmän mukainen pituuden yksikkö. Metri määritellään nykyään pituudeksi, jonka valo kulkee tyhjiössä 1/299 792 458 sekunnissa. Alkuperäisen määritelmän mukaan metri oli kymmenesmiljoonasosa Maan Pohjoisnavan ja päiväntasaajan välimatkasta. Ennen nykyistä, vuonna 1983 vahvistettua määritelmää valonnopeus oli mittausten mukaan likimain 299 792 458 m/s, mutta nykyisin tämä on metrin määritelmään perustuva tarkka arvo. Metrin nimi Ensimmäisen tiedossa olevan esityksen pituudessa desimaalipohjaisen mittayksikön käyttöönotosta teki englantilainen filosofi John Wilkins vuonna 1668. Hänen ehdottamansa yksikkö oli nimeltään universal measure .An Essay towards a Real Character and a Philosophical Language (Reproduction)An Essay towards a Real Character and a Philosophical Language (Transcription) Vuonna 1675 italialainen tieteilijä Tito Livio Burattini käytti teoksessaan Misura Universale nimitystä metro cattolico (kirjaimellisesti yleinen mitta), joka oli johdettu kreikan sanoista μέτρον καθολικόν (métron katholikón, ). Tähän nimitykseen pohjautui sanan metri alkumuoto, ranskan kielen sana mètre, joka otettiin mittayksikön nimeksi Ranskassa vuonna 1799, kun maa siirtyi ensimmäisenä maailmassa metriseen järjestelmään. Merriam-Webster Online Dictionary.
|
Mauno Koivisto
|
Mauno Henrik Koivisto (25. marraskuuta 1923 Turku – 12. toukokuuta 2017 Helsinki) oli suomalainen sosiaalidemokraattinen poliitikko, pankinjohtaja, sosiologi, pääministeri sekä Suomen tasavallan yhdeksäs presidentti. Koivisto toimi presidenttinä kaksi perättäistä kautta vuosina 1982–1994, ja sitä ennen hän hoiti presidentin tehtäviä vuoden 1981 lopulla Urho Kekkosen ollessa sairautensa vuoksi estyneenä. Koivisto halusi rajoittaa presidentin valtaoikeuksia ja vahvistaa pääministerin valtaa. Hän kuvasi itseään bernsteinilaiseksi sosialistiksi. Pääministerinä Koivisto oli vuosina 1968–1970 ja 1979–1982, yhteensä 1 761 vuorokautta. Pääministerinä hän on Suomen viidenneksi pitkäaikaisin. Koivisto toimi Suomen Pankin pääjohtajana vuosina 1968–1982. Kansanedustaja hän ei kuitenkaan koskaan ollut. Koivisto oli 93-vuotiaana vanhimmaksi elänyt Suomen presidentti. Mauno Koivisto oli naimisissa Tellervo Koiviston kanssa vuodesta 1952 lähtien. Koivistoilla on yksi lapsi, tytär Assi Koivisto-Allonen.
|
Moskova
|
Moskova on Venäjän federaation pääkaupunki ja Venäjän suurin kaupunki noin 12,6 miljoonalla asukkaallaan. Moskova on Euroopan suurin kaupunki, koska Istanbul ei sijaitse kokonaan Euroopassa. Moskova on myös Venäjän tärkein teollisuuskaupunki ja liikenteen solmukohta. Tsaarinvallan aikaan Venäjän pääkaupunkina toimi Pietari, mutta Moskovasta tuli Neuvostoliiton pääkaupunki ja on pysynyt seuraajavaltio Venäjän pääkaupunkina Neuvostoliiton romahduksen jälkeen. Moskovassa sijaitsee Kreml, jossa sijaitsevat Venäjän keskeiset hallintoelimet. Historia pienois
|
Merkistö
|
Merkistö tai koodisivu on tietotekniikassa ja tietoliikenteessä sopimus, joka määrittelee, miten bittiyhdistelminä esiintyvät binääriluvut tulee tulkita johonkin kirjoitusjärjestelmään kuuluviksi merkeiksi. Tietokone pystyy käsittelemään oikein vain sellaisia merkkejä, jotka sisältyvät sen tuntemaan merkistöön. Koska merkistöjä on useita erilaisia, on myös oltava selvillä, mitä merkistöä kulloinkin on käytettävä. Väärän merkistön käyttö johtaa helposti informaation vääristymiseen tai katoamiseen. Kaikki nykyaikaiset tietokoneet käsittelevät dataa kahdeksanbittisinä tavuina, joten yhdellä tavulla voidaan esittää 256 arvoa. Yksi merkki vie tilaa vähintään yhden tavun ja laajoissa merkistöissä ehkä enemmänkin. Merkki tietoteknisenä käsitteenä Tietokoneen muistissa kukin lukuarvo vastaa tiettyä merkkiä, ja esimerkiksi ASCII-merkistössä lukuarvot 63–67 kytkeytyvät merkkeihin seuraavasti: 63 = ? 64 = @ 65 = A 66 = B 67 = C Erillisiksi merkeiksi merkistössä jäsentyvät isot ja pienet kirjaimet, samoin kuin numerot sekä erikois- ja välimerkit. Merkeiksi lasketaan myös itsessään näkymättömät tai kuviottomat kirjoitusmerkit, kuten välilyönti, ja lisäksi merkistöön yleensä sisältyy erityisiä teknisiä ohjaus- eli kontrollikoodeja. Merkin käsitteeseen ei sisälly kirjoitusmerkin leikkaus eli tyyli, joka voi vaihdella melkoisesti kirjasinlajin mukaan. Eri kirjoitusjärjestelmiin kuuluvat kirjaimet katsotaan usein erillisiksi merkeiksi, vaikka ne näyttäisivät keskenään aivan samanlaisilta, kuten latinalainen suuraakkonen A, kyrillinen suuraakkonen А ja kreikkalainen suuraakkonen Α (alfa, pienaakkosena α). Yhden kirjoitusjärjestelmän piirissä käytettävät merkitkään eivät aina ole ulkonaisesti erotettavissa toisistaan, sillä Unicode-merkistössä on esimerkiksi useita viivamerkkejä hieman erilaisiin tarkoituksiin: tavallinen yhdysviiva (U+002D eli niin sanottu yhdysmerkki-miinus) sopii tarvittaessa sekä yhdysviivaksi että etenkin tietotekniseksi miinusmerkiksi, mutta vaihtoehtoisesti voidaan käyttää erityistä yhdysmerkkiä (U+2010), joka on tarkoitettu käytettäväksi pelkästään yhdysviivana, sitovaa yhdysmerkkiä (U+2011), jonka jälkeen rivinvaihto ei ole sallittu, sekä miinusta (U+2212), joka on tarkoitettu erityisesti typografiseksi miinusmerkiksi. Näistä typografinen miinusmerkki on muita selvästi pitempi, mutta muut ovat (tai ainakin niiden pitäisi olla) keskenään aivan samannäköisiä. Historia Ensimmäisinä sähköisinä merkistöinä voidaan pitää kaukokirjoitinlaitteissa jo 1800-luvulla käytettyjä ”5-bittisiä” Baudot-koodistoja, joihin kuului 26 varsinaista merkkiä ja kuusi ohjauskoodia esimerkiksi merkistön vaihdolle ja kirjoituspään palautukselle.Kahn 1995, 395, Niistä voi katsoa myös 1960-luvulla kehitetyn 7-bittisen ASCII-merkistön polveutuvan. Yhteistä vanhoille merkistöille on yleensä se, että merkit on valittu vain tiettyä kieltä varten: esimerkiksi Yhdysvalloissa kehitetty ASCII soveltuu melko hyvin amerikanenglannin kirjoittamiseen, mutta muun muassa suomen, ruotsin ja saksan kielissä tarvittavia kirjaimia Å/å, Ä/ä, Ö/ö, Ü/ü ja ß ei siinä ole. Tämän vuoksi merkistöistä kehitettiin useita rinnakkaismuotoja eri maiden tarpeita varten. Suomessa käytettiin vielä 1980-luvulla yleisesti ASCII:n SF7-muunnosta, jossa eräät erikoismerkit oli korvattu suomessa ja ruotsissa tarvittavilla kirjaimilla. Koska ASCII on 7-bittinen ja tietokoneet käyttävät yleisesti 8-bittistä tavua, monet tietokonevalmistajat tarjosivat käyttöön laajempia merkistöjä, joissa ylimääräiseksi jäänyt bitti otettiin käyttöön. Tällä tavoin ASCIIn mahdollistamien merkkien määrä kaksinkertaistui 128:sta 256:een. Näissä merkistöissä 128 ensimmäistä merkkiä vastasivat yleensä ASCIIta, mutta loput merkkipaikat voitiin omistaa esimerkiksi muiden kielten tarvitsemille kirjaimille. Eri tietokonevelmistajien laajennetut merkistöt olivat kuitenkin keskenään hyvin erilaisia. Yhtenäisten 8-bittisten merkistöjen kehittämiseksi vuonna 1985 kehitettiin ISO 8859 -standardi, joka määritteli aluksi neljä laajennettua eurooppalaista merkistöä. Koska edes kaikkia eurooppalaisten kielten vaatimia kirjaimia ei voida mahduttaa 256 merkkiin, kielet oli jaoteltava alueittain ryhmiin, joista kullekin luotiin oma merkistö. Merkistöjen välisistä eroista johtuu, että jos luetaan tekstitiedostoa, joka on tallennettu toisenlaisella merkistöllä, osa merkeistä korvautuu toisilla. Tällöin tekstiä voi olla vaikea tai mahdoton ymmärtää. Jos tiedoston alkuperäinen merkistö tunnetaan, tiedosto voidaan kääntää toisen merkistön mukaiseksi, mutta jos kohdemerkistössä ei ole käytössä samoja merkkejä kuin alkuperäisessä tekstissä, osa merkeistä voi hävitä. Kaikki ISO 8859 -merkistöt ovat kuitenkin yhteensopivia ASCIIn kanssa, joten numerot 0–9, kirjaimet A–Z ja a–z sekä tavallisimmat väli- ja erikoismerkit pysyvät aina samoina. ISO 8859 -merkistöt ISO 8859 on ryhmä ISO-standardointielimen määrittelemiä merkistöjä. Merkistöjen numerointi on juokseva, eikä uudempi merkistö välttämättä ole aikaisempaa parempi tai korvaa sitä. Merkistön koko nimi sisältää standardin nimen, juoksevan numeron ja hyväksymisvuoden, esimerkiksi: ISO/IEC 8859-15:1999. Länsi-Eurooppaa varten määriteltiin ISO 8859-1 eli epävirallisesti Latin 1 (nimi johtuu siitä, että se perustuu latinalaisiin aakkosiin), joka sisältää lähes kaikki länsieurooppalaisten ja pohjoismaisten kielten kirjaimet. Siitä kuitenkin puuttuvat esimerkiksi suomessa joissain vierassanoissa esiintyvät Š/š ja Ž/ž, ranskan Œ/œ ja suuraakkonen Ÿ (sen sijaan pienaakkonen ÿ merkistöön sisältyy) sekä katalaanin Ŀ/ŀ. Latin 1 on usein oletusarvoisesti käytössä esimerkiksi HTML-kielessä, jos muuta ei ole määritelty. Itä-Euroopan kieliä varten määriteltiin ISO 8859-2 eli Latin 2, jolla voi kirjoittaa tšekkiä, unkaria, romaniaa, puolaa, kroatiaa, slovakkia ja sloveenia sekä serbiaa (latinalaisin aakkosin). Tässä merkistössä saksassa ja suomessa tarvittavat Ä/ä, Ö/ö, Ü/ü ja ß sijoitettiin samoihin paikkoihin kuin Latin 1:ssä, joten periaatteessa se soveltuu myös saksan ja suomen kirjoittamiseen (mutta ei ruotsin, koska merkistöstä puuttuu Å/å). Etelä-Eurooppaa varten määriteltiin ISO 8859-3 eli Latin 3, jolla voi kirjoittaa esperantoa, maltaa ja turkkia. Tämä merkistö on kuitenkin paljolti jäänyt pois käytöstä. Pohjois-Eurooppaa varten määriteltiin ISO 8859-4 eli Latin 4, jolla voi kirjoittaa viroa, latviaa, liettuaa ja grönlantia. Se soveltuu myös muiden pohjoismaisten valtakielten paitsi islannin kirjoittamiseen (ja suomen kirjoittamiseen oikeastaan paremminkin kuin Latin 1, koska siihen sisältyvät myös Š/š ja Ž/ž). Kirjainten Å/å, Ä/ä ja Ö/ö osalta Latin 4 on täysin yhteensopiva Latin 1:n kanssa. Kyrillistä aakkostoa varten määriteltiin ISO 8859-5, jolla voi kirjoittaa bulgariaa, valkovenäjää, makedoniaa, venäjää, serbiaa (kyrillisin aakkosin) sekä ukrainaa (ennen vuoden 1990 oikeinkirjoituksen uudistusta). Tämä merkistö ei ole kuitenkaan saavuttanut merkittävää suosiota, vaan käytetympiä ovat KOI8-muunnelmat ja Windowsin koodisivu 1251. Arabiaa varten määriteltiin ISO 8859-6, joka sisältää vain arabian perusaakkoston, eli sillä ei voi kirjoittaa persiaa tai urdua, vaikka nämä käyttävätkin pääosin samoja kirjaimia kuin arabia. Nykykreikkaa varten määriteltiin ISO 8859-7. Hepreaa varten määriteltiin ISO 8859-8 (joka sisältää vain konsonanttimerkit). ISO 8859-9 eli Latin 5 on lähes sama kuin Latin 1, mutta islannin kirjaimet Ð/ð, Ý/ý ja Þ/þ on korvattu turkkilaisilla kirjaimilla. ISO 8859-10 eli Latin 6 on uudelleenjärjestelty Latin 4, johon on lisätty myös Latin 5:stä poistetut islannin kirjaimet. Sitä voi käyttää Pohjoismaiden ja Baltian kielten lisäksi joidenkin saamelaisten kielten sekä grönlannin kirjoittamiseen. Kirjainten Å/å, Ä/ä ja Ö/ö osalta se on yhteensopiva Latin 1:n kanssa. ISO 8859-11 on määritelty thai-kieltä varten. ISO 8859-12 on hylätty ehdotus, joka lopulta korvattiin ISO 8859-14:llä. ISO 8859-13 eli Latin 7 on parannettu balttilainen merkistö. ISO 8859-14 eli Latin 8 on Latin 1:n muunnelma, johon on lisätty gaelin ja kymrin tarvitsemia kirjaimia, jotta sillä voisi kirjoittaa kaikkia kelttiläisiä kieliä. ISO 8859-15 eli Latin 9 (joskus myös Latin 0) on Latin 1:n muunnelma, johon on eräiden harvinaisten erikoismerkkien tilalle sijoitettu alkuperäisestä unohtuneita suomen ja ranskan kirjaimia (Š/š ja Ž/ž sekä Œ/œ ja Ÿ). Lisäksi valuuttamerkki ¤ on korvattu euron merkillä €. Uusin ISO 8859-16 on alun perin tehty romanian kielen oikeinkirjoitusta varten, mutta se soveltuu myös monille Etelä- ja Itä-Euroopan kielille ja sisältää lisäksi euron symbolin. Tällä merkistöllä voidaan kirjoittaa myös suomea, saksaa ja ranskaa, koska merkistöstä on pudotettu pois useita symboleja ja korvattu niitä kirjaimilla. Uusia merkistöjä ISO 8859 -perheeseen ei ole enää tarkoitus kehittää, vaan sen sijaan toivotaan Unicoden vähitellen korvaavan muut merkistöt. Muut kahdeksanbittiset merkistöt ISO-merkistöjen lisäksi on olemassa useita kansallisia ja epävirallisia merkistöjä. Näistä suosituimpia ovat KOI-8-muunnelmat, jotka ovat käytössä Itä-Euroopassa, kuten KOI8-R Venäjällä, KOI8-U Ukrainassa ja Bulgarian MIK. Myös vietnamin VISCII ja intialaisten kielten ISCII ovat tällaisia kahdeksanbittisiä merkistöjä. Tämän lisäksi useilla valmistajilla on omia kielikohtaisia merkistöjään: Microsoftilla DOS- ja Windows-koodisivut, Applella MacRoman ja MacCyrillic, HP:lla HP-Roman8 jne. Suosittu Microsoft Windows käyttää seuraavia merkistöjä (Windows-termistön mukaan koodisivuja), joista osa on standardin mukaisia, osa hieman muunnettuja ja osa omia: 1250 itäeurooppalainen (Latin 2) 1251 kyrillinen 1252 länsimainen (Latin 1:n muunnelma, jota virheellisesti saatetaan joskus kutsua Latin 1:ksi) 1253 kreikkalainen 1254 turkkilainen (Latin 5) 1255 heprealainen 1256 arabialainen 1257 balttilainen 1258 vietnamilainen 874 thai 932 japanilainen Shift-JIS 936 kiinalainen GBK (XGB) 949 korean laajennettu Wansung (KSC5601-1987) 950 kiinalainen (Taiwan, Hongkong) (Big5). Monitavuiset merkistöt Kahdeksanbittinen koodaus ei riitä Itä-Aasian kielissä tarvittavien merkkien esittämiseen, joten siellä on jouduttu kehittämään oma tekniikka, jotta sikäläisiä kieliä ylipäätään voisi kirjoittaa tietokoneella. Nämä merkistöt sisältävät ASCII-merkkien lisäksi yleiset paikallisesti tarvittavat merkit, mutta eivät muiden Itä-Aasian kielten merkkejä tai eurooppalaisten kielten erikoismerkkejä. Ensimmäinen tällainen merkistö oli japanilainen JIS X 0208, joka otettiin käyttöön jo 1978. JIS X 0208 oli ensimmäinen monitavuinen merkistö, jossa yhden merkin tallentamiseen käytetään useita tavuja tietokoneen muistissa. JIS X koostuu 94 × 94 merkin ruudukosta, johon voidaan määrittää 8836 merkkiä. Käytännössä merkit koodataan kahdella peräkkäisellä ASCIIn kirjoitusmerkillä. Merkistöstä on myöhempi versio JIS X 0212 (1990), joka lisäsi 5801 lähinnä nimissä käytettyä harvinaista kanji-merkkiä ja JIS X 0213 vuodelta 2000, jossa molempiin lisättiin lisää merkkejä.Encodings of Japanese Viitattu 2.1.2024 Monitavuisen merkistön käsittely ja tiedon välittäminen voi olla vaikeaa, kun ohjelmat ja protokollat olettavat käytettäväksi kahdeksanbittistä merkistöä. Monitavuisten merkistöjen välittämiseksi on kehitetty koodauksia eri tarkoituksiin: EUC (Extended Unix Code) on koodaus, joka mahdollistaa ASCII-merkistön käyttämisen esimerkiksi Unix-komennoissa ja tiedostonimissä samaan aikaan monitavuisen merkistön kanssa. ASCII-merkit ovat ennallaan ja JIS X -merkistöjen merkit koodataan ylin bitti päällä. Japanilaisen ASCII-yhtiön kehittämä Shift-JIS on koodaus, joka on yhteensopiva paitsi ASCII:n myös JIS X 0201:n katakana-merkkien kanssa. Loput merkit koodataan erittäin monimutkaisilla merkkiyhdistelmillä. ISO-2022 määrittelee sarjan Esc-merkillä alkavia koodeja, joilla merkistöä voi vaihtaa kesken tekstin ja siten käyttää lomittain eri merkistöjä ja merkkejä. Useissa Itä-Aasian maissa seurattiin Japanin esimerkkiä ja kehitettiin oma 94 × 94 -merkistö vastaavalla tekniikalla. Tällaisia ovat GB2312 - kiinan yksinkertaistetut merkit (Kiina) KS C 5601 - korea CNS 11643 - kiinan perinteiset merkit (Taiwan). Näitä merkistöjä yhdistettyinä ISO-2022- tai EUC-koodaukseen käytetään yleisesti sähköposteissa ja niitä merkitään MIME-otsakkeissa tyypeillä ISO-2022-JP/CN/TW/KR. Tosin Taiwanissa on yleisemmin käytetty Big5-merkistöä ja Hongkongissa tästä edelleen muunneltua omaa merkistöä HKSCS. Kiinan hallitus on määrännyt pakolliseksi GB 18030-2000 -merkistön tukemisen kaikissa Manner-Kiinassa myytävissä käyttöjärjestelmissä. Unicode Koska merkistöjen runsaudesta huolimatta millään niistä ei voinut kirjoittaa montakaan kieltä yhteen tekstitiedostoon, kehitettiin monikielinen ratkaisu Unicode, jonka versio 5.2 sisältää yli 100 000 merkkiä. Niillä voidaan kirjoittaa suurinta osaa nykyään puhuttavista kielistä. Unicoden on tarkoitus sisältää kaikki merkit, jotka ovat sisältyneet toisiin merkistöihin, jotta muunnos Unicodeen olisi aina mahdollista tehdä. Kun ohjelmistotuki Unicodelle laajenee, suurin osa muista merkistöistä voidaan hylätä. Kuitenkaan ideogrammeja käyttäville kielille Unicode ei ole pystynyt tarjoamaan täyttä tukea, minkä vuoksi onkin yritetty kehittää kattavampia järjestelmiä, kuten TRON, UTF-2000 ja Giga Character Set. Unicode-standardi ei määrittele yksittäiselle merkille tiettyä esitysmuotoa, vaan kiinteän koodiarvon. Standardissa on useita koodaustapoja, joista yleisimmät ovat vaihtelevatavuiset UTF-8- ja UTF-16- sekä kiinteätavuiset UCS-2- ja UCS-4-koodaukset. Lähteet Viitteet Luokka:Standardit * Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit
|
Metrinen avaruus
|
Metrinen avaruus on matematiikassa joukko, jossa on määritelty pisteiden välinen etäisyys. Metriset avaruudet ovat tärkeitä esimerkkejä topologisista avaruuksista. Topologiset avaruudet, joissa voidaan määritellä metriikka, ovat metristyviä avaruuksia. Määritelmä Metrinen avaruus on pari , missä on joukko ja kuvaus (ns. metriikka eli etäisyysfunktio), joka kaikilla joukon alkioilla , ja toteuttaa ehdot (kolmioepäyhtälö), , , ja . Ehdoista seuraa , sillä (1) (2) . Kun toteuttaa ehdot 1–3, se on pseudometriikka. Täten jokainen metriikka on myös pseudometriikka. Metristä avaruutta kutsutaan usein vain metriseksi avaruudeksi , jos käytössä oleva metriikka on asiayhteydestä selvä. Metrisen avaruuden alkioita kutsutaan yleensä pisteiksi, ja lukua pisteiden ja väliseksi etäisyydeksi. Esimerkkejä Mielivaltaisessa epätyhjässä joukossa voidaan määritellä ns. diskreetti metriikka (myös {0, 1}-metriikka) määrittelemällä jos ja muutoin. Reaalilukujen joukossa pisteiden erotuksen itseisarvo määrittelee (ns. tavallisen reaalisen) metriikan . Jokaisessa joukossa tärkein metriikka on euklidinen metriikka, jossa pisteiden ja välinen etäisyys on Tasossa ja kolmiulotteisessa avaruudessa tämä vastaa tavanomaista euklidisen geometrian mukaista pisteiden välistä etäisyyttä. Normiavaruus on aina myös metrinen avaruus. Nimittäin jos on normiavaruus, niin funktio määrää metriikan joukkoon X. Pallopinnalla voidaan määrittää metriikka siten, että kahden pisteen välinen etäisyys mitataan niiden kautta kulkevaa isoympyrää pitkin. Määritelmiä Kuulat ja pallot Olkoon metrinen avaruus, ja . Tällöin joukkoa kutsutaan avaruuden -keskiseksi -säteiseksi avoimeksi kuulaksi. Toisin sanoen, on niiden pisteiden joukko, joiden etäisyys pisteestä on aidosti pienempi kuin . Joukkoa kutsutaan myös pisteen kuulaympäristöksi. Vastaavasti määritellään joukot ja joista edellistä kutsutaan suljetuksi kuulaksi ja jälkimmäistä palloksi. On syytä korostaa, että kuulat ja pallot riippuvat avaruuden metriikasta , ja tarvittaessa esimerkiksi avointa kuulaa voidaan merkitä . Avoin ja suljettu joukko Avaruuden osajoukko on avoin, jos jokaisella pisteellä on kuulaympäristö siten, että . Metrisen avaruuden avointen joukkojen kokoelma muodostaa erään :n topologian, ns. tavallisen topologian ; siten jokainen metrinen avaruus on luonnollisella tavalla topologinen avaruus. Itse asiassa kutsumme topologisen avaruuden topologiaa metristyväksi jos ja vain jos on olemassa jokin :n metriikka siten, että . Joukko on suljettu, jos sen komplementti on avoin. Joukko voi olla yhtä aikaa avoin ja suljettu, mutta se ei välttämättä ole kumpaakaan. Rajoitettu joukko Metrisen avaruuden osajoukkoa sanotaan rajoitetuksi, jos on olemassa sellainen säde , että kaikilla . Pienintä tällaista sädettä (pienin yläraja) sanotaan joukon halkaisijaksi eli läpimitaksi. Pisteen etäisyys joukosta Metrisen avaruuden pisteen etäisyys joukosta on lyhin etäisyys pisteestä johonkin joukon pisteeseen, toisin sanoen .Väisälä 2012, 24 Katso myös Avaruus (matematiikka) Ultrametrinen avaruus Lähteet Viitteet Kirjallisuutta Aiheesta muualla Luokka:Topologia Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit
|
Maailman terveysjärjestö
|
Maailman terveysjärjestö eli WHO on ihmisten terveyteen keskittyvä Yhdistyneiden kansakuntien järjestö, joka perustettiin Genevessä 7. huhtikuuta 1948. Järjestön aloitteesta vietetään vuosittain 7. huhtikuuta maailman terveyspäivää.Terveyspäivä luettu 8.4.2008 Maailman terveysjärjestön tehtävänä on taata kaikille ihmisille hyvä terveydentila. Järjestön perustuskirja määrittelee terveyden täydelliseksi fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilaksi, ei ainoastaan sairauden puutteeksi. Sen päätehtävä on torjua tauteja, etenkin tärkeimpiä tartuntatauteja. Terveysjärjestö koordinoi kansainvälisiä toimia muun muassa SARS:in, malarian ja AIDSin torjumiseksi ja kehittää rokotteita. Lisäksi sillä on hankkeita esimerkiksi tupakoinnin vähentämiseksi. WHO käyttää kuusipykäläistä pandemia-asteikkoa arvioidessaan eläinperäisten virustautien pandemiariskiä. Toiminta Hallinto pienoiskuva
|
Morfologia
|
Morfologia eli muoto-oppi tutkii sanojen muodostusta kielen pienimmistä merkitysyksiköistä, joita kutsutaan morfeemeiksi. Morfofonologia puolestaan on morfologian yhteys äänneoppiin eli fonologiaan. Morfeemien keskinäistä järjestystä tutkii morfotaksi.Karlsson 2012, 83 Rakenne Lausekerakenne on usein suppea kielissä, joissa on laaja morfologia, samoin päinvastoin. Esimerkiksi suomessa morfologia on laaja ja sillä ilmaistaan asioita, joita vähemmän morfologisissa kielissä ilmaistaan lausekerakenteen avulla. Kielet on perinteisesti jaettu neljään morfologiseen perustyyppiin: isoloiviin, agglutinoiviin, fuusioiviin ja polysynteettisiin. Isoloivissa kielissä kuten vietnamissa sanat eivät juurikaan taivu tai ne eivät taivu laisinkaan. Agglutinoivissa kielissä morfeemit asettuvat peräkkäin niin, että ne on melko helppo erottaa toisistaan, kuten turkissa. Fuusioivissa kielissä tapahtuu vartalonsisäisiä äännevaihteluita ja sama morfeemi voi kantaa useampia merkityksiä, jolloin niiden erottaminen toisistaan on vaikeaa. Esimerkiksi saksan ja ruotsin vahvojen verbien imperfekti muodostuu sanavartalon vokaalia vaihtamalla. Polysynteettisille kielille on tyypillistä, että yksittäiset sanat voivat olla muiden kielten lauseiden mittaisia. Tällainen kieli on esimerkiksi grönlanti.Karlsson 2012, 116–118. Jos sanan morfeemirakenne ja kieliopillinen tai semanttinen rakenne vastaavat toisiaan, kyseessä on luonnollinen morfologia. Päinvastainen tapaus on opaakki eli läpinäkymätön morfologia, joka syntyy äänteenmuutoksista. Opaakkia morfologiaa edustavat suomen kielessä esimerkiksi taivutusmuodot lasna, läksi ja tuta, jotka ovat korvautuneet tunnistettavammilla muodoilla lapsena, lähti ja tuntea. Morfologisissa rakenteissa, kuten syntaksissakin, esiintyy rinnastus- ja alistussuhteita. Konstruktio perii piirteen jonkin piirteen kannalta hallitsevalta jäseneltään ja on täten alistussuhteessa. Esimerkiksi lausekkeelle olen kirjoittanut luku ja persoona periytyvät pääsanalta olen, joka puolestaan perii ne päätteeltä /n/. Lähteet Karlsson, Fred: Yleinen kielitiede. Gaudeamus, 2012. ISBN 978-952-495-071-8 Aiheesta muualla Luokka:Muoto-oppi Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit
|
Morfeemi
|
Morfeemi on kielen pienin merkitystä kantava yksikkö, jonka osilla ei ole omaa kielellistä merkitystä. Se on morfologian peruskäsite. Tärkeää on huomata, että morfeemi ei ole sama asia kuin tavu. Esimerkiksi sanan talosta viimeinen tavu on -ta mutta sijapäätteen (elatiivin) morfeemi on -sta, joten esimerkkisanan viimeinen tavu ei ole morfeemi. Myöskään tavut ta- ja -los- eivät ole morfeemeja. Tavut eivät siis esimerkkisanassa ole morfeemeja. Morfeemit jaetaan vapaisiin morfeemeihin, jotka voivat esiintyä tekstissä sellaisenaankin (talo), ja sidonnaisiin morfeemeihin (-sta), jotka voivat esiintyä vain vapaiden morfeemien yhteydessä. Potentiaalisesti vapaat morfeemit voivat kuitenkin esiintyä joko yksin tai muihin morfeemeihin yhdistyneenä, esimerkiksi auto, auto + lle. Vapaista morfeemeista mahdollisten johtimien kera syntyy lekseemejä eli hakusanoja. Lekseemit voivat yhdistyä yhdyssanoina uusiksi lekseemeiksi, esimerkiksi valo ja kuva tuottavat yhdyssanalekseemin valokuva, josta voidaan muodostaa johtimilla esimerkiksi verbi valokuvata ja siitä edelleen substantiivi valokuvaus. Lekseemit muodostavat leksikon eli kielen sanaston eli sanakirjojen kutakin hakusana-artikkelia vastaa suunnilleen yksi lekseemi ja päinvastoin. Suomen kielen osalta on erityisesti huomattava, että verbeillä ei ole lainkaan vapaita morfeemeja, vaan verbivartaloon liittyy aina vähintäänkin jokin tunnus tai pääte. Oikeinkirjoituksessa tosin aktiivin imperatiivin preesensin yksikön 2. persoona ja verbin kieltomuoto (esim. istua : istu) vaikuttaa samalta kuin verbin vartalo, mutta puheessa sen perässä on rajakahdennus, joka toimii näiden muotojen morfeemina. Suomen kielen morfeemityypit ovat juurimorfeemit, jotka voivat sellaisenaan olla sanojen vartaloita tai sitten niistä voidaan muodostaa johdettuja vartaloita johtimet joilla vartaloista voidaan johtaa toisia vartaloita (esimerkiksi istu(a) → istu+skel+(la)) (tunnukset ja) päätteet, jotka osoittavat lukua, sijaa, aikamuotoa, persoonaa jne. (esimerkiksi: inessiivin pääte -ssa/-ssä tai verbin konditionaalin tunnus -isi-) liitteet (kliittiset morfeemit) kuten omistusliitteet eli possessiivisuffiksit sekä liitepartikkelit (esim. -kin) perinteisesti suomalais-ugrilaisista kielistä ovat puuttuneet etuliitteet kuten nykysuomen epä-. Perinteisesti suomen kielen tutkimuksessa on erotettu tunnukset (pääluokka, luku, tapaluokka, aikamuoto), päätteet (sijamuoto, persoona) ja liitteet morfotaktisista syistä: tunnukset edeltävät päätteitä ja nämä vuorostaan liitteitä. Isossa suomen kieliopissa tätä erontekoa ei kuitenkaan enää tehdä. Muissa kielissä on lisäksi infiksejä, jotka asettuvat sananvartalon sisään sekä sirkumfiksejä, jotka asettuvat sananvartalon ympärille, siis osa eteen ja osa perään. Termejä Morfi Konkreettinen foneemijono, joka edustaa eli toteuttaa jotakin morfeemia. Silloin kun usea morfi voi edustaa jotakin morfeemia, näitä morfeja kutsutaan allomorfeiksi. Esimerkiksi suomen monikkoa edustaa morfeemi {monikko} tai I, joka voi eri yhteyksissä toteutua :nä tai :nä, jotka siis ovat sen allomorfeja. JäännösmorfeemillaJäännösmorfeemilla ei ole enää selvää erillistä merkitystä. Tällainen on esimerkiksi van- sanassa vanhurskas.Ravila 1962, 208 Jäännösmorfeemit ovat sidonnaisia morfeemeja eivätkä esiinny yksinään. Semeemi Nimitys, jota joskus käytetään samanmerkityksisistä morfeemeista. Esimerkiksi suomessa monikko on semeemi, jota edustavat muun muassa morfeemit /t/ ja /I/.Nollamorfi Apukäsite morfeemille, jolla ei ole puheessa tai kirjoituksessa havaittavissa olevaa osaa. Esimerkiksi suomen kielen yksiköllä ei ole näkyvää tunnusta eikä myöskään preesensillä. Lähteet Viitteet Luokka:Muoto-oppi
|
Macao
|
Macao (;Uusi kieliopas, Itkonen & Maamies, Tammi 2001 ; ), virallisesti Macaon Kiinan kansantasavallan erityishallintoalue, on Guangdongin maakunnan ympäröimä alue Etelä-Kiinassa. Macao on Hongkongin tavoin Kiinan erityishallintoalue periaatteella ”yksi maa, kaksi järjestelmää” eli autonominen alue, jonka puolustuksesta ja ulkopolitiikasta vastaa Kiinan kansantasavalta. 1500-luvulta vuoteen 1999 Macao oli Portugalin hallinnassa, pitkään kauppasatamana, sittemmin se on elänyt pääasiassa matkailusta. Kaupungissa on lukuisia kasinoita.
|
Miguel de Cervantes
|
Miguel de Cervantes Saavedra (29. syyskuuta 1547 Alcalá de Henares – 23. huhtikuuta 1616 Madrid) oli espanjalainen kirjailija. Hänen tunnetuin teoksensa on Don Quijote (El ingenioso hidalgo Don Quijote de la Mancha, 1605/1615). Don Quijote on realistiseen tyyliin kirjoitettu parodia suurta yleisönsuosiota nauttineista romanttisista ritaritarinoista. Cervantesin huumori, ironinen ote ja romaanin runsas metafiktiivinen sisältö ovat keränneet runsaasti ihailijoita ja jäljittelijöitä kautta aikojen. Don Quijote on Cervantesin muun tuotannon ohella vaikuttanut merkittävästi koko länsimaisen kirjallisuuden ja fiktioperinteen kehitykseen. Cervantesin teoksista on Don Quijoten lisäksi suomennettu myös suosittu novellikokoelma Opettavaisia kertomuksia (Novelas ejemplares, 1613) ja kirjailijan proosanäytelmät sisältävä kokoelma Välinäytöksiä (valikoima teoksesta Ocho comedias y ocho entremeses nuevas, nunca representados, 1615). Varhaiset vuodet Miguel de Cervantes syntyi todennäköisesti Alcalá de Henaresissa nykyisen Madridin lähistöllä mikkelinpäivänä 29. syyskuuta 1547. Miguelin kastetodistus on päivätty 9. lokakuuta Alcalássa. Hänen isänsä oli alun perin cordóbalainen välskäri Rodrigo de Cervantes. Cervantesin äidistä, Leonora de Cortinasista, ei ole säilynyt juurikaan muita tietoja kuin syntymäpaikka, Arganda del Reyn kylä (nykyisen Madridin alueella). Cervantesin sukujuurista on virinnyt keskustelua sen jälkeen, kun kulttuurihistorioitsija ja kirjallisuudentutkija Américo Castro esitti 1920-luvulla, että Cervantes saattaisi olla juutalaiskäännynnäistä syntyperää. Kysymys Cervantesin mahdollisista ”uuskristityistä” esivanhemmista on yhä ratkaisematta. Cervantesin perheeseen syntyi Miguelin lisäksi kuusi lasta, nuorena kuollut Andrés (1542–1543), Andrea (1544–1609), Luisa (1546, kuollut 1620-luvulla, karmeliittanunna ja myöhemmin luostarin abbedissa), Rodrigo (1550–1600, antautui veljensä tavoin sotilasuralle), Magdalena (1553–1611) ja Juan (n. 1555, kuolinvuosi tuntematon). Noin vuonna 1551 Rodrigo muutti perheineen Valladolidiin, jossa hänet sittemmin vangittiin maksamattomien velkojen vuoksi ja perheen omaisuus takavarikoitiin. Vuonna 1556 Rodrigo matkusti Cordóbaan hakemaan isänsä jättämää perintöä. Ei tiedetä, seurasiko kukaan perheenjäsenistä mukana. Miguelin koulunkäynnistä ei ole kovinkaan tarkkoja tietoja, mutta uskotaan, että hän opiskeli aikanaan jesuiittakoulussa Valladolidissa, Cordóbassa tai mahdollisesti Sevillassa. Sen sijaan väitteitä Cervantesin myöhemmistä yliopisto-opiskeluista Salamancassa ei enää pidetä paikkansapitävinä.
|
Maamme
|
Maamme on Suomen kansallislaulu. Se on alkujaan Johan Ludvig Runebergin ruotsiksi kirjoittama runo, jonka on säveltänyt Fredrik Pacius. Runeberg kirjoitti sanat eräänlaisena vastavallankumouksellisena runona kevätkesällä 1846 tunnelmissa, jotka enteilivät vuosien 1847–1848 ”Euroopan hullua vuotta”. Hän tarkoitti runonsa sävellettäväksi ja julkaisi sen itse säveltämänään vuonna 1847. Paciuksen säveltämänä Vårt land -runo sai ensiesityksensä ylioppilaiden Floranpäivän juhlissa vuonna 1848. Runeberg edesauttoi Paciuksen sävellyksen asemaa sisällyttäessään sen kirjoittamansa Vänrikki Stoolin tarinoiden, jonka esirunona Vårt land oli, liiteeksi samana vuonna. Yksiselitteistä tukea Runeberg ei Paciuksen sävellykselle antanut, sillä seuraavassa painoksessa oli liitteenä kolme muutakin sävellystä. Kansallislaulun asemaan laulu nousi, kun se sai suomenkieliset sanat nimellä Maamme. Lainsäädännössä laulun asemaa Suomen kansallislauluna ei ole vahvistettu. Suomenkieliset sanat perustuvat Julius Krohnin johtaman runoilijaryhmän käännökseen vuodelta 1867. Nykyisen muotonsa Runebergin runon suomennos sai Paavo Cajanderin korjausten jälkeen, mutta kansallislauluna lauletut ensimmäinen ja viimeinen säkeistö ovat peräisin Krohnin ryhmän alkuperäisestä käännöksestä. Maamme-laulu levisi ympäri Suomea erityisesti kuorojen ja kansakoulun avulla. Kansakoulujen laulunopetuksessa näkyi selvästi kansallinen herääminen, ja Maamme oli laulunopetuksen suosituin laulu vuosien 1869–1881 aikana. Historia Tausta Kansallisuuskysymys nousi Suomessa aktiiviseksi puheenaiheeksi 1844. Sen taustalla oli koko Eurooppaa koskenut poliittis-kansallinen, oppositiomielinen liikehdintä, joka purkautui Euroopan hulluna vuotena 1848–1849. Sitä edeltänyt paine oli kuitenkin havaittavissa jo vuosia aiemmin.Klinge 1999, 139. Euroopan poliittisia näkemyksiä levitti Suomessa J. V. Snellmanin Saima-lehti, joka ilmestyi tammikuusta 1844 joulukuuhun 1846. Sen keskeisin lukijakunta tuli Helsingin yliopistopiireistä.Klinge 1999, 140. Keväällä 1844 Aleksanterin yliopistossa (Helsingin yliopisto) päätettiin järjestää osakuntien yhteinen kevätjuhla, joka rehtorin painostuksesta kuitenkin peruutettiin. Kuraattori Zachris Topelius ei olisi tahtonut peruuttaa sitä, mutta hän sai kuitenkin revanssina tehdä kevään promootiorunon, jossa hänen itsensä mukaan ”kuultiin ensimmäisen kerran fennomanian karjuntaa”. Samana vuonna ilmestyi Emil von Qvantenin kirjoittama runo Suomen laulu, jonka Fredrik Pacius sävelsi. Johan Ludvig Runeberg ihastui tähän honkien huokailusta ja Väinön runokanteleesta kertovaan romanttiseen lauluun. Topeliukselle se ei kuitenkaan ollut tarpeeksi, ja Porthanin päiväksi hän teki Marseljeesista ruotsin kielisen käännöksen, joka noudatti alkuperäistä taisteluhenkeä ja herätti huolestusta viranomaisissa.Klinge 1999, 141–143. Runebergin runo Helsingissä perustettiin keväällä 1846 Akateeminen Lukuyhdistys, joka oli eräänlainen Ylioppilaskunnan esiaste. Ylioppilaiden yhdistys- ja lauluharrastus huolestutti viranomaisia, ja sen johdosta Runeberg kirjoitti kevätkesällä 1846 runon Vårt land, jonka hän tarkoitti sävellettäväksi.Klinge 1998, s. 18. Hän antoi sen syyskuussa dosentti Robert Tengströmille. Toukokuussa järjestetyn ylioppilasjuhlan on arveltu innostaneen Runebergia runon kirjoittamiseen. Runossa on historioitsija Matti Klingen mukaan vastavallankumouksellinen näkökulma, joka tähtäsi Marseljeesin ja muiden vallankumouslaulujen torjuntaan.Klinge 1999, 146. Runon ensimmäinen säveltäjä oli Helsingin Vanhan kirkon urkuri Fredrik August Ehrström. Ehrströmin säveltämänä runo esitettiin ensimmäisen kerran 9. marraskuuta 1846 Catharina Wahllundin ravintolassa Helsingin Kaisaniemessä Pohjalaisen Osakunnan vuosijuhlassa, jossa säveltäjä tiettävästi oli läsnä. Runeberg itse sävelsi runonsa syksyllä 1846, ja hänen sävellyksensä esitettiin 3. joulukuuta 1846 Porvoon kaupungin 500-vuotisjuhlan yhteydessä.Juhani Lindholm, Kaisaniemestä kajahtaa. Parnasso 2/2020 s. 39 Runeberg julkaisi runon ja sävellyksensä Borgåbladet-lehdessä. Fredrik August Ehrströmin sävellys ei saanut erityistä huomiota, kuten ei myöskään August Engelbergin. Runebergin sävellys on tosin myöhemmin sovitettu ainakin sekakuorolle, mieskuorolle ja torviyhtyeelle. Paciuksen sävellys Ylioppilaat saivat jälleen pitää perinteisen Flooran päivän (13. toukokuuta) kevätjuhlan 1848, kun yliopiston sijaiskansleri J. M. Nordenstam kumosi peräti 12 vuotta voimassa olleen kiellon.Salmenhaara, s. 193. Kevätjuhlasta piti tulla kansallisen, mutta vastavallankumouksellisen mielipiteen ilmaisu. Sen oli tarkoitus vakuuttaa lojaalisuutta Venäjän keisarille, jotta Suomi säästyisi Venäjän jyrkiltä toimenpiteiltä.Klinge 1997, s. 151–153. Kun historian dosentti Fredrik Cygnaeus alkoi järjestää juhlia, hän otti lähtökohdakseen Runebergin Vårt land -runon, joka oli kirjoitettu samaan vastavallankumoukselliseen henkeen. Cygnaeus tilasi lauluun sävelmän yliopiston laulunopettajalta Fredrik Paciukselta.Klinge 1997, s. 154–155. Paciuksen toiminnasta on annettu usein turhan ihannoitu kuva, sillä hänellä ei ollut ilmeisesti pyrkimystäkään säveltää kansallislaulua. Topeliuksen mukaan Pacius sävelsi ”keveällä otteella” ja tarkoitti laulun vain juhlistamaan ylioppilaiden kevätretkeä.Salmenhaara, s. 194–195. Pacius ei työskennellyt sävellyksen parissa kovinkaan järjestelmällisesti. Hänellä oli vain kaksi päivää aikaa tehdä sävellys ja harjoittaa kuoro sekä toiset kaksi päivää sovittaa se torvisoittokunnalle, ja lisäksi tarvittavat esitysmateriaalit piti vielä kopioida käsin. Paciuksen sävelmän esittäisi hänen itsensä perustama Akademiska Sångföreningen ja soittaisi Kaartin soittokunta. Ensiesitys pienoiskuva
|
Marcha Real
|
Marcha Real” on Espanjan kansallislaulu. ”Marcha Real” on yksi Euroopan vanhimmista kansallislauluista. Laulun alkuperä on tuntematon, sen nuotit löytyvät muun muassa Manuel Espinosan kirjoittamasta dokumentista vuodelta 1761 nimellä ”Marcha Granadera”. Historian kuluessa monet ovat sanoittaneet sävelmää, mutta nykyisin mikään sanoitus ei ole virallinen eikä hymniä nykyisin virallisesti lauleta. Useista yrityksistä huolimatta Francon ajan jälkeiset yritykset sanoittaa kansallislaulu uudelleen eivät ole johtaneet mihinkään. Yleisesti ottaen sanoituksia on pidetty vasemmistopiireissä liiaksi Francon aikoja muistuttavana kun taas eri autonomisilla alueilla (kuten Baskimaassa ja Kataloniassa) ei pidetä mahdollisista nationalistisista sanoista. Ehdotettuja sanoituksia on myös käännetty muille Espanjassa puhuttaville kielille. Espanjan monarkian lakkauttamisen jälkeen kansallislauluna oli tasavaltalaisten Himno de Riego. Espanjan sisällissodan päätyttyä vuonna 1942 Marcha Real palautettiin maan kansallislauluksi Francisco Francon määräyksellä. Australian Davis Cupissa 2003 sattui diplomaattinen kömmähdys, kun kilpailun järjestäjät laittoivat erehdyksessä soimaan ”Himno de Riegon”, joka on nyky-Espanjassa monarkiaa vastustavien ja tasavaltalaisuutta kannattavien symboli. Käytössä olleita sanoituksia Kuningas Alfonso XIII:n aikana laulusta käytettiin Eduardo Marquinan sanoitusta: Gloria, gloria, corona de la Patria, soberana luz que es oro en tu pendón. Vida, vida, futuro de la Patria, que en tus ojos es abierto corazón. Púrpura y oro: bandera inmortal; en tus colores, juntas, carne y alma están. Púrpura y oro: querer y lograr; Tú eres, bandera, el signo del humano afán. Gloria, gloria, corona de la Patria, soberana luz que es oro en tu pendón. Púrpura y oro: bandera inmortal; en tus colores, juntas, carne y alma están.Kunnia, kunnia, isänmaan kruunu, ylimmäinen valo, joka on kulta viirissäsi. Elämä, elämä, isänmaan tulevaisuus, joka sinun silmissäsi on avoin sydän. Purppura ja kulta: kuolematon lippu; sinun väreissäsi, yhdessä, liha ja sielu ovat. Purppura ja kulta: haluta ja saavuttaa; Sinä olet, lippu, inhimillisen kovan työn merkki. Kunnia, kunnia, isänmaan kruunu, ylimmäinen valo, joka on kulta viirissäsi. Purppura ja kulta: kuolematon lippu; sinun väreissäsi, yhdessä, liha ja sielu ovat. Diktaattori Francon aikana sanoituksena käytettiin José Maria Pemánin sanoitusta: ¡Viva España! Alzad los brazos, hijos del pueblo español, que vuelve a resurgir. Gloria a la Patria que supo seguir, sobre el azul del mar el caminar del sol. ¡Triunfa España! Los yunques y las ruedas cantan al compás del himno de la fe. Juntos con ellos cantemos de pie la vida nueva y fuerte de trabajo y paz.Eläköön Espanja! Kohottakaa kätenne, lapset espanjan kansan, joka nousee jälleen esiin. Kunnia isänmaalle, joka osasi seurata auringon kulkua yli meren sinen. Voittakoon Espanja! Alasimet ja rattaanpyörät laulavat uskon hymnin tahdissa. Yhdessä niiden kanssa laulakaamme uuden ja voimakkaan työn- ja rauhantäytteisen elämän perustasta. Lähteet Luokka:Kansallislaulut Luokka:Espanjan kansallissymbolit
|
Microsoft
|
Microsoft Corporation on yhdysvaltalainen ohjelmistoalan yritys. Microsoft on useimmissa kannettavissa ja pöytätietokoneissa käytettävän Windows-käyttöjärjestelmän valmistaja ja myyjä. Bill Gates ja Paul Allen perustivat yhtiön Albuquerquessa, New Mexicon osavaltiossa vuonna 1975. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Redmondissa, Washingtonissa. Microsoft oli maailman suurimpien yritysten Forbes Global 2000 -listalla sijalla 19 vuonna 2017. Historia pienoiskuva
|
Matroska
|
Matroska on avoimen lähdekoodin säiliömuoto, joka on kehitetty yleiskäyttöiseksi kääreeksi erilaisia ääni-, video-, ja tekstitysvirtoja varten. Teknisesti se on kehittynein multimediasäiliöistä. Kyseessä siis ei ole videonpakkausmenetelmä kuten esimerkiksi H.264. Nimensä Matroska on saanut venäläisen maatuska-nuken mukaan. 2010 Google ilmoitti, että WebM tulee perustumaan Matroska-profiiliin. Matroska-projekti 7. joulukuuta 2002, haarana silloiseen MCF-formaattiin, julkistettiin uusi projekti sen jälkeen, kun XML:än tapainen, mutta binäärinen EBML-kuvauskieli oli aiheuttanut erimielisyyksiä kehittäjien kesken. Projektin luojat uskovat EBML:n tuovan lukuisia etuja, mukaan lukien formaatin laajentamisen tulevaisuudessa, kun uutta kehitystä tapahtuu tai tavoitteet muuttuvat. Tavoitteet: luoda ja dokumentoida moderni, joustava, laajennettava ja alustariippumaton multimediasäiliö, joka yhdessä avoimen koodekki-API:n kanssa muodostaa vapaan ja avoimen mediakehyksen vakiinnuttaa Matroska avoimen lähdekoodin vaihtoehtona muihin säiliöihin nähden, kuten AVI, ASF, MOV, RM, MP4, MPEG kehittää työkalut Matroska-tiedostojen luontiin ja editointiin, lisensoituna GNU GPL:n alle kehittää kirjastot, joiden avulla ohjelmistokehittäjät voivat lisätä Matroska-tuen sovelluksiinsa, lisensoituna LGPL:n alle tehdä yhteistyötä laitteistovalmistajien kanssa Matroska-tuen sisällyttämiseksi sulautettuihin multimedialaitteisiin (esimerkiksi DVD-soitin) tarjota natiivi tuki Matroskalle eri käyttöjärjestelmissä, mukaan luettuina Linux multimediakehys GStreamer:in kautta, Haiku sen Mediakit:in avulla ja Windows DirectShow:n kautta Ominaisuudet DVD-levyjen tyyliin Matroska sallii useiden tekstityskielien ja ääniraitojen lisäämisen samaan tiedostoon. Lisäksi tiedosto voi sisältää valikot. Muita ominaisuuksia ovat: nopea haku kehittynyt virheenkorjaus tuki suoralähetyksille (HTTP ja RTP) Ohjelmisto- ja laitteistotuki Alla oleva taulukko sisältää perustietoja Matroska-tiedostojen toistosta ja editoinnista. Luonnollisesti pelkkä purku kyseisestä säiliöstä ei riitä itse sisällön käsittelyyn vaan tarvitaan lisäksi koodekit multimediavirtoja varten, esimerkiksi maailman johtavaan audio- ja videokirjastoon libavcodeciin perustuvan ffdshow:n (DirectShow) muodossa. Ohjelmisto LaitteistoToistoEditointiToistoWindows Media Player Classic VLC media player MPlayer Haali Media Splitter, tämä DirectShow-suodatin mahdollistaa Matroska-dekoodauksen kaikissa em. multimediakehykseen perustuvissa soittimissa (esimerkiksi Windows Media Player). Linux MPlayer VLC media player Totem Kaffeine OS X MPlayer VLC media player QuickTime player (with perian)Windows HandBrake Avidemux VirtualDubMod (vanhentunut ohjelma) MKVToolnix * Linux Avidemux LiVES-videoeditori (kotisivut) Kdenlive-videoeditori (kotisivut) MKVToolnix * Mac OS X Avidemux MKVToolnix * * Työkalut Matroska-tiedostojen luontiin, muokkaamiseen ja tutkintaan; varsinainen editointi on tehtävä toisessa ohjelmassa (esimerkiksi VirtualDub) ennen Matroska-multipleksaamista tai demultipleksaamisen jälkeen.DVD-soittimet Zensonic on ilmoittanut tukevansa Matroskaa z500-sarjassaan. Kännykät ja kämmentietokoneet Core Player Mobile mahdollistaa toiston CE-, Pocket PC-, Windows Mobile-, Smartphone-, Palm- ja Symbian-pohjaisissa laitteissa. Lähteet Aiheesta muualla - Viralliset kotisivut - Matroska-projektin julkistus - Haali Media Slitter (DirectShow-suodatin) - 'Combined Community Codec Pack' mm. Matroska-tuen sisältävä koodekkipaketti - Linux-/Unix- ja Windows-työkalut Matroskalle - Matroska Muxer, Matroska Splitter ja MPC - Matroska Hydrogenaudio.org wiki Luokka:Koodausmenetelmät Luokka:Tiedostomuodot
|
Mustalainen
|
__NOTOC__ Mustalainen on suomen kielen sana, jota on aikaisemmin käytetty Suomessa yleisenä nimityksenä romaneista, mutta jota nykyään pidetään usein halventavana. Kannanotot sanan käytöstä Vuonna 2006 julkaistussa sisäministeriön alaisen Etnisten suhteiden neuvottelukunnan Rasismin vastainen työ -työryhmän esityksessä esitettiin, että etnisten suhteiden neuvottelukunnan tiedotussuunnitelmassa tulisi korostaa rasismin vastaisia sisältöjä ja väärään tai kielteiseen tiedottamiseen sekä rasististen ilmaisujen kuten ’mustalainen’ käyttöön tulee puuttua, etenkin viranomaistoiminnassa. Vuonna 2010 Rovaniemen hovioikeus tuomitsi romania mustalaiseksi nimittäneen kunnianloukkauksesta. Hovioikeuden mukaan mustalaiseksi nimittely voi täyttää kunnianloukkauksen tunnusmerkistön, jos nimitystä käytetään loukkaamistarkoituksessa. Suomessa on käytössä nimitykset mustalainen, tumma, romani ja kale. Romanit itse käyttävät itsestään joskus sanaa mustalainen. Suomen kielen lautakunta päätti vuonna 1991 suosituksesta, että romani kirjoitetaan yhdellä a:lla. Aikaisemmin kirjoitustapa on vaihdellut. Katso myös Manne (sana) Tattari Lähteet Aiheesta muualla Mustalainen. Eri Väestöryhmien sekä kielen taustaa ja nimityksiä . Romanit.fi Kai Åberg: Romani- ja mustalaismusiikki – eksoottisuus vai omanarvontunteen noste? Hiidenkivi Luokka:Etniset ja uskonnolliset haukkumasanat Luokka:Suomenkieliset sanat ja sanonnat Luokka:Romanit
|
MPEG
|
Moving Picture Experts Group (lyhyesti MPEG) on ISO:n ja IEC:n vuonna 1988 muodostama työryhmä, jonka tehtävänä on suunnitella ja standardisoida nykyaikaisia videonpakkaustapoja. MPEG-määrittelytyön tuloksia käytetään mm. tietokoneissa, DVD-soittimissa, digi-tv:ssä ja joissakin matkapuhelimissa. ISO perusti MPEG-ryhmän vuonna 1988 Hiroshi Yasudan (NTT) ja Leonardo Chiariglionen (CSELT) aloitteesta. Tavoitteena oli kehittää standardi video- ja audiosignaalien koodaukseen. MPEG-ryhmä on kasvanut noin 350 eri teollisuuden ja yliopiston muodostaman jäsenen ryhmäksi. MPEG jakautuu viiteen eri standardiin, jotka ovat MPEG-1, MPEG-2, MPEG-4, MPEG-7 ja MPEG-21. MPEG-standardi määrittelee joukon datavirtoja, joita kaikki yhteensopivat dekooderit osaavat käsitellä — purkaa alkuperäiseen, pakkaamattomaan muotoon. Standardi ei ota kantaa siihen miten datavirta tehdään. MPEG-standardit koostuvat useista eri osista, joita ovat järjestelmä, video, audio, testaus ja toteutus. Järjestelmäosa määrittelee datavirtojen syntaksin ja semantiikan sekä synkronoinnin. Video-osa määrittelee videon pakkausmenetelmän ja audio-osa äänen pakkausmenetelmän. Poikkeuksena tähän ovat MPEG-7 ja MPEG-21 -standardit. MPEG on standardoinut seuraavat pakkausmuodot: MPEG-1 Ensimmäinen komitean julkaisema standardi. Sisältää suositun Layer 3 -audiopakkausformaatin (MP3). MPEG-2 Suurelta osin edeltäjäänsä perustuva standardi, johon on lisätty tuki lomitetulle videolle ja useammalle äänen. Käytössä mm. DVD-elokuvissa. MPEG-3 Suunniteltu alun perin HDTV:tä varten, mutta sulautettiin MPEG-2:een. MPEG-4 Laajentaa MPEG-1:n tukemaan video/audio "objekteja", 3D:tä, matalan bittinopeuden koodausta ja Digital Rights Management-järjestelmää XviD Avoimella lähdekoodilla luotu videon ja äänen pakkaustekniikka DivX Maksullinen videon ja äänen pakkaustekniikka MPEG-7 Formaali multimedian kuvausjärjestelmä jota käytetään mm. semanttisessa verkossa. MPEG-21 MPEG kuvaa tätä tulevaisuuden standardia sanoilla "Multimedia Framework". MPEG-purku käyttää käänteistä diskreettiä kosinimuunnosta (IDCT).
|
Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko
|
Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko, lyhennettynä MAP-kirkko (, lyh. LDS Church) on myöhempien aikojen pyhien liikkeen suurin kirkkokunta. Sen jäsenet harjoittavat newyorkilaisen Joseph Smithin perustamaa kristillisperäistä uskontoa, jota usein kutsutaan mormonismiksi. Smith perusti Kristuksen kirkon vuonna 1830. Samana vuonna hän julkaisi Mormonin kirjan, joka antoi nimen uudelle uskonnolliselle liikkeelle ja sen kannattajille. Vuonna 1838 Kristuksen kirkko vaihtoi nimensä nykyiseen, pitempään muotoon, joka painottaa sen millennialistista oppia. Kirkon alkuvuosinaan harjoittama moniavioisuus ja muut epäsovinnaiset opit johtivat toistuviin konflikteihin ulkopuolisten kanssa, ja vuonna 1844 Smith murhattiin. Hänen kuoltuaan liike jakautui moniksi kirkkokunniksi, joista suurimman johtoon nousi Brigham Young. Young johti mormonit Ison Suolajärven laaksoon nykyisen Utahin alueelle. Kirkon johtajaa kutsutaan presidentiksi, joka johtaa kirkkoa ensimmäisen presidenttikunnan, kahdentoista apostolin koorumin ja seitsenkymmenien avustuksella. Ruohonjuuritasolla kirkko jakautuu piispojen johtamiin vaarnoihin, joissa on muutamia tuhansia jäseniä. Kirkolla ei ole erillisiä pappisvirkoja, vaan kaikki kelpoiset yli 12-vuotiaat miespuoliset jäsenet ovat pappeja. Temppeleitä kirkolla on yli 150. Niiden ylläpito ja muu toiminta rahoitetaan jäsenten maksamilla kymmenyksillä. Smithin kuollessa mormonismilla oli noin kannattajaa ja Youngin presidenttikaudella kymmeniä tuhansia. Nykyään heitä on useita miljoonia. Suurin osa MAP-kirkon jäsenistä on perinteisesti asunut Yhdysvalloissa, ja sen keskuspaikka sijaitsee Salt Lake Cityssä Utahissa. Aktiivisen lähetystyön ansiosta kirkolla on nykyään paljon kannattajia myös muualla Amerikassa, Euroopassa, Afrikassa ja Tyynenmeren saarivaltioissa. Historia Tausta pienois
|
MTV3
|
MTV3 (puhekielessä usein Maikkari tai Kolmonen, entinen Mainos-TV) on suomalainen kaupallinen televisiokanava. MTV3-kanavan ohjelmistosta vastaa MTV Oy. Vuoden 1993 alun kanavauudistuksessa MTV3 aloitti omana valtakunnallisena televisiokanavanaan. Tätä ennen MTV Oy oli välittänyt ohjelmia Ylen kanavilla TV1 ja TV2 sekä Kolmoskanavalla. MTV3:n digitaalijakelu aloitettiin digitelevision tulon myötä. MTV3 muuttui yleisen edun kanavaksi tammikuussa 2018 näkyen kanavanipussa A. Uudet toimitilat Uudet toimitilat luovutettiin MTV:n käyttöön 30. kesäkuuta 2022. MTV3:n toimitilat siirtyivät Pasilasta Vallilaan tammikuussa 2023. Historiaa MTV perustettiin 1957 nimellä Oy Mainos-TV-Reklam Ab. Uusi yhtiö vuokrasi ohjelma-aikaa Yleisradion kanavalta, jonka ohjelmien lomassa se toimi. Kanavan ensimmäinen lähetys oli 13. elokuuta 1957. Alussa MTV:n viikoittainen ohjelma-aika oli vain kymmenen tuntia ja sekin parhaimman katseluajan ulkopuolella. MTV perusti vuonna 1965 oman televisioteatteritoimituksensa, MTV-teatterin.Särkelä (2020), s. 343 MTV-teatterin tuottamia televisioelokuvia esitettiin Aitiopaikka ja Teatterituokio -nimisillä ohjelmapaikoilla. Aitiopaikka-nimen alla esitettiin maanantai-iltaisin pitkiä, noin 90-minuuttisia televisionäytelmiä. Teatterituokio-nimellä kulkeneet näytelmät puolestaan olivat noin 45-minuutin pituisia.Särkelä (2020), s. 336 MTV-teatterin teatteripäälliköksi valittiin Ville Salminen.Särkelä (2020), s. 18 Ohjaajina toimivat Kaarlo Hiltunen, Veikko Kerttula, Ritva Nuutinen ja Pauli Virtanen. Lisäksi teatteriin palkattiin 12 näyttelijää.Särkelä (2020), s. 345 1960-luvun alussa MTV:n toiminta lähti nousuun. Vuonna 1967 rakennettiin Helsingin Ilmalaan uusi toimitalo, niin kutsuttu Pöllölaakso, johon myös kanavan hallinto, toimitus ja tuotantotilat sijoitettiin. Ylen asiapitoisen ohjelmiston täydentäjänä MTV suuntautui viihdeohjelmistoon. MTV aloitti omat uutislähetyksensä, Kymmenen uutiset, 1.9.1981 pitkien neuvottelujen jälkeen. Hanke oman uutistoimituksen perustamisesta oli aloitettu jo vuonna 1976, jolloin se esiteltiin poliittiselle päättäjille sekä Yleisradion hallintoneuvostolle. Vuonna 1979 valtioneuvosto asetti komitean laatimaan radio- ja televisiotoimintaa koskevan kokonaisselvityksen, joka päätyi ehdottamaan MTV:lle oikeutta kahden vuoden koeajaksi 15 minuutin mittaisten uutisten lähettämiseen. MTV kuitenkin kieltäytyi näistä ehdoista ja Yleisradio päätti lopulta vuonna 1981 myöntää MTV:lle oikeuden uutislähetyksiin.Särkelä (2020), s. 28-29 Vuonna 1990 MTV laajensi uutistoimintaansa aloittamalla Seitsemän uutiset.Särkelä (2020), s. 32 Nimi Mainostelevisio oli tarkoitettu alun perin vain väliaikaiseksi. Yhtiön nimi muutettiin lopulta MTV Oy:ksi vuonna 1982. Vuonna 1985 MTV Oy lähti Yleisradion ja Nokian kanssa Kolmostelevisio-projektiin. Kolmoskanava aloitti joulukuussa 1986. MTV sai uuden kanavan kautta lisää ohjelma-aikaa. Vuoden 1993 alusta MTV siirtyi kokonaan omalle kanavalleen ja alkoi lähettää ohjelmaa täyspäiväisesti. Uuden kanavan nimeksi tuli MTV3. Siitä tuli Suomen suosituin televisiokanava 43 prosentin katselijaosuudella.
|
Matti Vanhanen
|
Matti Taneli Vanhanen (s. 4. marraskuuta 1955 Jyväskylä) on suomalainen valtioneuvos, keskustalainen poliitikko ja entinen kansanedustaja. Hän on toiminut Suomen pääministerinä ja keskustan puheenjohtajana 2003–2010, valtiovarainministerinä 2020–2021 ja kansanedustajana 1991–2010 sekä uudelleen vuosina 2015–2023. Vanhanen on toiminut eduskunnan puhemiehenä vuosina 2019–2020 sekä 2022–2023. Vanhanen on Suomen kolmanneksi pitkäaikaisin pääministeri ja pisimpään pääministerinä toiminut keskustalainen. Huhtikuussa 2003 Vanhanen nimitettiin pääministeri Anneli Jäätteenmäen hallituksen puolustusministeriksi. Jäätteenmäen erottua Irak-vuodon vuoksi Vanhanen valittiin pääministeriksi kesäkuussa ja keskustan puheenjohtajaksi ylimääräisessä puoluekokouksessa lokakuussa 2003. Vanhanen on ollut presidenttiehdokkaana vuosina 2006 ja 2018. Vanhasen pitkää pääministerikautta värittivät muun muassa vaalirahakohu sekä Vanhasen yksityiselämään liittyvät kohut. Kesäkuussa 2010 Vanhanen luopui vapaaehtoisesti pääministeriydestä ja keskustan puheenjohtajuudesta. Pääministerikautensa jälkeen Vanhanen toimi Perheyritysten liiton toimitusjohtajana 2010–2014. Eduskuntavaaleissa 2015 hänet valittiin jälleen kansanedustajaksi. Kimmo Tiilikaisen siirryttyä ministeriksi Sipilän hallitukseen Vanhanen valittiin hänen tilalleen keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi. Sittemmin Vanhanen luopui eduskuntaryhmän puheenjohtajuudesta keskittyäkseen ehdokkuuteensa vuoden 2018 presidentinvaaleissa. Vanhanen toimi eduskunnan puhemiehenä kesäkuusta 2019 kesäkuuhun 2020 ja Marinin hallituksen valtiovarainministerinä koronapandemian aikana. Lapsuus ja nuoruus Matti Vanhasen isä oli dosentti Tatu Vanhanen ja äiti rouva Anni Tiihonen. Poika sai nimekseen Matti Taneli; Urho Kekkosella oli vuonna 1928 syntyneet kaksospojat Matti ja Taneli. Vanhasella on kaksi veljeä: Rauno ja Tuomo. Matti on iältään veljeksistä keskimmäinen. Vanhanen kirjoitti ylioppilaaksi Lahnuksen yhteiskoulusta vuonna 1975. Hän päätti ryhtyä absolutistiksi ennen asepalvelustaan ja kotiutui varusmiespalveluksesta reservin kersanttina. Poliittinen ura Nuorisopoliitikkona Varusmiespalveluksen jälkeen Vanhanen valittiin Varusmiesliiton puheenjohtajaksi. Hän työskenteli vuoden Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja oli kesäisin töissä rakennustyömailla. Ydinvoimaa vastustanut, mutta hyviä neuvostosuhteita ja Ahti Karjalaista kannattanut Vanhanen valittiin Esko Ahon jälkeen Keskustanuorten puheenjohtajaksi. Vanhanen oli presidentin valitsijamies vuonna 1982. Vanhanen toimi Nuoren Keskustan Liiton (nyk. Suomen Keskustanuoret) puheenjohtajana 1980–1983. Hän yritti eduskuntaan vuoden 1983 vaaleissa, mutta ei tullut parillatuhannella äänellä valituksi. Vanhanen avioitui Merja Vanhasen (myöh. Mäntyniemi) kanssa 1985 ja aloitti vantaalaisen paikallislehden Kehäsanomien toimittajana. Sen toimittajana ja päätoimittajana hän toimi vuodet 1985–1991. Vanhanen valittiin Nurmijärven kunnanvaltuuston jäseneksi vuonna 1989. Suomenmaa-lehden kolumnistina hän moitti Helsingissä heinäkuussa 1985 pidettyä, Baltian maiden vapauspyrkimyksiä kannattanutta ”provokatoorista mielenosoitusta”. Vanhanen yritti toisen kerran eduskuntaan vuoden 1987 vaaleissa, mutta ei tullut valituksi. Hänet kuitenkin valittiin Paavo Väyrysen valitsijamieheksi vuoden 1988 presidentinvaalissa. Vanhanen valmistui valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1989. Hänen pro gradu -tutkielmansa otsikko oli ”Valtioneuvoston selonteko julkisen hallinnon toimintaa ohjaavana asiakirjana”. Matti Vanhanen pyrki keskustan puoluesihteeriksi vuonna 1990, mutta valituksi tuli Erja Tikka.
|
Martti Luther
|
Martti Luther (, ) oli saksalainen munkki ja teologi, jonka opetukset käynnistivät reformaation katolisessa kirkossa ja johtivat protestanttisen luterilaisen kirkkokunnan syntymiseen. Lutherin ajatusten leviämistä edisti se, että hän kirjoitti kansankielellä eli saksaksi, ja että hänen kirjoituksiaan levitettiin uuden kirjapainotaidon avulla. Luther piti Raamatun kääntämistä latinasta kansan kielelle tärkeänä. Hänen raamatunkäännöksensä ja muu kirjoitustyönsä kehittivät saksan kirjakieltä. Luther vaihtoi myös jumalanpalveluskielen kansankieliseksi, mikä synnytti kansankielisen virrenlaulun. Luther kirjoitti ja sävelsi itse useita virsiä. Lutherin opin keskeiset opilliset korostukset tiivistyvät sisältöperiaatteeseen ja muotoperiaatteeseen. Sisältöperiaatteen mukaan ihminen pelastuu yksin armosta, yksin uskosta ja Kristuksen tähden. Muotoperiaate taas korostaa, että Raamattu on opin ja elämän ylin ohje. Elämä Varhaisvaiheet Martin Luther syntyi Hans ja Margaretha Lutherin poikana. Hänet kastettiin Toursin Pyhän Martin päivänä, jonka mukaan hän sai nimensä. Isä Hans työskenteli kuparikaivoksessa läheisessä Mansfeldissä ja toivoi pojastaan virkamiestä tuomaan perheelle lisää kunniaa. Nuori Martti lähetettiin opintielle Mansfeldiin, Magdeburgiin ja Eisenachiin. Vuonna 1501 hän kirjoittautui sisään Erfurtin yliopistoon opiskelemaan lakia. Nuori oppilas saavutti kandidaatin arvon vuonna 1502 ja valmistui maisteriksi 1505. Jo nuorena Luther tunsi erityistä kiinnostusta hengellisiin asioihin ja hän pohti varsinkin suhdettaan Jumalaan. Ratkaisevan käänteen aiheutti raivoisa ukkosmyrsky kesällä 1505. Se iski Lutherin ollessa matkalla opiskelukaupunkiinsa Erfurtiin. Tästä säikähtäneenä hän rukoili apua: ”Auta, Pyhä Anna! Jos tästä selviän, ryhdyn munkiksi!”. Koska Lutherin henki säästyi, hän piti lupauksensa, erosi oikeustieteellisestä ja meni Wittenbergin kaupungin augustinolaisluostariin isänsä vastustuksesta huolimatta. Kamppailu rauhasta Jumalan kanssa Luther omistautui nuorena veljenä täysin luostarielämälle. Hän pyrki tekemään hyviä töitä miellyttääkseen Jumalaa ja palveli toisia rukoillen heidän sielujensa puolesta. Rauha Jumalan kanssa osoittautui hänelle kuitenkin vaikeaksi saavuttaa. Luther paastosi, piinasi ruumistaan piiskaamalla sitä, vietti pitkiä aikoja rukoillen ja ripittäytyen jatkuvasti. Luostarissa Luther luki myös paljon Raamattua. Lutherille oli suurena apuna hänen rippi-isänsä Johann von Staupitz, joka neuvoi nuorta munkkia luottamaan Kristukseen. Hän tutustutti Lutherin saksalaisen mystiikan nimellä kulkevaan hengellisen kirjallisuuden suuntaukseen ja tuki hänen teologianopintojaan. Lopulta Luther katsoi oivaltaneensa kristinuskon ytimen: hän ajatteli, että armo ja syntien eli pahojen tekojen anteeksisaaminen ovat lahjoja, joiden saaminen ei riipu ihmisen omista teoista. Hänen mukaansa kristinuskossa ei ole kyse siitä, että ihminen voisi saavuttaa Jumalan armon elämällä hyvin tai tunnustamalla syntejä ahkerasti. Luther vihittiin papiksi vuonna 1507. Staupitz myös lähetti Lutherin matkalle Roomaan selvittämään augustinolaissääntökunnan sisäisiä erimielisyyksiä. Roomassa on matkan muistona Martti Lutherin aukio. Myöhemmin Staupitz määräsi Lutherin luennoimaan Wittenbergin yliopistossa ja jatko-opiskelemaan siellä teologiaa: tohtorin tutkinnon tämä suorittikin vuonna 1512. Samana vuonna Lutherista tuli Wittenbergin yliopiston professori. Lutherin teesit Martti Luther lähetti kuuluisat 95 teesiään 31. lokakuuta 1517 Mainzin arkkipiispa Albrektille, Brandenburgin piispalle sekä joillekin henkilökohtaisille tuttavilleen. Tarina kertoo, että Luther naulasi teesinsä Wittenbergin kirkon oveen, mutta tämän tarinan todenperäisyys on kiistanalainen. Tapahtumasta on kaksi mainintaa: Lutherin professorikollega Philipp Melanchthon mainitsee asian Lutherin kuoleman jälkeen kirjoitetussa teoksessaan. Hän ei kuitenkaan itse ollut tapauksen silminnäkijä. Toinen maininta on Lutherin käyttämässä Uudessa testamentissa, jossa on merkintä: ”Tohtori Martin Lutherin aneita käsitteleviä teesejä naulattiin 1517 Wittenbergin kirkkojen oviin”. Kirjoittajaksi arvellaan Lutherin uskottua Georg Röreriä. Muita mainintoja teesien naulaamisesta ei ole, eikä Luther maininnut sitä omissa kirjoituksissaan. Lutherin oppilaat käänsivät alun perin latinaksi kirjoitetut teesit saksaksi, minkä jälkeen teesit levisivät ympäri valtakuntaa kirjapainotaidon ansiosta. Tästä alkoi hänen ja katolisen kirkon välinen julkinen taistelu, joka johti katolisen kirkon hajaannukseen ja protestanttisten kirkkojen syntyyn. Eräänä näkyvimmistä epäkohdista oli katolisen kirkon anekauppa, joka oli herättänyt kysymyksiä jo aikaisemmin. Englannissa John Wycliffe arvosteli aneita jo 1300-luvulla. Jan Hus oli niiden vastustuksen tähden päätynyt roviolle vuonna 1415. Lutheria varoiteltiin Husin kohtalosta. Dominikaanimunkki Johann Tetzel oli saarnannut anekaupan puolesta sanoin: ”Kun raha kirstuhun kilahtaa, niin sielu taivaaseen vilahtaa”. Luther tuomitsi anekaupan sanoen: ”Paavillinen ane ei anna anteeksi ainoatakaan syntiä, rauhan voi saavuttaa Kristuksen sanassa uskon kautta.”Uskonpuhdistaja Martti Luther. Nämä sanat aloittivat protestanttisen uskonpuhdistuksen. Lutherin ja Johannes Eckin väittely Luther kutsuttiin Leipzigin väittelynä tunnettuun disputaatioon Johann Eckin kanssa Leipzigin yliopistoon heinäkuussa 1519. Eck syytti Lutheria hussilaisuudesta. Luther myönsi löytäneensä Jan Husin kirjoituksista kristillisiä ja evankelisia totuuksia, joita kirkko ei voi tuomita. Luther sanoi: ”Raamatun tähden meidän täytyy hyljätä paavi ja konsiilit. Minä tahdon uskoa omasta tahdosta enkä olla minkään auktoriteetin orja, oli se sitten konsiili, yliopisto tai paavi.”Luento reformaation löytöjä -sarjassa Aleksanterin kirkossa 29.1.2017. Hän myös puhui uskovien yleisen pappeuden puolesta. Leipzigin väittely ei virallisesti koskaan ratkennut, mutta tietyssä mielessä se oli Lutherille voittoBainton, Roland: Tässä seison. Luku 6.. Lutherin kirjoituksia – ja tässä väittelyn pöytäkirjoja – voitiin kehittyneen kirjapainotekniikan avulla koota kirjoiksi, ja hänen ajatuksensa alkoivat saada kannatusta kaikkialla Euroopassa. Seuraavana vuonna, 1520 syksyllä, Luther vastaanotti pannauhkausbullan, jota kutsutaan alkusanojen mukaan nimellä Exsurge Domine. Kun ylioppilaat polttivat kirkollisia kirjoja julkisesti, heitti Luther vihkomuotoisen bullankin tuleen. Varsinainen pannabulla Decet Romanum Pontifacem julkaistiin tammikuussa 1521. Luther Wormsin valtiopäivillä pienois
|
Michael Monroe
|
Michael Monroe, aiemmin Mike Monroe (oikealta nimeltään Matti Antero Kristian Fagerholm, s. 17. kesäkuuta 1962 Helsinki), on suomalainen rockmuusikko, joka tunnetaan erityisesti Hanoi Rocks -yhtyeen laulajana. Monroe perusti yhtyeen vuonna 1979 Nasty Suiciden ja Stefan Piesnackin kanssa. Vuonna 2012 Wall Street Journal mainitsi Monroen ehkäpä maailman arvostetuimmaksi vähemmän tunnetuksi rockmuusikoksi.wsj.com Hanoi Rocksin ohella hän on laulanut useissa muissa yhtyeissä ja julkaissut sooloalbumeja. Monroesta julkaistiin kaksi dokumenttielokuvaa vuonna 2023 Uran alku: 1971–1979 Matti Fagerholm on Yleisradion entisen pääkuuluttajan Pentti Fagerholmin nuorin poika.Michael Monroe esitteli isänsä. Matti Fagerholm perusti ensimmäisen yhtyeensä Hooplen yhdeksänvuotiaana 1971 veljensä ja serkkunsa kanssa. Hänen seuraava yhtyeensä oli Black Sabbath -vaikutteinen Black Magic, jonka jälkeen hän soitti Madness-yhtyeessä 1976–1979. Hän soitti siinä ensimmäisen keikkansa eräässä vappujuhlassa. Samoissa tiloissa Töölön kirkon alakerrassa harjoitteli Antti Hulkon Briard-kokoonpano. 1970-luvun lopussa Fagerholm soitti myös yhtyeessä Easy Living, Maukka Perusjätkän ja Ralf Örnin eri projekteissa sekä satunnaisesti Briardin konserteissa. Häntä ei otettu Briardin viralliseksi kitaristiksi, sillä hän ei suostunut laulaja Pete Malmin käskyyn leikata hiuksensa. Fagerholm, Hulkko ja Jesu Hämäläinen soittivat yhtyeessä nimeltä Bolin. Maukka Perusjätkän orkesterin mukana hän tutustui Jan ”Nasse” Stenforsiin, joka tunnettiin myöhemmin nimellä Nasty Suicide. Vuonna 1979 Fagerholm, Hulkko ja Jesper Sporre perustivat Tukholmassa uuden yhtyeen The Nymphomaniacs, joka ei kuitenkaan levyttänyt eikä esiintynyt. Tämän jälkeen Hulkko yritti saada Helsingissä Fagerholmia basistiksi Pelle Miljoona Oy:hyn. Onnistuneesta koesoitosta huolimatta tehtävään valittiin 16-vuotias Sami Takamäki, josta myöhemmin tuli Hanoi Rocksin basisti Sam Yaffa ja joka on sittemmin soittanut myös Monroen sooloyhtyeessä ja New York Dollsissa.
|
Majulah Singapura
|
Majulah Singapura (Eteenpäin, Singapore) on Singaporen kansallislaulu. Sen on säveltänyt ja sanoittanut Zubir Said. Laulu esitettiin ensimmäisen kerran Victoria Theatressa vuonna 1958 ja otettiin itsenäisen Singaporen valtion käyttöön vuonna 1965. Laulu on tarkoitettu laulettavaksi malaijin kielellä. Laulun sanat Majulah Singapura Eteenpäin, SingaporeMari kita rakyat Singapura Sama-sama menuju bahagia. Cita-cita kita yang mulia Berjaya Singapura! Marilah kita bersatu, Dengan semangat yang baru Semua kita berseru Majulah Singapura Majulah Singapura!Me Singaporen kansa kulkekaamme yhdessä kohti autuutta. Ylhäisenä pyrkimyksenämme Loistelias Singapore! Olkaamme kuin yksi, Toimenamme ainoastaan Kaikkialle julistaa Eteenpäin Singapore Eteenpäin Singapore! Lähteet Aiheesta muualla Luokka:Kansallislaulut Luokka:Singaporen musiikki
|
Musiikkiformaatti
|
Musiikkiformaatit ovat eri profiileja, joihin radioasemat haluavat kohdentaa toimintansa. Niillä on usein englanninkieliset musiikkiformaattien kuvaukset, jotka on selvitetty tällä sivulla suomeksi. AC (aikuisten nykymusiikki) – poppia ja rockia aikuisille suunnattuna; ei kovaa rockia hot AC – yleisesti 0–10 vuotta vanhoja nopeatempoisia hittejä, musiikki lähempänä AC kuin CHR soft AC – pohjimmiltaan EZ listening (helppoa kuunneltavaa) sanojen kanssa Adult Standards – ei-rokkaavia 15–45 vuotta vanhoja pophittejä, usein referoidaan nimellä MOR ("keskitie") children's – lastenlauluja joiden kohderyhmä 2–11 -vuotiaat CHR (nykyhittiradio) – nykyaikaisia top 40/pop-hittejä rock CHR – top 40/rock-hybridi; ei räppiä, urbania tai AC-tyyliä, "rock 40" dance CHR – top 40/dance/urban-hybridi; ei rock- tai AC-tyylejä adult CHR – top 40/hot AC-hybridi; ei kovaa rockia tai räppiä Classical – klassista, oopperaa, taidemusiikkia Country – sekoitus nykyaikaista ja perinteistä countryä hot country – country-hittejä, sisältää vähän tai ei lainkaan yli 5-vuotiaita kappaleita classic country – vanhaa country-musiikkia; "perinteinen country" EZ Listening – kaunista musiikkia, instrumentaaleja New Age – instrumentaalista new agea usein miksattuna pehmeään jazziin ja/tai AC; "new AC"; "adult alternative" News – uutiset business news – kaupallisia ja talousuutisia Oldies – 15–45-vuotiaita pop/rock-klassikkoja Religious – uskonnollista musiikkia, rukoilua tai opetusohjelmia contemporary christian – nykyaikaista pop/rock-pohjaista uskovaista musiikkia black gospel – gospelmusiikkia mustilta artisteilta country gospel – "eteläinen gospel" Rock adult progressive – aikuisten moderni rock-formaatti, joka usein sekoittelee bluesia, rockia ja folkia AOR – albumisuuntautunutta rockia; mainstreamia kitaramusiikkia classic rock – aikuisille suunnattua rockia, joka on 0–35 vuotta vanhaa modern rock – vaihtoehtoista/college-rockia Spanish – espanjankielistä musiikkia Tejano – espanjalainen musiikkiformaatti, jonka ovat tehneet Texasin espanjalaismuusikot Sports – urheilu-uutisia, urheiluselostuksia, ja/tai play-by-play Talk – haastatteluja tai soittoja studioon Urban – mustansävyinen hittiformaatti Urban AC – aikuisille suunnattua urbania sisältäen usein gospelia, jazzia ja klassikkoja Tietotekniikassa lukuisten soundtracker-tyyppisten tietokonemusiikkiohjelmien tiedostoformaatit Luokka:Radiotoiminta
|
Madrid
|
Madrid on Espanjan pääkaupunki. Se on myös ympäröivän Madridin itsehallinnollisen maakunnan (esp. Comunidad de Madrid) pääkaupunki. Se sijaitsee Espanjan keskiosassa 655 metrin korkeudessa. Alue on ollut asutettu esihistoriallisista ajoista lähtien. Parlamentti kokoontui siellä ensimmäistä kertaa vuonna 1329. Yhdistyneen Espanjan keskuksena Madrid on toiminut vuodesta 1561. Noin 3,2 miljoonan asukkaan Madrid on Espanjan suurin kaupunki ja Barcelonan jälkeen tärkein teollisuuskeskus. Työttömyys on muun Espanjan tavoin paha ongelma. Palvelualat ovat tärkeä työllistäjä. Kaupungissa käy vuosittain noin yhdeksän miljoonaa turistia. Atlético Madrid ja Real Madrid kuuluvat maailman parhaisiin jalkapallojoukkueisiin. Maantiede ja ilmasto pienoiskuva
|
Malesia
|
Malesia on valtio Kaakkois-Aasiassa. Sen pääkaupunki on Kuala Lumpur. Malesian väkiluku on noin 34 miljoonaa ja pinta-ala 330 803 neliökilometriä. Malesian naapurimaat ovat Thaimaa, Indonesia, Singapore ja Brunei. Maan virallinen kieli on malaiji. Malesia muodostuu kahdesta toisistaan selvästi erillään sijaitsevasta alueesta. Länsi-Malesian muodostaa Malakan niemimaan eteläosa, entinen Malaija, kun taas Itä-Malesiaan kuuluu Borneon saaren pohjoisosa Bruneita lukuun ottamatta. Malesian suurin väestöryhmä on malaijit, mutta kiinalaisvähemmistö on hallinnut maan taloutta.
|
Montesquieu
|
Charles-Louis de Secondat, La Brèden ja Montesquieun paroni (18. tammikuuta 1689 La Brède, lähellä Bordeaux’ta, Ranskan kuningaskunta – 10. helmikuuta 1755 Pariisi, Ranskan kuningaskunta) oli kuuluisa filosofi ja valistuksen ajan kirjailija. Hän oli koulutukseltaan juristi, mutta varallisuutensa ansiosta pystyi keskittymään kirjoittamiseen. Montesquieun tunnetuimmat teokset ovat Persialaisia kirjeitä (1721) ja De l’Esprit des Lois (1748, Lakien henki, ei suom. ), jota pidetään hänen pääteoksenaan. De l’Esprit des Lois on laaja teos, jossa käsitellään monia lainsäädännön aloja ja vertaillaan eri maissa eri aikakausina voimassa olleita lain säännöksiä. Teos tunnetaan kuitenkin parhaiten siitä, että siinä Montesquieu esittelee vallan kolmijako-oppinsa, jolla on ollut hyvin suuri merkitys länsimaisten demokratioiden hallitusmuotojen kehitykselle. Montesquieu piti vallan keskittymistä pahimpana kansalaisten vapautta uhkaavana asiana. Hänen esittämänsä ratkaisu tähän uhkaan on vallan kolmijako-oppi, jonka mukaan lainsäädäntövallan, toimeenpanovallan ja tuomiovallan piti olla eri ihmisten käsissä. Lakien henki Pääteoksensa Lakien henki Montesquieu julkaisi anonyymisti vuonna 1748. Kirja sai paljon huomiota ja arvostusta Euroopassa ja Britannian Amerikan-siirtokunnissa. Katolisissa maissa se herätti myös vastustusta, ja Montesquieun arvostelijoiden mukaan hän pyrki heikentämään uskonnon asemaa ja luonnollista lakia. Ranskassa katolinen kirkko kielsi Montesquieun Lakien hengen sekä muita teoksia, jotka asetettiin katolisen kirkon kiellettyjen teosten listalle. Kuitenkin muualla Euroopassa, etenkin Britanniassa, niitä arvostettiin suuresti. Lakien henki oli myös myyntimenestys, se myi 22 painosta loppuun kahden ensimmäisen vuoden aikana. Montesquen mukaan ”hallitusvalta pitää rakentaa siten, että yhdenkään ihmisen ei tarvitse pelätä toista”, ja tämä ja hänen esittämänsä tarkka vallan ositus ja osien tasapainotus (”checks and balances”) vaikutti myöhemmin ratkaisevasti Yhdysvaltain perustuslakiin ja sen isään, James Madisoniin. Kirja omistaa neljä kappaletta Englannin ja sen vapauden turvaavan vallanjaon käsittelemiseen. Montesquieu oli myös huolissaan siitä, että Ranskassa monarkin valtaa rajoittava aatelin voima oli katoamassa.
|
Meksiko
|
Meksiko (Mexico, Encyclopædia Britannica), virallisesti Meksikon yhdysvallat (esp. Estados Unidos Mexicanos), on Pohjois-Amerikan eteläosassa sijaitseva 119,5 miljoonan asukkaan valtio, jonka rajanaapureita ovat Yhdysvallat, Belize ja Guatemala. Maan pääkaupunki on México. Meksiko on väkiluvultaan maailman suurin espanjankielinen maa. Se on Pohjois-Amerikan maista pinta-alaltaan kolmanneksi ja asukasluvultaan toiseksi suurin. Maantiede pienoiskuva
|
MD5
|
MD5 on niin kutsuttu message-digest -algoritmi, jota käytetään muun muassa kryptografiassa. MD5 on yksi monista Ronald Rivestin kehittämistä tiivistealgoritmeista ja se perustuu aikaisempaan MD4-algoritmiin, jonka analyysit osoittivat mahdollisesti turvattomaksi.Ciampa, Mark (2009). CompTIA Security+ 2008 in depth. Australia ; United States: Course Technology/Cengage Learning. MD5-algoritmi tuottaa tuloksenaan 128-bittisen tiivisteen, joka tyypillisesti esitetään 32-merkkisenä heksakoodatussa muodossa. Esimerkiksi merkkijonon The quick brown fox jumped over the lazy dogs MD5-tiiviste on 8c1788205b6abffb0c6a4a1f4b10395a. Algoritmin referenssitoteutus on esitetty IETF:n standardissa . Mahdollinen hyökkäystapa on kuvattu dokumentissa ja MD5 ei enää sovellu korkeampaa tietoturvaa vaativiin sovelluksiin vaan niissä on käytettävä esimerkiksi SHA-tiivisteitä. Ensimmäinen artikkeli, joka esitteli MD5-törmäyksiä julkaistiin vuonna 2004. Sen jälkeen menetelmät ovat kehittyneet: vuonna 2006 kesti noin minuutin löytää törmäys tavallisella kannettavalla tietokoneella ja vuonna 2007 väitettiin törmäyksen löytyvän kymmenessä sekunnissa. MD5-törmäyksiä on myös käytetty X.509-sertifikaatteja vastaan. Katso myös Salaus CRC Syntymäpäiväongelma Lähteet Aiheesta muualla , The MD5 Message-Digest Algorithm W3C:n suositukset MD5:stä Simple hash calculator Secure online md5+hmac hash calculator Luokka:Kryptografiset tiivistealgoritmit Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit
|
Mika Waltari
|
Mika Toimi Waltari (19. syyskuuta 1908 Helsinki – 26. elokuuta 1979 Helsinki) oli suomalainen kirjailija. Waltarin julkaisuluettelo käsittää romaaneja, runoja, novelleja, pienoisromaaneja, satuja, näytelmiä, kuunnelmia, propagandamateriaalia, arvosteluja, elokuvakäsikirjoituksia, matkakertomuksia ja sarjakuvariimejä. Waltarin menestysteoksia ovat olleet kansainvälisille bestseller-listoille nousseet laajat historialliset romaanit, joista tunnetuin on Sinuhe egyptiläinen (1945), nykyaikaan sijoittuvat pienoisromaanit sekä Komisario Palmu -dekkarit, jotka on myös filmattu. Waltarin elokuvakäsikirjoituksista menestynein on Kulkurin valssi (1941).
|
Madeira
|
Madeira on Portugalille kuuluva itsehallinnollinen saariryhmä Pohjois-Atlantilla noin 580 kilometriä Pohjois-Afrikan rannikolta luoteeseen. Madeira kuuluu maantieteellisesti Makaronesiaan ja koostuu seitsemästä tuliperäisestä saaresta, joista suurimmat ja ainoat asutetut ovat Madeira ja Porto Santo. Pääsaaresta noin 40 kilometriä kaakkoon sijaitsevat kolme saarta käsittävät Desertassaaret. Hallinnollisesti Madeiraan kuuluu vielä 280 kilometrin päässä kaakossa sijaitsevat kaksi saarta käsittävät Selvagenssaaret. Madeirasta puhuttaessa voidaan viitata yhtä lailla koko hallinnolliseen alueeseen, maantieteelliseen saariryhmään tai pelkästään Madeiran saareen. Madeiran historian varhaisimmat luotettavat tiedot eurooppalaistoiminnasta ulottuvat 1400-luvun alkupuolelle. Madeirasta on myös huomattavasti vanhempia, mutta epävarmoja viittauksia heti ajanlaskun alusta lähtien. Madeiran virallinen kirjoitettu historia alkoi portugalilaisten saapumisen myötä vuodesta 1418. Portugalissa vuonna 1974 tapahtunut neilikkavallankumous kaatoi maata hallinneen sotilasjuntan, minkä seurauksena Madeiralle myönnettiin autonomia kaksi vuotta myöhemmin. Madeira liittyi Portugalin mukana Euroopan unioniin vuonna 1986. Madeiran elintaso on noussut autonomian ja EU-jäsenyyden aikana. Madeiran presidentti Miguel Albuquerque on toiminut virassaan maaliskuusta 2015 lähtien. Hänen edeltäjänsä Alberto João Jardim ehti olla presidentin virassa 37 vuotta. Madeiran väkiluku oli vuonna 2011 yhteensä 267 938, joista valtaosa eli yli 240 000 ihmistä asui Madeiran saarella. Madeiran pääkaupunki on pääsaaren eteläosassa sijaitseva Funchal, jonka asukasluku oli 112 015 vuonna 2011. Kuten muuallakin Portugalissa, saarilla puhutaan portugalia, valtauskonto on katolilaisuus ja rahayksikkö euro. Madeira on suosittu turistikohde, ja matkailu on alueen taloudelle tärkeä tulonlähde. Madeira tunnetaan muun muassa madeiraviinistä ja pääsaarta halkovista vesikanavista eli levadoista. Funchalissa järjestetään vuosittain uudenvuoden ilotulitus, joka on päässyt Guinnessin ennätysten kirjaan maailman suurimpana. Madeiralla tapahtui 17. huhtikuuta 2019 bussionnettomuus, jossa kuoli 29 saksalaista. Tämän takia Madeiralla vietettiin suruaikaa 18.–21. huhtikuuta 2019. Maantiede pienoiskuva
|
Meteori
|
Meteori eli tähdenlento on valoilmiö, joka syntyy, kun pieni kivi eli meteoroidi ”palaa” ilmakehässä. Tavallisesti tämä valoilmiö kestää muutamia sekunnin kymmenyksiä, jos sitäkään, korkeintaan muutaman sekunnin. Silmin näkyvä meteori syntyy yli 0,1 millimetrin läpimittaisen kappaleen tuhoutuessa ilmakehässä, mutta tutkalla havaitaan pienempienkin kappaleiden (niin sanottujen mikrometeorit) ionisaatiovanoja. Maan ilmakehään osuu vuorokaudessa noin 10–100 tonnia ainesta. 75 % siitä on läpimitaltaan alle 1 mm.Schuman: Kivet ja mineraalit 1 mikrometrin läpimittainen kappale osuu 30 mikrosekunnin välein, 1 mm:n läpimittainen 30 sekunnin välein ja 1 metrin läpimittainen joka vuosi. Meteoroidista tulee meteoriitti, jos se selviää Maan pinnalle asti. Tulipallo on kirkas (kirkkaampi kuin –4 magnitudia) meteori. Kirkasta räjähtävää tai roihahtavaa meteoria kutsutaan bolidiksi. Tulipallon synnyttää noin yli kahden senttimetrin läpimittainen kappale. Joidenkin ilmakehässä hajoavien tai räjähtävien suurten kappaleiden läpimitta on metrejä, jopa kymmeniä metrejä. Suurin osa kirkkaimmista havaituista tulipalloista ei kuulu meteoriparviin. Havaituista tulipalloista käytännössä kaikki jäävät meteoreiksi. Avaruusromun maahan putoamisia todennetaan hyvin harvoin. Meteorit saavat alkunsa komeetoista ja asteroideista periheliohituksessa tai emokomeetan hajoamisessa irronneesta materiasta, josta hitaasti muodostuu emokappaleen kiertoradalle meteorideista koostuva Aurinkoa kiertävä partikkelivyö. Jos Maa kiertoradallaan leikkaa tämän partikkeleiden kiertoradan, ne havaitaan maanpinnalla meteoreina. Jos ne näyttävät tulevan yhdestä pisteestä taivaalta aina samaan aikaan, ilmiötä kutsutaan tähdenlento- eli meteoriparveksi. Meteoriparvi Meteorit jaetaan kahteen kastiin sen mukaan, kuuluvatko ne meteoriparviin vai eivät. Meteoriparviin kuulumattomia meteoreja sanotaan sporadisiksi meteoreiksi. Sporadisen ja parvimeteorin ero on häilyvä (samoin kuin se mitä meteoriparvia parviluetteloon listataan), sillä periaatteessa merkityksettömän heikkoja meteoriparvia on lähes kirjaamaton lukumäärä, jolloin jokainen meteori kuuluisi johonkin parveen. IAU:n meteoriparvilistalla on 276 parvea, joista vakiintuneemmiksi luetaan 56 kappaletta. Tunnetuimpia meteoriparvia ovat tammikuun alun kvadrantidit, elokuun perseidit, marraskuussa ajoittain runsainakin esiintyvät leonidit ja joulukuun geminidit. Suurin osa Aurinkoa kiertävästä meteoridipartikkelimäärästä on radalla, jonka kaltevuustaso (inklinaatio) on alle 30 astetta planeettojen ratatasoon nähden. Tämän vuoksi joidenkin meteoriparvien ja varsinkin sporadisten meteorien säteilypisteiden aktiivisimmat alueet sijaitsevat ratatason tuntumassa. Maan oma kiertoliike Auringon ympäri aiheuttaa sporadisten meteorien radiantti-alueiden keskittymisen Maan aamupuolen suuntaan. Meteoroidien kiertoratojen elliptisyys aiheuttaa aktiivisuusalueen Auringon suunnalle ja sen vastakkaiselle suunnalle. Näistä kahdesta suunnasta saapuvia meteoreja kutsutaan helionisiksi ja antihelionisiksi, jotka näin erotetaan muista sporadisista meteoreista. Helionisia meteoreita ei kuitenkaan juuri voi havaita ilman tutkalaitteita, sillä ne näkyvät valoisalla taivaalla päiväsaikaan, kun taas antihelionisia havaitaan yötaivaalla. Meteoriastronomia Meteori-ilmiötä tutkiva tieteenala, meteoriastronomia, sai alkunsa 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä jaksoittaisten meteoriparvien aktivoituessa (esimerkiksi leonidit). Meteorihavaintoja tehtiin 1930-luvulle asti lähinnä paljain silmin, sen jälkeen valokuvaamalla, 1940-luvulta lähtien VHF-alueen tutkilla ja viime vuosikymmeninä valoherkillä videokuvauslaitteistoilla, infrapunaspektrometreillä ja voimakastehoisilla UHF-tutkilla, sekä planeettaluotainten mukana lentävillä pölypartikkeli-ilmaisimilla. Lähteet Viitteet Kirjallisuutta Aiheesta muualla Ursan meteorijaosto Luokka:Meteoroidit Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit
|
Marcus Aurelius
|
Caesar Marcus Aurelius Antoninus Augustus (synt. Marcus Annius Catilius Severus, myöh. Marcus Annius Verus, yleisesti Marcus Aurelius; 26. huhtikuuta 121 – 17. maaliskuuta 180) oli Rooman keisari 8. maaliskuuta 161 – 17. maaliskuuta 180. Valtakautensa alusta vuoteen 169 hän hallitsi kanssahallitsijana adoptioveljensä Lucius Veruksen kanssa. Aurelius tunnetaan myös filosofina. Elämä Varhainen elämä Marcus Aureliuksen setä Antoninus Pius adoptoi hänet omaksi pojakseen ja määräsi hänet seuraajakseen 25. helmikuuta 138, jolloin Marcus oli vasta 17-vuotias. Antoninus määräsi myös Lucius Veruksen seuraajakseen. Kun Antoninus kuoli 7. maaliskuuta 161, Marcus suostui hallitsijaksi sillä ehdolla, että hän ja Lucius Verus hallitsisivat yhdessä. Käytännössä Verus oli kuitenkin vain avustavassa asemassa. Syy tällaiseen järjestelyyn on epäselvä. Sen on ajateltu olleen seurausta Antoninuksen edeltäjän Hadrianuksen tekemistä vallanperimysjärjestelyistä. Kun Hadrianuksen ensimmäinen ottopoika Lucius Aelius oli kuollut, Hadrianus määräsi seuraajakseen Antoninus Piuksen sillä ehdolla, että Antoninus vuorostaan adoptoisi Marcus Annius Veruksen, vaimonsa veljenpojan, sekä Luciuksen, Aelius Veruksen pojan, ja järjestäisi nämä seuraajikseen valtaan. pienoiskuva
|
Mandi Lampi
|
Mandi Sofia Anastasia Lampi (esiintyjänimi Mandi, 25. lokakuuta 1988 – 27. helmikuuta 2008 Vantaa) oli suomalainen laulaja ja näyttelijä, joka näytteli teatterissa ja julkaisi myös yhden musiikkialbumin. Hän oli näyttelijä Jussi Lammen tytär. Ura Mandin musiikkiura alkoi yhdeksänvuotiaana, kun hänen soololevynsä Pieni maailma julkaistiin vuonna 1998. Kappaleita albumille tekivät Aikakone-yhtyeen Maki, Alex ja Vera sekä myös Alexin vaimo Marja. Levyn myötä Mandi sai ihailijoita, mutta lauluesiintymiset pysyivät harrastuksen tasolla. Mandi osallistui myös Mannerheimin lastensuojeluliiton ja opetushallituksen yhteistyönä toteutettuun koulukiusaamisen vähentämiskampanjaan. Kampanjan osana televisiossa esitettiin levyn ”Miks kaikki kiusaa” -kappaleelle tehtyä musiikkivideota. Kampanjan johdosta Mandi itse joutui koulukiusatuksi. Kiusaaminen jatkui toimenpiteistä ja kahdesta koulun vaihdosta huolimatta. Hän sairastui myös bulimiaan. Näyttelijänurallaan Mandi esiintyi muutamina vuosina Linnanmäen Uudessa Iloisessa Teatterissa, muun muassa Tanssitaanko ensin? -revyyssä kesällä 1999. Vuonna 2001 hän esiintyi Susanna Laaksosen näytelmässä Tumma nainen. Hän esitti pääosaa isänsä kanssa turkulaisen Linnateatterin vuoden 2004 esityksessä Älä soita äidille, joka kertoi isän ja aikuistuvan tyttären muuttuvasta suhteesta. Mandi keskittyi välillä koulunkäyntiin, mutta esiintyi silloin tällöin myös televisiossa. Mandi oli mukana Laulava sydän -ohjelman Euroviisut-jaksossa Fredin kappaleella "Pump pump". Kuolema Mandi Lampi teki itsemurhan 27. helmikuuta 2008 19-vuotiaana kauppakeskus Jumbon WC-tiloissa Vantaalla. Mandi oli kirjoittanut itsemurhaviestinsä kuukausia aiemmin ja hän oli valinnut paikan, josta läheiset eivät häntä löytäisi. Varmaa syytä teolle ei tiedetä. Isä Jussi Lampi on sanonut uskovansa, että rankka koulukiusaaminen vaikutti hänen ratkaisuunsa. Diskografia Albumi Pieni maailma (1998) Singlet Aurinkosaarella / Pieni maailma (1998) Miks kaikki kiusaa (1998) Musiikkivideot Pyysit minut bailaamaan (1998) Miks kaikki kiusaa (1999) Lähteet Aiheesta muualla Luokka:Suomalaiset teatterinäyttelijät Luokka:Suomalaiset poplaulajat Luokka:Suomalaiset laulajat Luokka:Itsemurhan tehneet Luokka:Vuonna 1988 syntyneet Luokka:Vuonna 2008 kuolleet
|
Modaalinen jazz
|
Modaalinen jazz on jazztyylisuuntaus, jossa improvisoinnin pohjana käytetään vapaan improvisoinnin ja sointujen sijasta sävelasteikkoja. Modaalisuus tarkoittaa sävelasteikkoa, joka alkaa mistä tahansa valkoisesta koskettimesta ja etenee siitä valkoisten koskettimien kautta oktaavin ylöspäin (vertaa kirkkosävellaji). Modaalinen jazz syntyi Yhdysvalloissa 1950-luvulla. Miles Davis alkoi tosissaan kirjoittaa modaalisessa muodossa levyllä Milestones (1958), mutta Kind of Blue vuodelta 1959 on siitä tunnetuin esimerkki. John Coltrane oli kehittämässä uutta tyyliä Davisin kanssa ja hänen levynsä Giant Steps (1960) syntyi samoihin aikoihin Kind of Blue -sessioiden kanssa. Coltranen myöhempi albumi My Favorite Things (1960) oli yksi kaupallisesti menestyneimpiä modaalisen jazzin levytyksiä. Muita modaalisen jazzin vaikuttajia olivat Bill Evans sekä Wayne Shorter, Herbie Hancock ja Thelonious Monk. Tyylisuunnan syntyyn vaikuttanut teoreetikko oli George Russell, jolta Davis ja Coltrane ammensivat ajatuksia. Lähteet Kirjallisuutta Liukko, Vesa: Modaalisen jazzin tulo Suomeen . Väitöskirja. Tampereen yliopisto, 2012. (PDF) Russell, George: The Lydian Chromatic Concept of Tonal Organization. Concept Publishing Company, 1959. Luokka:Jazz
|
MIME
|
MIME määrittelee tavan, jolla sähköpostiviestejä pystytään välittämään erilaisia merkistöjä käyttäen, ja jolla viesteihin voidaan sisällyttää liitetiedostoina kuvia tai muita dokumentteja. MIME määrittelee myös kattavan joukon sisältötyyppejä eli MIME-tyyppejä, joita käytetään yleisemminkin mm. HTTP:ssä ilmaisemaan välitetyn datan muotoa. Ennen MIMEä ei ollut yhtenäistä tapaa kertoa mitä merkistöä sähköpostiviestissä käytettiin ja myös liitteiden koodauksessa oli ongelmia. Yleisimmin käytetty koodaustapa uuencode ei ollut täysin standardoitu ja se käytti myös joitakin merkkejä, jotka saattoivat rikkoontua matkalla. MIME-viestin koodaus MIME-viestin koodaus ilmoitetaan erikseen datan tyypistä Content-Transfer-Encoding -tiedossa: 7bit: viestissä on vain sallittuja ASCII-merkkejä ja rivien pituus on sallituissa rajoissa; merkit saatetaan tulkita muuksi kuin ASCII:ksi Content-Type -tiedon mukaisesti 8bit: myös kahdeksanbittisiä merkkejä on mukana, muuten viesti täyttää 7bit-kriteerit binary: viesti saattaa sisältää mitä tahansa, mutta viestiä välittävillä palvelimilla on sopimus siitä, mitä saa lähettää ja miten viesti käsitellään quoted printable: viesti on muutettu 7-bittiseksi esittämällä muut kuin sallitut merkit "="merkin ja kaksimerkkisen heksadesimaalikoodin yhdistelmällä base64: viestissä jokaisen kolmen merkin ryhmä on koodattu neljään sähköpostissa luotettavasti siirtyvään merkkiin MIME-tyyppi Viestin sisältö tulkitaan Content-Type -tiedon eli MIME-tyypin mukaan. Tällä kuvataan onko kyseessä tekstiä, kuvaa tms. sekä mikä tiedostomuoto on kyseessä. Viesti voi koostua useammasta erityyppisestä osasta. MIME-tyyppi voidaan kuvailla tarkemmin parametrien avulla, esimerkiksi tavallisesta tekstistä kerrotaan käytetty merkistökoodaus: text/plain; charset=iso-8859-1 MIME-tyypit on standardoitu, joten sähköpostiohjelma tai www-selain voi niiden perusteella päätellä, millä apuohjelmalla MIME-koodatun sisällön voi näyttää. Unixeissa tähän on perinteisesti käytetty tiedostoa /etc/mailcap, Unixien työpöytäympäristöillä on omat vastaavat tiedostonsa. Erikoisia MIME-tyyppejä ovat application/octet-stream, joka tarkoittaa että kyseessä on erittelemätöntä binääridataa (tieto datan tyypistä tai koodauksesta on ollut virheellistä tai tietoa ei koskaan lisätty), ja application/vnd.firma.tiedostomuoto, jossa "firma" huolehtii tiedostomuodon standardoinnista, eikä tiedosta välttämättä ole hyötyä kuin sen koordinoimien ohjelmien kesken. Tietoturva MIME-tyypillä pystytään kuvailemaan myös sellaisia tiedostomuotoja, joiden käyttämiseen sisältyy tietoturvaan liittyviä ongelmia. Jokainen MIME-liitteen käsittelemiseen määrätty ohjelma pitäisi olla tietoturvan kannalta ajan tasalla ja sitä ajatellen kirjoitettu. Joissakin järjestelmissä ei voida erikseen määritellä, miten tietyntyyppiset paikalliset tiedostot ja samantyyppiset epäluotettavasta lähteestä tulevat tiedostot käsitellään, mikä lisää ongelmaa entisestään. Varsinkaan tietokoneohjelmia tai ajettavaa ohjelmakoodia mahdollisesti sisältäviä tiedostoja ("makrot" tms.) ei pitäisi ajaa (muuta kuin nk. "hiekkalaatikossa"), ellei niiden alkuperästä ole varmaa tietoa. Katso myös MIME sähköpostissa Haittaohjelma Aiheesta muualla Luokka:Internet-standardit Luokka:OSI-esitystapakerros
|
MIRC
|
mIRC on IRC-keskusteluohjelma Windows-käyttöjärjestelmille. Ohjelman on kehittänyt syyrialaissyntyinen Khaled Mardam-Bey ja se julkaistiin alun perin vuonna 1995. Useimpien muiden suosittujen IRC-asiakasohjelmien tavoin se tukee myös tiedostojen jakoa ja skriptikielipohjaisia laajennuksia. mIRC on shareware-ohjelma, jonka saa ladata vapaasti ja käyttää periaatteessa 30 päivän ajan, jonka jälkeen on käyttöehtojen mukaan maksettava rekisteröintimaksu. Ohjelmaan sai myös rekisteröidä kertamaksulla elinikäisen lisenssin. Joulukuussa 2022 mIRC päätti peruttaa lisenssit yli 10 vuotta sitten ohjelman rekisteröineiltä ja nykyisin lisenssin voi ostaa vain kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Ohjelmaa on kritisoitu tietoturva-ongelmista, jotka on sittemmin korjattu. Keskustelua on herättänyt myös se, että muut asiakasohjelmat ovat joutuneet ottamaan käyttöön mIRC:in kehittämän, IRC-protokollaan kuulumattoman tekstin värityksen. mIRC:in uusissa versioissa on parannettu tietoturvaa poistamalla oletuksena käytöstä mIRC:in omia, tietoturvan kannalta ongelmallisia komentoja. Katso myös IRC Lähteet Aiheesta muualla mIRCin virallinen sivusto Luokka:IRC-asiakasohjelmat Luokka:Windows-ohjelmat
|
MP3
|
MPEG-1 Audio Layer 3 (lyhyesti MP3), tiedostotunnukseltaan yleensä MP3, on MPEG-1-standardiin perustuva äänenpakkausmenetelmä, joka on noussut hallitsevaksi tiedostomuodoksi musiikin jakelussa. MPEG (Moving Picture Coding Experts Group) on lyhenne joukolle digitaalisia pakkausformaatteja. MP3:sta koskee kaksi ISO/IEC standardia, jotka ovat MPEG-1 11172-3 ja MPEG-2 13818-3. Ranskalainen Thomson SA ja saksalainen tutkimuslaitos Fraunhofer-Gesellschaft omistivat MP3:n keskeisimmät patentit. Fraunhoferin vuonna 2005 saamat lisensointitulot olivat noin 100 miljoonaa euroa. MP3-patentit vanhenivat huhtikuussa 2017, joten se on nykyisin vapaa tiedostoformaatti.Wikimedia mp3 support Äänenlaatu Tavallisen MP3:n mainostetaan olevan ”lähes CD-tasoista ääntä”. Alkuperäinen ääni onkin todennäköisesti ollut CD-tasoista näytetaajuudella tallennettua 16-bittistä stereoääntä. Tästä äänestä on häviöllisen pakkauksen menetelmillä karsittu ääni-informaatiota, jota ihmiskorva ei helposti erota (”psykoakustinen mallinnus”). Ääni jaetaan taajuuskaistoihin, jolloin merkityksettömien äänten erottaminen helpottuu. Äänenlaadun heikentymisen huomaa parhaiten matalien bassoäänten ja korkeiden diskanttiäänten kontrastissa. Vaikka tallennettavan ja hävitettävän informaation välinen valinta perustuu malliin ihmiskorvan kyvystä erottaa ääniä, on se silti periaatteessa ”makuasia”. Eri pakkausohjelmat eivät siis pakkaa ääntä täsmälleen samoin, vaan niillä voi olla merkittäviäkin laatueroja. MP3-tiedoston äänenlaatuun vaikuttaa lisäksi suoraan sen bittinopeus (bitrate), joka vaihtelee 32 kilobitistä sekunnissa 320 kilobittiin sekunnissa. Suurempi bittinopeus merkitsee laadukkaampaa ääntä, mutta vastaavasti suurempaa tiedostokokoa. CD:hen verrattava äänenlaatu vaatii yleisen arvion mukaan korkeampaa bittinopeutta kuin 128 kilobittiä sekunnissa. Pakkausalgoritmi jaetaan neljään pääosaan. Ensimmäisessä vaiheessa ääni jaetaan kehyksiksi kutsuttuihin osiin ja MDCT-suodatinta käytetään tulokseen. Toisessa vaiheessa ääninäyte käytetään 1024-pisteen FFT-muunnoksen läpi, käytetään psykoakustista mallia sekä tehdään toinen MDCT-suodatus. Kolmannessa vaiheessa jokainen ääninäyte arvioidaan ja koodataan, jota kutsutaan äänen varaamiseksi . Neljäs vaihe muotoilee bittivirran (audiokehys), jossa on neljä osaa: otsikkotieto, virheentarkistus, äänitieto ja lisätieto. Psykoakustista mallia käytetään tunnistamaan äänen taajuudet, joita ihmiskorva ei kuule eli 20 hertsistä 20 kilohertsiin, ja suurin herkkyys on välillä 2–4 kilohertsiä. Lisäksi kuulo heikkenee iän myötä ja ilmiö, jossa voimakkaat äänet piilottavat pehmeämpiä ääniä voi vaikuttaa myös edeltävien ja seuraavien äänien havaitsemiseen. Pakkauksessa käytetään bittimäärää (bitrate), joka vaikuttaa äänen laatuun ja MPEG-kerros (Layer 1–3) käyttää erilaista kompleksisuutta eri sovellustarkoituksien mukaan. Purkaminen (”soittaminen” eli toistaminen) on määritelty huolellisesti ISO-standardissa. Pakkaamista ei ole määritelty standardissa ja eri pakkausohjelma voi vaikuttaa siihen miltä pakattu ääni kuulostaa. Käyttö Ensimmäisen ohjelmistopohjaisen MP3-dekooderin kehitti Zagrebin yliopiston sähkötekniikan opiskelija Tomislav Uzelac professori Mario Kovačin projektissa. Uzelac julkaisi AMP MP3 Playback Enginen, jonka Justin Frankel ja Dmitry Boldyrev siirsivät Windowsille ja kehittivät Winamp-soitto-ohjelman. Formaatti tuli suosituksi Napsterin ja muiden vertaisverkkojen ansiosta, koska sillä voidaan pakata digitaalinen musiikki jopa kymmenesosaan sen alkuperäisestä koosta äänenlaadun kovinkaan pahasti heikkenemättä. Sitä käytetään myös artistien ja orkestereiden tuotannon julkituomisessa Internetissä sekä podcasteissa ja nettiradiossa. Lisenssi MP3:n lisenssimaksu oli 0,75 dollaria MP3:n purkuun pystyvältä tai kaksinkertainen myös pakkaukseen pystyvältä laitteelta. Lisenssimaksujen ja patenttien vuoksi useimmat suositut Linux-jakelut eivät toimittaneet lainkaan MP3-purkuun ja -pakkaukseen pystyviä ohjelmia. Tiedostomuoto pienoiskuva
|
Metodi
|
Metodi tarkoittaa menetelmää, tapaa suorittaa määrämuotoisesti askel askeleelta edistyvä toimintoketju, jossa saavutetaan tavoiteltu tehtävä tai päämäärä. Sana metodi on johdettu kreikan kielen sanasta methodos, joka tarkoittaa sananmukaisesti ”kuljettava tie”. Etenkin tietoteoriassa keinoja tiedon hankkimiseen ja tutkimusmenetelmiä on nimitetty metodeiksi. Metodit tietoteoriassa Formalistinen metodi Hermeneuttinen menetelmä Luonnontieteellinen menetelmä Metodinen epäily Sokraattinen menetelmä Muuta Opetuksen eri menetelmistä käytetään nimeä metodi. Olio-ohjelmoinnissa aliohjelmia nimitetään metodeiksi (olioiden toimintoja). Metodinäytteleminen Katso myös Metodologia eli menetelmäoppi Tieteellinen menetelmä
|
München
|
München on Saksan kolmanneksi suurin kaupunki Berliinin ja Hampurin jälkeen. Se sijaitsee Etelä-Saksassa Isarjoen varrella Baijerin osavaltiossa ja on myös osavaltion pääkaupunki. Ensimmäinen kirjallinen maininta kaupungista on 14. kesäkuuta 1158. Münchenin väkiluku oli vuonna 2024 noin 1,6 miljoonaa. Münchenin kasvaessa siihen on sulautunut lähiseudun pikkukaupunkeja. Garching bei Münchenissä on tähtitieteen tutkimuskeskus, jossa on yksi lukuisista Max Planck -instituuteista sekä Euroopan eteläisen observatorion päämaja. Münchenissä on kaksi Saksan maineikkaimpiin kuuluvaa yliopistoa, Ludwig-Maximilians-Universität ja Technische Universität München. Vuonna 1972 Münchenissä pidettiin kesäolympialaiset ja vuonna 2002 Yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailut 2002. Kaupunki tunnetaan myös sen vuotuisesta Oktoberfest-olutjuhlasta, Hofbräuhaus-oluthallista ja jalkapallojoukkue FC Bayern Münchenistä. München on taloudellisesti yksi Saksan tärkeimmistä kaupungeista, sillä Münchenissä sijaitsee muun muassa kahdeksan DAX-yrityksen, kuten Bayerische Motoren Werke AG:n, Siemens AG:n ja Allianz SE:n, pääkonttorit. Tärkeimpiä elinkeinoaloja ovat auto-, kone-, sähkö- ja panimoteollisuus, pankki- ja vakuutuspalvelut sekä kustannustoiminta.
|
Masennus
|
Masennus voi tarkoittaa arkikielessä apeaa mielialaa, joka voi vallata myös psyykkisesti terveen ihmisen joksikin aikaa.Huttunen 2018. Kliininen masennus eli masennustila tai depressio (F32) on psykiatrian alaan kuuluva mielialahäiriö, johon liittyy erityisesti alakuloisuus.Huttunen 2018. Maailman terveysjärjestö on arvioinut, että noin neljä prosenttia maailman väestöstä sairastaa masennusta. Naisilla esiintyy masennusta huomattavasti miehiä useammin. Kliininen masennus poikkeaa satunnaisesta alakulosta tai raskaiden elämäntilanteiden aiheuttamasta masennuksen tunteesta siten, ettei mieliala juurikaan vaihtele päivittäin.Psykiatrian luokituskäsikirja, sivu 146. masennus jatkuu tyypillisesti yhtäjaksoisesti vähintään useita viikkoja, kuitenkin vähintään kaksi viikkoa yhtäjaksoisesti. Toinen oleellinen piirre, joka erottaa patologisen masennuksen alakulosta on se, että masennus on "surua ilman syytä", kuten antiikin ajoista lähtien on ajateltu. Tämä näkemys kuvastuu edelleen masennuksen diagnostisissa kriteereissä, joiden mukaan kliinisesti masentuneen mieliala ei riipu yleensä olosuhteista.Psykiatrian luokituskäsikirja, sivu 146.Jotkut asiantuntijat ovat määritelleet masennuksen ahdistuneeksi surumielisyykseksi ilman "näkyvää" tai "ilmeistä" syytä. Toinen kliinisesti merkitsevä tekijä on se, jos masennusreaktio poikkeaa esimerkiksi kestoltaan kulloinkin vallitsevassa kulttuurissa tavanomaisena pidetystä.Masennuksen arkea. Selityksiä surusta ilman syytä. Jukka Tontti. Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian laitos. Masentunut mieliala on kliinisen masennuksen keskeisin oire. Muita mahdollisia oireita ovat esimerkiksi huono itsetunto, mielenkiinnon menetys aiemmin kiinnostaneisiin asioihin, ahdistus, väsymys sekä muutokset ruokahalussa ja unen määrässä. Masentuneen ihmisen voi olla vaikea selviytyä päivittäisistä askareistaan, ja hän voi jopa harkita tai yrittää itsemurhaa. Masennusta on pidetty perinteisesti psykiatrisena sairautena eli niin sanottuna mielialan ja käyttäytymisen häiriönä. Turun yliopiston Integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori Hasse Karlsson on kuitenkin esittänyt, että jako psykiatrisiin ja somaattisiin sairauksiin ei pätisi masennuksen kohdalla. Stanfordin yliopiston neurologian professori Robert Sapolsky pitää masennusta jopa fyysisenä sairautenaStanford's Professor Robert Sapolsky Lecture on Depression. Britannian psykologisen instituutin mukaan masennus kannattaisi määritellä mieluummin stressitilaksi kuin sairaudeksi.Understanding DepressionWhy adults experience depression and what can help. The British Psychological Sooiety. Suhteellisen vakavastakaan masennustilasta kärsivä henkilö ei aina etenkään lyhyempien tapaamisten yhteydessä vaikuta kovin masentuneelta. Sekä masennuspotilaan että hänen läheistensä on tärkeä ymmärtää, että masennustilat eivät ole tahdonalaisia tiloja, joista voisi vain päättää päästä eroon ”lakkaamalla surkuttelemasta ja lähtemällä lenkille” tai ”ottamalla itseään niskasta kiinni”. Mitä vakavampi masennus on kyseessä, sitä vähemmän tahdonvoimalla on potilaan voinnin kanssa tekemistä.Masennus, masentuneisuus, masennusoire ja masennustila. Psykiatrian erikoislääkäri Matti Huttunen. Lääkärikirja Duodecim 28.6.2013. Masennustiloihin liittyy selvästi kohonnut itsemurhariski. On arvioitu, että noin 5 prosenttia masennustiloista kärsivistä päätyy lopulta itsemurhaan, vakava-asteisissa masennustiloissa itsemurhariski on jopa 15–20 prosenttia. Vanhimmat masennuslääkkeet ovat olleet käytössä jo noin 50 vuoden ajan. Lääkehoidon merkitys korostuu varsinkin vakavien masennustilojen hoidossa. Yleisyys ja erot sukupuolten välillä Maailman terveysjärjestön arvion mukaan yli 300 miljoonaa ihmistä eli nelisen prosenttia maailman väestöstä sairastaa masennusta. Masennuksen esiintyvyys vaihtelee alueittain ja se on kehittyneissä maissa yleisempää kuin kehittyvissä. Bruttokansantuotteen määrä korreloi mielialahäiriöiden yleisyyteen ja on olemassa luonnonkansoja, joiden keskuudessa masennuksen esiintyvyys on vain 2 promilleaIlardi, Stepehen. The Depression Cure: The 6-Step Program to Beat Depression without Drugs Yhdysvalloissa on arvioitu, että joka kolmannella yhdysvaltalaisella naisella ja joka viidennellä miehellä on esiintynyt vähintään yksi masennusjakso 65 vuoden ikään mennessä. Alankomaissa ja Australiassa vastaavat luvut ovat 40 prosenttia naisten ja 30 prosenttia miesten kohdalla. Pohjoismaissa masennuksen esiintyvyys arvioidaan edellä mainittua pienemmäksi. Ruotsissa masennus diagnosoidaan ennemmin tai myöhemmin 20 prosentille kansalaisistaRaija Gould, Harri Grönlund, Riitta Korpiluoma, Heidi Nyman ja Kristiina Tuominen: Miksi masennus vie eläkkeelle? Työkyvyttömyysasiain neuvottelukunta. Sivu 37. , mutta suomalaisista vain noin 10–15 prosentin arvioidaan sairastuvan masennukseen elämänsä aikana. Masennus on Suomessa yleisintä yli 75-vuotiailla. Masennukseen sairastuneiden vanhusten on kuitenkin muita vaikeampi saada masennusdiagnoosi. Vakavaa masennusta esiintyy Suomessa kuitenkin eniten 18–29-vuotiailla naisilla, joista mahdollisesti jopa 18 prosenttia kärsii siitä. Naisten sairastavuus on Suomessa lähes kaksinkertaista miehiin verrattuna: Seitsemän prosenttia suomalaista naisista ja neljä prosenttia miehistä eli yhteensä lähes 300 000 henkeä sairasti vähintään yhden masennushäiriöjakson vuonna 2011Seppo Koskinen, Annamari Lundqvist ja Noora Ristiluoma:Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011. Naiset saattavat masentua miehiä useammin esimerkiksi työelämän eriarvoisuuden vuoksi. Naisten, joilla on miehiä pienempi palkka vastaavissa työtehtävissä, on havaittu kärsivän miehiä useammin masennuksesta.Tanja Vasama: Naiset masentuvat miehiä useammin, ja tutkijat nostavat nyt syyksi palkkaerot. Helsingin Sanomat 12.1.2016. sairastumisriski on suurimmillaan hedelmällisten vuosien aikana. Ennuste Vakava-asteinen masennus helpottuu keskimäärin kuuden viikon kuluessa hoidon aloittamisesta, mutta toimintakyvyn palautuminen kestää keskimäärin kahdeksan kuukautta, ja 40 prosenttia sairastuu uudestaan vakavaan masennukseen puolentoista vuoden kuluttua paranemisestaan. Uusiutumisen mahdollisuus on korkea myös ilman hoitoa jääneiden kohdalla. Vain joka neljäs masennuksen vuoksi vuoden sairauslomalla ollut kuntoutuu takaisin työelämään. Masennuksen kanssa usein komorbidi (50 %) ahdistushäiriö 50-60 %:n todennäköisyydellä kuuden kuukauden kontrollissa.Fisher PL, Durham RC. Recovery rates in generalized anxiety disorder following psychological therapy: an analysis of clinically significant change in the STAI-T across outcome studies since 1990. Cambridge University Press. Published online: November 1, 1999. ( Oireet Masennusta luonnehtii koettu apeuden, melankolian, alavireisyyden ja toivottomuuden tila. Masennus häiritsee usein sosiaalista kanssakäymistä ja alentaa elämänlaatua. Masentuneen ihmisen on usein vaikeaa selviytyä päivittäisistä askareistaan ja hän voi harkita tai yrittää itsemurhaa. Muita masennuksen mahdollisia oireita ovat huono itsetunto, mielenkiinnon menetys aiemmin kiinnostaneisiin asioihin, ahdistus, väsymys sekä muutokset ruokahalussa ja unen määrässä. Vaikeasti masentuneet saattavat myös kokea ajatusharhoja tai hallusinaatioita. Masennuspotilailla saattaa olla myös muistamiseen ja oppimiseen liittyviä ongelmia. Masennuksen oireet kehittyvät usein vähitellen, ja ensioireet voivat ilmentyä nukahtamisvaikeuksina, aamuöisinä heräämisinä, jatkuvana väsymyksenä tai ilottomuutena ja ärtyneisyytenä. Masentuneella henkilöllä on yleensä kaikkiin elämän osa-alueisiin ulottuva alakuloinen mieliala ja vaikeuksia nauttia normaalisti mielenkiintoisista asioista. Masentunut henkilö on usein poikkeuksellisen väsynyt, ja hänellä saattaa esiintyä perusteettomia tai kohtuuttomia itsesyytöksiä ja syyllisyyden tunnetta. Masentuneella omanarvontunto ja itseluottamus ovat vähentyneet, ja hän saattaa tuntea olonsa avuttomaksi ja epätoivoiseksi. Vakavissa tapauksissa masentuneilla voi esiintyä psykoosin oireita, kuten voimakkaita harhaluuloja, joskus myös epämiellyttäviä tai pelottavia hallusinaatioita. Muita oireita ovat heikko keskittymiskyky ja muistivaikeudet, sosiaalisten tilanteiden välttely, seksuaalinen haluttomuus, ärtyneisyys sekä kuolemaan ja itsemurhaan liittyvät ajatukset. Unettomuus on masentuneilla tyypillistä, erityisesti aamuöinen herääminen ja kyvyttömyys nukahtaa uudelleen. Jotkut saattavat myös kokea liikaunisuutta. Masentuneella henkilöllä saattaa olla myös monia fyysisiä oireita, kuten uupumusta, päänsärkyä, vatsavaivoja ja muita epämääräisiä kipuja, joilla ei ole selvää fyysistä syytä. Ruokahalu yleensä vähenee, mikä voi johtaa painonmenetykseen, mutta joillain potilailla havaitaan myös ruokahalun kasvua ja sen myötä painon kasvua. Henkilön käyttäytyminen voi olla levotonta, tai kehon liikkeet voivat olla korostuneen hidastuneita. Yleinen piirre on myös päätöksenteon vaikeutuminen. Masennukseen liittyy usein myös itsetuhoisuus tai itsetuhoiset ajatukset. Masennuksessa mieliala ei juuri vaihtele, eikä se riipu olosuhteista. Joskus ahdistuneisuus, tuskastuneisuus ja fyysinen levottomuus ovat masentunutta mielialaa vahvempia oireita. Masennus voi myös peittyä huomiohakuisen käytöksen, fobioiden, hypokondrian ja alkoholin liikakäytön alle. Yleensä oireita on oltava vähintään kaksi viikkoa, voimakkaissa reaktioissa vähemmänkin voi riittää. Lapsilla ja nuorilla masennus voi joskus myös näkyä alakuloisuuden sijaan enemmänkin ärtyisyytenä ja erilaisina käytöshäiriöinä. Murrosiässä oirekuva alkaa vastata lähestyvissä määrin aikuisten masennusta. Masennuksen fysiologinen pohja Neurobiologiselta luonteeltaan masennus on heterogeeninen elimistöä kuormittavan stressin aiheuttama aivojen ja muun keskushermoston tulehdustila. Ensimmäinen masennusjakso puhkeaa lähes aina stressin yhteydessä. Masennukseen liittyy tyypillisesti HPA- eli hypotalamus–aivolisäke–lisämunuaiskuori-akselin yliaktiivisuutta. Stressin tiedetään kiihdyttävän HPA-akselin toimintaa ja saavan makrofagit erittämään tulehdussytokiineja, jotka vähentävät kasvutekijöiden vaikutuksia ja keskushermoston välittäjäaineiden toimintaa ja aiheuttavat masennusoireita. Tulehdussytokiinit sekä masennukseen liittyvät poikkeavuudet monoamini- eli serotoniini-, dopamiini- ja noradrenaliinijärjestelmien toiminnassa heikentävät niiden palautejärjestelmien toimintaa, joiden tehtävänä on vaimentaa stressivastetta. Esimerkisi pidemmän aikavälin stressivasteiden säätelyyn osallistuvan kortisolin kyky jarruttaa HPA-akselin toimintaa on heikentynyt, mikä aiheuttaa lisääntynyttä kortisolin eritystä. Lisääntynyt kortisolin eritys saattaa lisätä välittäjäaine glutamaatin toimintaa, mikä voi kuihduttaa hippokampuksen hermosoluja. Osassa tutkimuksia onkin havaittu, että oppimisesta ja muistamisesta vastaava hippokampus on kutistunut sitä pienemmäksi, mitä pidempään masennusta on kestänyt. Liiallinen kortisolin eritys aiheuttaa myös endoteelivaurioita ja lisää viskeraalisen rasvan määrää. Häiriöt typpioksidin ja serotoniinijärjestelmän toiminnassa aiheuttavat lisäksi verihiutaleiden epänormaalin suurta aktivoitumista, mikä saattaa lisätä sydän- ja verisuonitautien riskiä. Lisäksi masennukseen saattaa liittyä veri-aivoesteen toiminnan heikkenemistä. Masennuksen aiheuttamia muutoksia aivoissa ei tunneta tarkasti ja ne voivat olla eri potilailla erilaisiaNeurohoidot tuovat uutta toivoa masennukseen – ”Tuntuu kuin saisi ihan pienen sähköiskun” Helsingin Sanomat 4.10.2016. Satu Vasantola. Stressi aktivoi HPA- eli hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaiskuori-akselin sangen monimutkaisen ketjun kautta. Aivoilla on tärkeä rooli HPA-akselin toiminnan säätelyssä, ja hippokampus, etuaivokuori ja mantelitumake ovat tässä keskeisimpiä rakenteita. Hippokampus ja etuaivokuori jarruttavat HPA-akselin toimintaa, kun taas mantelitumake kiihdyttää sitä. Depressiossa stressihormoni kortisolin kyky jarruttaa HPA-akselin toimintaa on heikentynyt, jolloin syntyy tavallaan negatiivinen kehä, jossa normaali hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaiskuori-akselin vaimennus ei toimi. Masennuksessa on HPA-akselin yliaktiivisuus on yksi kaikkein selkeimmistä ja toistetuimmista löydöksistä (Manji ym. Lähes kaikissa tapauksissa ensimmäinen depressioepisodi puhkeaa voimakkaan tai pitkäkestoisen stressin yhteydessä. Stressin vaikutus puolestaan välittyy elimistössä pääasiassa kahden mekanismin kautta. Autonomisen hermoston sympaattinen osa vastaa nopeasta akuutin vaiheen stressivasteesta erittämällä adrenaliinia ja noradrenaliinia. HPA-akselin vaikutukset taas välittyvät pääasiassa kortisolin kautta, ja se osallistuu pidemmän aikavälin stressivasteiden säätelyyn. Tavallisesti stressireaktio auttaa akuutisti sopeutumaan uuteen tilanteeseen johtaen lopulta homeostaasin palautumiseen. Depressioon liittyvä lisääntynyt kortisolin eritys vaikuttaa johtavan muutoksiin hippokampuksessa, jossa on paljon kortikosteroidireseptoreja. Tunnettu tosiasia on, että sekä liian pienet että liian suuret kortikoidimäärät aiheuttavat häiriöitä keskushermoston toiminnassa. Erityisesti tyypin II glukokortikoidireseptorien aktivaatio lisää välittäjäaine glutamaatin toimintaa aivoissa, joka voi tunnettujen mekanismien välityksellä johtaa hermosolujen kuihtumiseen hippokampuksessa. Depressiopotilaiden aivoissa onkin kuvannettu sairaudesta aiheutuneita rakenteellisia muutoksia. Näissä aivojen rakennetutkimuksissa keskeinen depressioon liittyvä muutos paikantuu hippokampukseen, jonka on useissa tutkimuksissa osoitettu olevan masennusta sairastavilla pienempi kuin terveillä (Videbech ja Ravnkilde 2004). Ainakin osassa tutkimuksista hippokampuksen koko kytkeytyy masennuksen kestoon: mitä pitempään depressio on kestänyt, sitä pienemmäksi hippokampus on kutistunut. Hippokampuksella on keskeinen rooli oppimisessa ja muistamisessa, ja depressiopotilailla on havaittu vaikeuksia näissä toiminnoissa, Onkin siis todennäköistä että stressin seurauksena lisääntyneen kortisolinerityksen aiheuttamat hippokampuksen rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset selittävät ainakin osan depressioon liittyvistä neurokognitiivisista eli tiedollisiin toimintoihin ja tajunnan sisältöön liittyvistä poikkeavuuksista.Glukokortikoidien yhteys masennuksen syntyyn ja oirekuvaan, Heimo Viinamäki, Soili M. Lehto, Jorma J. Palvimo, Ilkka Harvima, Minna Valkonen-Korhonen, Heli Koivumaa-Honkanen, Jukka Hintikka, Kirsi Honkalampi ja Leo Niskanen. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2012;128(10):1022–9 Edellä mainittujen keskushermoston rakenteisiin liittyvien vaikutusten lisäksi kortisolin liikaerityksellä on myös muita pitkäaikaisvaikutuksia. Sen tiedetään esimerkiksi aiheuttavan endoteelivaurioita (Serrano ym. 2011) ja lisäävän viskeraalisen rasvan määrää, ja depressiopotilailla onkin suurentunut keskivartalolihavuuden riski (Mann ja Thakore 1999). Tuoreissa tutkimuksissa depressiopotilailla on laboratoriokokeissa havaittu suurentuneita tulehdusmerkkiainepitoisuuksia. Depressiopotilailla tulehdusta edistävien sytokiinien eritys on lisääntynyt (Figueira ja Ouakinin 2008, Howren ym. Myös proinflammatoristen sytokiinien antaminen ihmisille saa aikaan masennusoireita. Merkittävälle osalle potilaista, jotka saavat hoidoksi alfainterferonia, kehittyy depressio-oireita (Capuron ym. Sytokiiniylimäärä saattaa myös johtaa insuliiniresistenssiin ja glukokortikoidireseptorien herkkyyden muutoksiin, jotka voivat pahentaa depression liittyviä metabolisia ja neuroendokriinisia häiriöitä (Weisler-Frank ym. Tämä on yksi niistä mekanismeista, jotka liittävät masennuksen moniin muihin ruumiillisiin sairauksiin. Tulehdusta edistävillä sytokiineilla on myös keskushermostovaikutuksia. Veri- aivoesteessä ei ole spesifisiä kuljettajaproteiineja suurille peptideille ja proteiineille. On kuitenkin mahdollista, että depressioon liittyy myös veri-aivoesteen ”vuotaminen”. Toisaalta aivojen verisuonten endoteelisolut voivat tuottaa sytokiineja itse aivoissa. Kolmas mahdollisuus on, että tulehdusmarkkerit sitoutuvat vagushermon reseptoreihin aiheuttaen tulehdusmuutoksia aivoissa (Lothrich ym. Sytokiinit heikentävät monoamiinien toimintaa ja vähentävät neurotrofisten tekijöiden vaikutusta. Tämä voi puolestaan johtaa neuronien apoptoosiin ja gliavaurioihin. Depressioon liittyvän aivojen hippokampusvaurion lisäksi depressiolla on kuvattu olevan myös muita vaikutuksia keskushermoston rakenteisiin. Masennuksessa aktivoituu sama aivojen osa, joka aktivoituu silloin kun aivot eivät saa palkintoja eli kun ihminen ei koe elämää palkitsevaksi. Tästä aiheutuu pettymyksen ja häviöllä olon tunnetta. Sama aivojen osa on myös yhteydessä ihmisen itsetuntoon, mikä aiheuttaa tyypillisesti itsetunnon laskua. Pelkkää masentunutta mielialaa ei luokitellakaan kliiniseksi masennukseksi, vaan potilaalla on esiinnyttävä suurimman osan päivää sekä useimpina päivinä edeltävien kahden viikon aikana joko poikkeuksellisen masentunutta mielialaa, joka ei selity ulkoisilla tekijöillä tai kiinnostuksen taikka mielihyvän katoamista sellaisia asioita kohtaan, joista henkilö on tavallisesti ollut kiinnostunut tai jotka ovat tuottaneet hänelle mielihyvää. Edellä kuvattujen oireiden lisäksi pitää esiintyä myös vähintään viisi muuta oiretta, kuten esimerkiksi itseluottamuksen vähenemistä, kohtuuttomia itsesyytöksiä, toistuvia itsemurha-ajatuksia, itsetuhoista käyttäytymistä, keskittymisvaikeutta, syömisongelmia ja unihäiriöitä.Psykiatrian luokituskäsikirja, sivut 147. Masennukselle altistavia tekijöitä Masennukseen sairastuminen voi johtua monista eri tekijöistä, joiden merkittävyys riippuu ihmisestä yksilöllisesti. Sairastumisriskiä lisäävät vaikea elämäntilanne, krooninen kipu tai muu pitkään jatkunut stressitila, henkilökohtaiset kokemukset ja niiden aiheuttamat traumat, uuvuttavat yhteiskunnalliset ja sosiaaliset olosuhteet, yksilön menestystä korostava kulttuuri sekä mielenterveyttä tukematon elinympäristö.Entä jos masennus onkin selviämiskeino? Jukka Tontin haastattelu. Essi Kähkönen, Lääkärilehti 48/2009 27.11.2009. Myös yksilön kokemat psykologiset ongelmat ja ristiriidat lisäävät riskiä sairastua masennukseen. Masennuspotilaiden aivoista on löydetty lisäksi rakenteellisia muutoksia ja hermoston välittäjäaineiden poikkeuksellisia pitoisuuksia, jotka johtuvat erään teorian mukaan mielialaa ja biologisia rytmejä säätelevien hermoverkostojen toimintahäiriöstä. Myös fyysiset ja psykiatriset sairaudet voivat altistaa masennuksen puhkeamiselle. Kuormittava elämäntilanne Masennuksen laukaisevina tekijöinä ovat usein suuret kielteiset ja odottamattomat elämäntilanteen muutokset, kuten avioero, oma tai läheisen sairastuminen, merkittävä menetys tai jokin pitkäkestoisesti kuormittava tekijä. Myös suuri pettymys, läheisen kuolemaan liittyvä surematon suru tai ihmisuhteisiin liittyvä ristiriita voivat johtaa masennuksen puhkeamiseen. Kliininen masennus saa alkunsa lähes kaikilla potilailla voimakkaasta tai pitkäkestoisesta stressistä kuten kumppanin menetyksestä tai työttömäksi tai kiusatuksi joutumisestaYllättävä luonteenpiirre suojaa masennukselta – Psykiatrian professori antaa tärkeän elämänohjeen tunnollisille ihmisille. Krooninen kipu Vuonna 2021 julkaistussa australialaistutkimuksessa havaittiin että kroonisesta kivusta kärsivillä esiintyy lähes kaksi kertaa muita enemmän masennusta ja he yrittävät lähes kaksi kertaa tavallista todennäköisemmin itsemurhaa. Vuonna 2016 julkaistussa brittitutkimuksessa havaittiin, että 61 prosentilla hoitoresistenttiä invalidisoivaa kipua sairastavista kipukroonikoista esiintyi todennäköisesti kliiniset diagnoosikriteerit täyttävää masennusta ja että 38 prosenttia kyseisistä kipukroonikoista täytti vaikea-asteisen masennuksen tunnusmerkit.Depression in patients with chronic pain attending a specialised pain treatment centre: prevalence and impact on health care costs. Krooninen kipu lisää voimakkaasti riskiä sairastua masennukseen sekä myös masennuksen uusimisriskiä siten, että riski lisääntyy kivun voimakkuuden lisääntyessä. Yhteys on voimakkainta vanhuksilla, joista 13 prosentilla esiintyy sekä kroonista kipua että masennusta. Masennusta esiintyy etenkin niillä, joiden kivusta aiheutuu eniten työ- ja toimintakyvyttömyyttä. Myös masennus tai muut psykiatriset sairaudet lisäävät kroonisen kivun riskiä, mutta niiden kipuriskiä lisäävä vaikutus on paljon pienempi kuin kivun masennusriskiä lisäävä vaikutus. Traumaattiset kokemukset Varhaiset traumat, kuten lapsuudenaikainen hyväksikäyttö, muu kaltoinkohtelu tai koulukiusaaminen ovat keskeisisiä masennuksen riskitekijöitä. Elimistö saattaa muovautua depressioalttiiksi traumaattisten kokemusten vaikutuksesta. Traumatisoituneilla ihmisillä esiintyy vielä aikuisena esimerkiksi tavallista useammin HPA- eli hypotalamus–aivolisäke–lisämunuaiskuori-akselin yliaktiivisuutta sekä tulehdusta edistävän herkän CRP-tulehdussytokiinin suurentuneita pitoisuuksia. Psyykkiset vaikeudet Itsetunnon hauraus ja läheisyyden tarpeeseen perustuva alttius alistua eli liiallinen kiltteys lisäävät masennusalttiuttaHuttunen 2018.. Myös lapsuuden ja nuoruuden aikana sisäistetyt negatiiviset ajatusmallit lisäävät riskiä sairastua masennukseen. Myös vihan ja vihaisuuden tukahduttaminen saattaa aiheuttaa masennusta. Tukahduttaminen saattaa johtua siitä, että viha koetaan liian vaaralliseksi tunteeksi tai että ihminen pelkää, että hänet hylätään, jos hän ilmaisee vihaansa. Joillain on vaikeuksia jopa havaita omaa vihaansa.. Lievästä tai keskivaikeasta masennuksesta kärsivät ihmiset ajattelevat realistisemmin kuin masennuksesta kärsimättömät ihmiset ja heillä on totuudenmukaisempi käsitys omasta roolista, kyvyistä ja rajoitteista Introvertit, korkean älykkyysosamäärän omaavat ja miehet ovat erityisen alttiita kokemaan elämän merkityksettömänä Ihmissuhdeongelmat Suurin osa kliinisistä masennusjaksoista saa alkunsa ihmissuhteisiin liittyvistä kielteisistä tapahtumista kuten kumppanin menetyksestä tai kiusatuksi joutumisesta. Myös esimerkiksi sosiaalista eristäytymistä aiheuttava sosiaalinen arkuus lisää riskiä sairastua masennukseen. Toistuvat masennustilat kaventavat lisäksi usein niistä kärsivien sosiaalista tukiverkkoa, joka on omiaan lisäämään masennusalttiutta ja pitkittämään masennuksen kestoa. Eriarvoisuus ja yhteiskunnalliset syyt YK:n tutkimuksessa on huomattu, että taloudellinen epätasa-arvo eli tulojen ja vaurauden epätasainen jakautuminen yhteiskunnassa lisää masennuksen esiintyvyyttä. Eräässä toisessa tutkimuksessa havaittiin, että taloudellinen epätasa-arvo voi pahentaa masennuksen oireita, koska ihmiset vertaavat itseään muihin. Tutkijoiden mukaan iIhmisten henkiset selviytymisresurssit vaihtelevat tavallista enemmän korkean epätasa-arvon yhteiskunnissa. Myös yhteiskunnallinen huono-osaisuus, rasismi ja työelämän ylisuuret tehokkuusvaatimukset voivat johtaa masennukseen. Enintään keskiasteen koulutusta vaativissa ammateissa toimivilla suomalaisilla on muita suurempi riski menettää työkykynsä masennuksen vuoksi. Esimerkiksi huonot työolot ja epäoikeudenmukainen johtamiskulttuuri lisäävät työntekijöiden masennusriskiä. Tuotantotyöntekijöiden masennuksen takana on usein työn raskaus, staattinen kuormittavuus, henkinen stressaavuus ja työntekijöiden huono kohtelu. Työn tuloksia seurataan usein herkeämättä ja työnantajan asenne saattaa olla hyvin ankara. Esimerkiksi suullisia varoituksia annetaan usein pienistäkin virheistä kuten muutaman minuutin myöhästymisistä. Myös matala palkkataso aiheuttaa stressiä sekä tarvetta tehdä ylitöitä. Länsimainen kilpailuyhteiskunta ja teollinen elämäntapa Psykologian professori Stephen Ilardin mukaan masennus voi johtua nykyisten teollisuusyhteiskuntien elämäntavasta. Ilard on hyödyntänyt ajattelussaan Edward Schieffelin tutkimusten mukaan masennusta esiintyy Kaluli-alkuperäisasukasheimon keskuudessa vain yhdellä kahdestatuhannesta. Ilardin mukaan masennus on yleistynyt jatkuvasti noin sadan vuoden ajan ja jokainen uudempi sukupolvi kärsii masennuksesta aiempaa sukupolvea enemmän. Masennusta esiintyy enemmän korkean bruttokansantuotteen maissa. Sosiaalisen pääoman vähyys ja yksinäisyys altistavat masennukselle. Ihmiset länsimaissa syövät liikaa ja liian heikkoravinteista ruokaa, istuvat paikallaan, ovat univelassa, eivät näe auringonvaloa ja ovat eristyneitä muista ihmisistä. Heikko terveydentila voi vaikuttaa myös mielen hyvinvointiin. Masennusta pidetään kansantautina yksilöllistä menestystä arvostavissa teollistuneissa yhteiskunnissa, kun taas yhteisöllisissä kulttuureissa kuten Afrikassa masennus on usein "vaikeasti tunnistettavissa". Yksilöllisyyttä korostavissa yhteiskunnissa jokaisen katsotaan olevan itse on vastuussa tekemisistään, myös epäonnistumisistaan. Ihmisillä on jatkuvaa painetta selviytyä ihmissuhteiden, työn, omien pyrkimysten ja tarpeiden, tunteiden, lapsuuden ja kanssaihmisten asettamien odotusten ristivedosta niin, että pärjäisi, tuottaisi ja kehittyisi. Jos nämä odotukset eivät toteudu, tulee halu vetäytyä, hakea omaa aikaa ja pysähtyä. Ihminen masentuu, jos siihen ei ole mahdollisuutta.Monimielinen masennus, Vastapaino, Tampere Masennusta on määritelty depressiivisen realismin nimityksellä terveeksi epäilykseksi siitä että elämä on vailla merkitystä ja moderni yhteiskunta on absurdi ja vieraannuttava Kolesterolin puute Kolesterolin puute saattaa häiritä 5-HT1A- ja 5-HT7-reseptorien sekä serotoniinitransportteriproteiinin toimintaa alentaen serotonergisen järjestelmän aktiviteettia, mikä saattaa suurentaa masennus- ja itsemurhariskiä. Fyysisiä ja kemiallisia syitä Lihavilla ihmisillä on 55 prosenttia suurempi riski sairastua masennukseenDepression as a disease of modernity: explanations for increasing prevalence. Vuonna 2016 julkaistun tutkimuksen mukaan hormonaalinen ehkäisy voi lisätä riskiä sairastua masennukseen 20 prosentilla. Havaittu vaikutus oli suurin teini-ikäisten ryhmässä, jossa ehkäisypillereitä käyttävien nuorten naisten riskin sairastua masennukseen oli kaksinkertainen.Association of Hormonal Contraception With Depression. Kierukka ja ehkäisylaastari lisäävät ehkäisypillereitäkin voimakkaammin riskiä sairastua masennukseen. Jotkut kemialliset aineet kuten alkoholi, muut päihteet, lääkkeiden väärinkäyttö voivat aiheuttaa tai pahentaa masennusta. Myös alkoholin liikakäyttö voi aiheuttaa masennusta. Jotkin aivotoiminnan häiriöt, kuten krooninen unettomuus lisäävät riskiä sairastua masennukseen.Gangwisch, J. E, Babiss, L. A., Malaspina, D. ym., Earlier parental set bedtimes as a protective factor against depression and suicidal ideation. Univaje aiheuttaa masennusta, joka puolestaan saattaa lisätä univajetta ja aiheuttaa muita psykiatrisia oireita kuten maniaa, ylivilkkautta ja haastavaa käytöstä.Paavonen Juulia, ym (2008): Aiheuttaako lasten univaje psyykkisiä oireita? Suomen lääkärilehti 15/2008 Ruoka-aineyliherkkyydet saattavat aiheuttaa suolistoon matala-asteisen tulehduksen, joka vaikuttaa vagushermon välityksellä aivoihin aikaansaaden masennusta”Paransin itse oman masennukseni” – Dosentin resepti on raju muutos elämäntavoissa: suosittelee myös muille 02.11.2019. Vuonna 2009 julkaistun tutkimuksessa havaittiin, että ruokavaliolla oli masennukselta suojaava tai sitä pahentava vaikutus. Runsaasti hedelmiä, vihanneksia ja kalaa sisältävä ruokavalio suojasi masennusoireilta ja runsaasti prosessoitua lihaa, suklaata, makeutettuja jälkiruokia, paistettuja ruokia, muroja ja rasvaisia maitotuotteita sisältävä ruokavalio lisäsi niiden riskiä. Raudanpuute saattaa olla yhteydessä masennukseen. Raudanpuutteen aiheuttama väsymys saatetaan myös tulkita masennukseksi. Muut sairaudet Monet sairaudet lisäävät riskiä sairastua masennukseen. Esimerkiksi somaattisia sairauksia sairastavilla esiintyy moninkertaisesti masennusta muuhun väestöön verrattuna. Masennus lisää myös riskiä sairastua moniin somaattisiin sairauksiin tavalla, joka ei johdu masennukseen liittyvistä elintavoista. Myös ahdistuneisuusoireyhtymät, paniikkihäiriö ja sosiaalisten tilanteiden pelko lisäävät riskiä sairastua masennukseen. Masennuksen ja ahdistuksen komorbiditeetti keskenään on noin 50 %.Hirschfeld RM. The Comorbidity of Major Depression and Anxiety Disorders: Recognition and Management in Primary Care. Prim Care Companion J Clin Psychiatry. ( Masennus voi olla kaksisuuntaisen mielialahäiriön sairausjakso. Monet fyysiset eli somaattiset sairaudet kuten diabetes ja kilpirauhasen vajaatoiminta aiheuttavat niin sanottua fyysis- eli somaattisperäistä masennusta, jota kutsutaan myös fyysiseksi masennukseksi.. Jopa esidiabetekseen sairastuneilla esiintyy lähes kolme kertaa muuta väestöä enemmän masennusta. Myös esimerkiksi sairastettu tulehdustautiPsykiatrian luokituskäsikirja. Suomalaisen tautiluokitus ICD-10:n psykiatriaan liittyvät diagnoosit. THL 1/2012 keliakiaTiina Lankinen: Tampereella kehitetään uusia hoitoja keliakiaan. kesäkuu 14, 2013. raudanpuutos, lisämunuaisen kuorikerroksen liikatoiminta ja krooniset infektiot voivat aiheuttaa fyysisperäistä masennusta tai pahentaa psyykkisperäistä masennusta. Kilpirauhasen vajaatoimintaa hoidetaan usein masennuksena, koska myös masennus voi aiheuttaa alakuloa ja väsymystä eikä viitearvoihin voi luottaa kaikkien potilaiden kohdalla. Masennus voi olla taudin oire myös esimerkiksi diabeteksessa. Myös foolihapon tai B12-vitamiinin puutos voivat myös aiheuttaa fyysistä masennusta. B12-vitamiinista voi esiintyä puutosta, vaikka sitä saisi riittävästi ravinnosta, jos potilaalla on B12-vitamiinin imeytymishäiriö. Myös D-vitamiinin puutos voi aiheuttaa masennusoireita. Myös esimerkiksi vaihdevuosiin liittyvät hormonitoiminnan heilahtelut voivat aiheuttaa masennustaMoni nainen kärsii turhaan – masennus ja unettomuus voivat johtua vaihdevuosista, mutta lääkärit tunnistavat vain hikoilun. ja moniin yleisesti ruumiillisina pidettyihin keskushermosto- ja aivosairauksiin kuten Aivoinfarktiin ja aivovammaan ja Alzheimerin tautiin liittyy merkittävästi kohonnut masennusriski. Fyysisperäisen masennuksen mahdollisuutta ei oteta aina riittävän hyvin huomioon. Neurologisten sairauksien aiheuttamat oireet tulkitaan tämän vuoksi usein masennukseksi, mikä viivästyttää oikean diagnoosin saantia.Muisti ei heikkene ilman syytä. Masennus voi johtua myös infektiosta, synnytyksestä, päihteidenkäytöstä tai yksinäisyydestä.Masennus ei ole yksi vaan 12 eri sairautta – kaikki ne vaativat myös erilaiset hoidot, sanovat suomalaistutkijat. Mikko Puttonen: Helsingin Sanomat 23.10.2017. Perinnöllinen tai ympäristötekijöistä johtuva eli ns. hankittu biologinen alttius, synnynnäinen temperamentti ja lapsuuden- ja nuoruudenaikaisten kokemusten muovaama persoonallisuuden rakenne voivat lisätä masennuksen ja sen pitkittymisen riskiä. Masennuksen syistä esitettyjä malleja ja hypoteeseja Neurometabolia Masennus on neurometabolinen sairaus, johon liittyy muun muassa glukoosihypometabolismi, oksidatiivinen stressi ja inflammaatio. Psykodynaaminen malli Masennus johtuu psykodynaamisen näkemyksen mukaan ratkaisemattomista ristiriidoista, jotka juontavat juurensa elämässä varhain tapahtuneista menetyksistä tai pettymyksistä. Interpersoonallinen malli Masennus johtuu interpersoonallisen näkemyksen mukaan epätyydyttävistä ihmissuhteista tai epätyydyttävistä sosiaalisista siteistä.. Teoria virheellisistä ajattelutavoista Psykoterapian kognitiivista koulukuntaa edustavan näkemyksen mukaan masennus johtuu potilaan virheellisestä ajattelusta ja siitä, että hänellä on liian kielteiset käsitykset itsestään, muista ihmisistä ja maailmasta yleensä. Endogeeninen malli Masennuksen endogeenisessa mallissa oletetaan, että masennuksessa on kyse ensisijaisesti aivojen biokemiallisesta häiriöstä. Monoamiinihypoteesi (aivokemian häiriö-hypoteesi) Vuonna 1965 kehitetyn masennuksen klassisen monoamiiniteorian mukaan masennus johtuisi monoamiineiksi kutsuttujen välittäjäaineiden serotoniinin, noradrenaliinin ja dopamiinin toiminnan häiriöstä. Välittäjäainehypoteesia perusteltiin sillä, että serotoniinin tai noradrenaliinin solunulkoisia pitoisuuksia lisäävien lääkeaineiden havaittiin auttavan masennuspotilaita. Serotoniiniteoria tuli suosituksi 1980-luvulla. Sillä tarkoitettiin hypoteesia, jonka mukaan masennus johtuisi aivojen serotoniinivajeesta. Myös serotoniinhypoteesia perusteltiin sillä, että serotoniinin määrää lisäävien lääkkeiden oli havaittu auttavan masennuspotilaita. Vuonna 2022 julkaistun tieteellisestä tutkimusnäytöstä tehdyn metatutkimuksen mukaan tutkimuksista ei ole kuitenkaan saatu vahvistusta serotoniinihypoteesille. Lisäksi on olemassa jonkin verran näyttöä siitä, että masennuslääkkeiden pitkäaikaiskäyttö päin vastoin vähentää aivojen serotoniinipitoisuutta. Neurotieteen professori Eero Castrénin mukaan serotoniinin, noradrenaliinin ja masennuksen suorasta suhteesta ja aivokemian epätasapainosta masennuksen syynä on iskostunut lujasti asiantuntijoiden mieleen, vaikka serotoniinin tai noradrenaliinin määrän ei ole osoitettu olevan vähentynyt masentuneilla eikä serotoniinin määrä aivoissa korreloi mielialaan myöskään terveillä ihmisillä. Masennuslääkkeiden kliiniset vaikutukset ilmenevät myös selvästi vasta useiden viikkojen kuluttua hoidon aloituksesta, vaikka niiden vaikutukset monoamiinipitoisuuteen ovat paljon nopeampia. Kun myös julkaisematta jätetyt kliiniset tutkimukset on otettu tarkastelussa huomioon, on havaittu, että SSRI-lääkkeiden teho on lumelääkettä merkittävästi parempaa ainoastaan vakavan masennuksen kohdalla. Ero tutkittavaa ja lumelääkettä saaneiden potilaiden hoitotuloksessa saattaa johtua kuitenkin siitä, että tutkittavaa lääkettä saaneiden lumevaikutus tehostuu lumeryhmään verrattuna, koska he arvaavat lääkkeen sivuvaikutusten perusteella saaneensa muuta kuin lumelääkettä. "The magnitude of benefit of antidepressant medication compared with placebo ... may be minimal or nonexistent, on average, in patients with mild or moderate symptoms. For patients with very severe depression, the benefit of medications over placebo is substantial. "Pekka Hiltunen: Iso ei. Myös ympäristön ja elämäntilanteen muuttuminen, sosiaalisten ja käytännöllisten ongelmien ratkaiseminen sekä ryhmäliikunta saattavat auttaa. Virikkeellisen ympäristön onkin havaittu lisäävän hermoverkkojen muovautuvuutta siinä missä masennuslääkkeidenkin. Britannian psykologisen instituutin mukaan masennus kannattaisi määritellä mieluummin stressitilaksi kuin sairaudeksi. Stanfordin yliopiston neurologian professori Robert Sapolsky pitää masennusta fyysisenä sairautenaStanford's Professor Robert Sapolsky Lecture on Depression. February 11 2020. kun taas Turun yliopiston Integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori Hasse Karlsson on esittänyt, että jako psykiatrisiin ja somaattisiin sairauksiin ei pätisi masennuksen kohdalla. Hermoverkkohypoteesi (masennuksen neurotrofinen hypoteesi) Masennus johtuu neurotrofisen eli hermoverkkohypoteesin (neural circuit hypothesis) mukaan siitä, että stressin aiheuttamat muutokset tietyissä aivojen hermoverkoissa aiheuttavat masennusta. Suomessa hermoverkkohypoteesin on tulkittu tarkoittavan myös sitä, että hermoston kasvutekijöiden vähentymisen aiheuttama hermoston puutteellinen muovautuvuus aiheuttaisi masennusta. Jälkimmäinen tulkinta on kuitenkin ongelmallinen esimerkiksi neurotieteen professori Eero Castrénin mukaan. Neurotrofista hypoteesia perustellaan sillä, että tietoa ja tunteita käsittelevien hermoverkkojen plastisuutta (neural plasticity) eli muovautuvuutta ainakin osittain lisäävien lääkeaineiden on havaittu tehostavan psykoterapian tutkimuksissa havaittua hoitovaikutusta. On kuitenkin epäselvää, mitä masennuslääkkeiden aikaansaama muovautuvuus saa aikaan ja millainen yhteys sillä on masennuksen oireiden helpottumiseen. Hermoverkkohypoteesissa ei yksilöidä hermoverkkomuutosten luonnetta eikä oteta kantaa siihen, tarkoitetaanko aivoissa syntyneillä "väärillä kytkennöillä" ja "virheellisiksi muodostuneilla hermosoluyhteyksillä" aivojen elimellisiä muutoksia vaiko potilaan vääriä ajattelumalleja ja asenteita. Jälkimmäistä vaihtoehtoa tukee professori Eero Castrénin näkemys siitä, että masennukseen liittyvät väärät hermosoluyhteydet saattavat korjautua "hermoverkon normaalin toimintamallin" tarjoavan psykoterapian avulla. Evoluutiopsykologinen malli Markus J. Rantala on tutkinut masennusta evoluutiopsykologian näkökulmasta. Hän on tutkimusryhmineen ehdottanut, ettei masennus ole vain yksi sairaus vaan evoluutiopsykologian näkökulmasta 12 eri sairautta: 1. Infektion laukaisema masennus 2. Kroonisen stressin laukaisema masennus 3. Yksinäisyyden laukaisema masennus 4. Traumaperäisen stressihäiriön laukaisema masennus 5. Hierarkiakonfliktin laukaisema masennus 6. Rakkausongelmien laukaisema masennus 7. Läheisen kuoleman laukaisema masennus 8. Synnytyksen jälkeinen masennus 9. Vuodenaikaismasennus 10. Kemikaalien laukaisema masennus 11. Somaattisten sairauksien laukaisema masennus 12. Nälkiintymisen laukaisema masennus Tutkimusryhmän mukaan länsimaisen elämäntavan aiheuttama matala-asteinen tulehdus ja krooninen stressi voimistavat masennuksen oireita johtaen yksilön kannalta maladaptiiviseen kliiniseen masennukseen. Jotkin masennustyypit ovat luonnonvalinnan tuottamia sopeutumia: luonnonvalinta on esimerkiksi suosinut niitä yksilöitä, jotka ovat masentuneet yksinäisyydessä, sillä yksin oleminen on ollut erittäin vaarallista evolutiivisessa ympäristössä, sekä niitä, jotka ovat masentuneet nälänhädässä, sillä masentunut kuluttaa vähemmän energiaa. Masennuksen diagnosointi Masennuksen diagnosointi perustuu haastattelussa todettuihin oireisiin. Diagnosoinnissa käytetään esimerkiksi lääkeyhtiö Pfizerin rahoituksella kehitettyä kymmenen kysymyksen PHQ-9 depressiokyselylomaketta. Masennuksen diagnosointikriteereihin lisättiin Suomessa vuonna 1987 esimerkiksi mielihyvän menettäminen, arvottomuuden tunne, keskittymiskyvyn heikkeneminen, psykomotorinen kiihtyneisyys tai hidastuminen, ruokahaluttomuus, ruokahalun kasvu, unettomuus ja liikaunisuus. Kliinisen masennuksen ensimmäinen jakso diagnosoidaan masennustilaksi (F32) ja mahdolliset seuraavat jaksot diagnosoidaan sairaudeksi nimeltä toistuva masennus (F33).Psykiatrian luokituskäsikirja, sivu 146. Suomessa vuonna 1999 tehdyssä suppeassa tutkimuksessa havaittiin, että lievästä masennuksesta kärsineet vanhukset olivat tavallista sairaampia ja erottuvat myös selvästi asenteiltaan verrokeista, jotka eivät olleet masentuneita eivätkä kärsineet kognitiivisista ongelmista. Tutkijoiden mielestä kotisairaanhoidon henkilökunnan pitäisi tiedostaa paremmin somaattisten sairauksien vaikutukset vanhusten terveyteen ja toimintakykyyn sekä niiden yhteys masennusoireisiin. Masennusoireista kärvisivät eivät olleet yhtä tyytyväisiä elämäänsä kuin verrokit, eivät tunteneet olevansa yhtä tarpeellisia, eikä heillä ollut yhtä paljon tulevaisuuden suunnitelmia. He tunsivat itsensä myös yksinäisemmiksi ja tapasivat vähemmän ystäviään. Kotihoitajat ja muu hoitohenkilöstö tunnisti masennuksen vain 40 %:lla niistä potilaista, jotka Zungin skaalan mukaan olivat lievästi masentuneita. Vanhukset tunnistivat itse depressionsa paljon useammin kuin hoitohenkilökunta. Masennuksesta kärsivän henkilön tutkimuksen ei pitäisi päättyä diagnoosin asettamiseen, vaan kaikkien tapaamisten yhteydessä olisi arvioitava masennuksen syvyys, mahdollinen itsemurhavaara, sairaalahoidon tarve sekä lääkehoidon hyödyt ja haitat. Masennuksen vaikeusastetta arvioidaan ICD-10:ssä oireiden lukumäärän mukaan (lievä 4–5, keskivaikea 6–7 ja vaikea 8–10 oiretta), mutta sitä voidaan arvioida myös oiremittareiden (esim. Hamiltonin depressioasteikko, Montgomery-Åsbergin depressioasteikko 2, Beckin depressioasteikko)Kyselyillä kiinni masennukseen, Ulla Toikkanen, Lääkärilehti 5/2013 avulla, tai masennustilaan liittyvän toimintakyvyn heikkenemisen perusteella. Terveydenhuollossa käyttökelpoisia masennustilojen seulontamenetelmiä ovat esimerkiksi suomalainen DEPS, Beckin depressioasteikko ja Prime-MD:n kahden kysymyksen seula (masentunut mieliala ja mielihyvän menetys). Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä teetti tutkimuksenLyhyen kartoittavan depressioasteikon ja D-testin minimuodon käyttömahdollisuuksista vanhusten avohuollossa, Outi Markkanen, Pekka Ruohonen, Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, 1995, ISBN 9529754035, 9789529754038 depression arviointiin käytetyn Lyhyen kartoittavan depressioasteikon käyttökelpoisuutta, kun käyttäjänä ovat erilaatuisten vanhustyön koulutuksen saaneet työntekijät. Tässä tutkimuksessa Markkanen ja Ruohonen (1995) vertailivat kotisairaanhoitajien ja kotiavustajien samoilla mittareilla samoilla koehenkilöillä suorittamia arviointeja. Asteikko osoittautui arvioijasta riippumatta luotettavaksi. Pearsonin korrelaatiokerroin 0.82, eli tulos oli erittäin merkitsevä. Tulokset osoittivat, että LKDA:n käyttäjänä voi toimia työntekijä, jolla ei ole varsinaista psykologista koulutusta. Mitä useammalla hoidon suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuvalla työntekijällä on käytettävissään luotettavia työvälineitä, sitä paremmat mahdollisuudet on tunnistaa ajoissa masennusoireista kärsivä ja estää ennenaikaista laitokseen joutumista. Käytön on kuitenkin oltava perusteltua ja työntekijöiden perehdyttäminen koulutuksella on välttämätöntä. Lievä-asteista masennusta sairastava ihminen usein kykenee työhön, vaikkakin työssäkäynti vaatii häneltä ylimääräisiä ponnistuksia ja työteho sekä stressinsietokyky ovat usein alentuneet. Lievän masennuksen hoidossa psykoterapian merkitys korostuu ja lääkehoidon merkitys on vähäisempi. Hamiltonin depression arviointiasteikko Tieteellisissä tutkimuksissa käytetään usein virallisten diagnoosikriteereiden sijaan 17 arviointikriteeriä sisältävää ns. Hamiltonin asteikkoa, jossa potilaan viimeisen viikon aikana kokemat oireet pisteytetään systemaattisesti siten, että pisteiden kokonaismäärän on teoriassa mahdollista vaihdella välillä 0–52. Esimerkiksi itsemurhayritys, äärimmäinen toivottomuus ja toimintakykyä pahasti alentava päänsärky tuottavat kukin neljä pistettä, kun taas pikkuasioiden murehtiminen, menneiden tekojen katuminen, potilaan vastaanotolla antama hermostunut vaikutelma, nukahtamisen hitaus, jatkuva voimakas väsymys sekä ruokahalun täydellinen katoaminen lasketaan kukin kahden pisteen oireiksi. Jos yhteispisteiden määräksi tulee 8–16, potilas arvioidaan lievästi masentuneeksi. Vakavan masennuksen raja ylittyy 25 pisteellä. Hamiltonin arviointiasteikko poikkeaa Suomessa käytetystä tautiluokituksesta muun muassa siinä, että kyseistä asteikkoa käytettäessä potilas voidaan arvioida masentuneeksi, vaikka hänessä ei todettaisi lainkaan masentunutta mielialaa tai mielenkiinnon laskua.Janet B.W. Williams, D.S.W. : HAASTATTELUOPAS HAMILTONIN DEPRESSION ARVIOINTIASTEIKOLLE. Luokittelu ICD-10 mukaan Terveydenhuollossa käytettävä ICD-10-tautiluokitusjärjestelmä jakaa masennustilat lievään (F32.0), keskivaikeaan (F32.1) ja vaikea-asteiseiseen (F32.2 ja F32.3) masennukseen. Erottaminen perustuu diagnoosissa oireiden määrään, laatuun ja vaikeusasteeseen. Lievän (F32.0), keskivaikean (F32.1) ja vaikea-asteiseisen (F32.2 ja F32.3) masennuksen F32-koodeja käytetään vain ensimmäisestä masennusjaksosta. Toistuessaan käytetään F33-alaryhmän koodeja. Vaikea masennustila (F32.2) aiheuttaa huomattavaa tuskaisuutta, levottomuutta ja fyysistä hitautta. Vaikea-asteisessa masennuksessa itsemurhariski on suuri. Henkilö on kykenemätön tekemään töitä, hoitamaan yksityiselämäänsä tai osallistumaan harrastuksiin. Mikäli masennukseen sisältyy psykoottisia oireita, kuten aistiharhoja tai harhaluuloja, diagnosoidaan masennus koodilla F32.3. Henkilö voi uskoa tehneensä syntiä tai itse aiheutetun katastrofin olevan tulossa. Jotkin henkilöt haistavat jätteiden tai mädän lihan hajua. Kuuloharhat yleensä ovat sävyltään henkilöä halventavia, mutta ne eivät ole skitsofrenian tavoin kolmannessa persoonassa esiintyviä tai kommentoivia puheenvuoroja, vaan enemmänkin syyttäviä, vainoavia, vihjailevia tai nihilistiä. Psykiatrisiin mielialahäiriöihin (ICD-10 F3) kuuluva kliininen masennus ei liity ulkoisiin tekijöihin kuten sairauksiin tai sosiaalis-aineellisiin tekijöihin, taikka se jatkuu vielä silloinkin kun edellä mainitut ulkoiset stressitekijät ovat poistuneet. Masennuksella voidaan viitata myös vastoinkäymisten tai raskaiden elämäntilanteiden aiheuttamiin mielen normaaleihin eli ei-patologisiin reaktioihin. Lähes jokaisella on jossain vaiheessa vaikeisiin elämäntilanteisiin liittyviä ohimeneviä mielialan laskun tai surun tunteita, mutta suurimmalla osalla tilanne ei pahene kliiniseksi masennukseksi. Erotusdiagnostiikka Masennustilan toteamiseksi muut samankaltaiset diagnoosit, kuten kaksisuuntainen mielialahäiriö ja dystymia, on voitava sulkea pois. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoito eroaa suuresti tavanomaisen masennustilan hoidosta, minkä vuoksi depressiopotilaan tilaa arvioidessa on tärkeää selvittää, onko henkilöllä ollut aiemmin maanisia, hypomaanisia tai sekamuotoisia jaksoja. Dystymia eli pitkäaikainen masentuneisuus sen sijaan kehittyy monilla ajan myötä varsinaiseksi masennustilaksi. Dystymia voi myös esiintyä samanaikasesti vakavamman depression kanssa, mutta kyseinen tila on kuitenkin varsin huonosti tunnettu. Somaattiset sairaudet, kuten foolihapon tai B12-vitamiinin puutos, sydän- tai aivoinfarkti, pahanlaatuinen kasvain voivat aiheuttaa depressiota muistuttavia oireita. Mahdollisia erotusdiagnooseja ovat myös neurologiset sairaudet tai lääkehoidot, kuten glukokortikoidit. Päihteiden suoraan aiheuttamia, oirekuvaltaan vastaavia tiloja ei luokitella depressioksi. Masentuneen mielialan taustalla voi olla monia muitakin fyysisiä sairauksia, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta, lisämunuaisen kuorikerroksen liikatoiminta, diabetes, anemia, krooniset infektiot tai erilaiset neurologiset häiriöt. Somaattisen erotusdiagnostiikan merkitys on erityisen suuri potilailla, joiden oirekuva on epätavallinen ja jotka eivät hyödy depression tavanomaisesta hoidosta. Diagnoosia ei tehdä, jos alhaisen mielialan syynä on lähiomaisen kuolemaan liittyvä normaali surureaktio. Surevan henkilön tunteet liittyvät menehtynyttä läheistä koskeviin muistoihin, kun taas masennustilassa negatiiviset ajatukset kohdistuvat potilaaseen itseensä ja oireet hallitsevat monia elämänalueita. Toisinaan depression ja surureaktion välinen raja on kuitenkin epäselvä. Itsetuhoiset ajatukset, selvät psykoottiset tai psykomotoriset oireet, vaikea oirekuva tai alhaisen mielialan jatkuminen kuukausien ajan eivät enää liity tavalliseen surureaktioon, ja ne ovat syitä masennusdiagnoosin antamiseen. Väärät masennusdiagnoosit Kilpirauhaspotilaat jäävät perusterveydenhuollossa usein vaille hoitoa, koska yleislääketieteen lääkäreillä ei aina ole riittävästi tietoa kilpirauhassairauksista. Jos oireilevan potilaan laboratoriotulokset ovat viitearvojen sisällä, potilaalle annetaan usein masennusdiagnoosi, joka voi johtaa pitkiin ja haitallisiin masennuslääkekuureihin. Masennuksen hoito Masennusta voi hallita itse vain tiettyyn rajaan asti, sillä etenkin vakava-asteinen masennus on tahdosta riippumaton sairaus. Masennuksen pääasiallisia hoitokeinoja Suomessa ovat psykoterapia ja masennuslääkkeet, joita voidaan käyttää myös yhtäaikaisesti. Masennusta voidaan hoitaa myös liikunnalla ja joskus käytetään aivoihin kohdistuvaa sähkövirtaa. Psykiatrista sairaalahoitoa käytetään, jos itsetuhoriski on suuri tai potilaalla havaitaan psykoosioireitaPsykiatriseen sairaalaan lähettäminen, TherapiaFennica. Masennusta voidaan hoitaa sosiaalipsykologi Jukka Tontin mukaan myös rutiinien ja raatamisen avulla, arjesta irtautumisella, yhdessäololla tai kertomalla siitä muilleMonimielinen masennus, Vastapaino, Tampere. Erään teorian mukaan masennus pahenee vähitellen, jos se jatkuu pitkään hoitamattomana, aiheuttaen yhä merkittävämpiä muutoksia aivoissa ja keskushermostossa. Nämä muutokset pitkittävät toipumiseen kuluvaa aikaa ja ovat ilmeisesti palautumattomia, koska ne lisäävät masennustilan uusiutumisriskiä. Uusiutuvat masennusjaksot ovat hoitamattomina usein entistä vakavampia. Yli 6 kk kestänyt masennus heikentää huomattavasti potilaan pitkäaikaisennustetta. Keskeisintä toipumiselle on se, että depressio diagnosoidaan ja hoito aloitetaan mahdollisimman varhain. Myös eri hoitomuotoja tulisi kokeilla mahdollisimman varhain ennen masennuksen kroonistumista. Ketogeeninen ruokavalio On olemassa vahvaa tieteellistä näyttöä, että ketogeeninen ruokavalio voi vähentää masennuksen oireita. Liikunta Liikunnalla näyttää olevan Cochrane-yhdistyksen vuonna 2013 julkaiseman interventiotutkimuksia tarkastelevan tutkimuskatsauksen mukaan hyvin pientä masennusoireita lievittävää vaikutusta. Masennusoireilla tarkoitetaan tutkimuksissa masentuneen mielialan lisäksi esimerkiksi unettomuutta, stressaantuneisuutta, ahdistusta, syyllisyydentunteita, työkykyvyn ongelmia ja kognitiivisia häiriöitä sekä päänsäryn ja ummetuksen kaltaisia somaattisia oireita.Hamilton Depression Rating Scale (HDRS). Psykososiaalinen tuki Masennusta voidaan hoitaa sosiaalipsykologi Jukka Tontin mukaan yhdessäololla tai kertomalla siitä muille. Lähes kaikkia erikoissairaanhoidossa hoidettavista vakavaa masennusta sairastavista potilaista hoidetaan psykososiaalisella tuella. Hyväksyvä ilmapiiri edistää masennuksen hoitoa, koska usein masennukseen sairastunut ei itse arvosta itseään, pelkää leimautumista ja kokee hyvin voimakasta syyllisyyttä sekä häpeää sairastumisestaan, vaikka hän itse ei ole voinut sairastumiseensa vaikuttaa. Depressiopotilas voi olla myös kykenemätön uskomaan, että kukaan voisi auttaa häntä. Terveyskeskuslääkärin ymmärtävä ja kuunteleva työote potilaidensa kanssa on kaikkein tarpeellisinta ja helpoimmin toteutettavaa yksilöhoitoa ennen mahdollista psykoterapiaa, etenkin ensi kertaa sairastuneiden depressiopotilaiden akuuttivaiheen hoidossa. Hyvä potilas-lääkärisuhde myös riittää useimmissa tilanteissa osana masentuneiden tai ahdistuneiden potilaiden hoitoa. Psykoterapia Vain 16 prosenttia erikoissairaanhoidossa hoidettavista vakavaa masennusta sairastavista potilaista hoidetaan psykoterapialla. Lähes 90 prosenttia erikoissairaanhoidossa hoidettavista vakavaa masennusta sairastavista hoidetaan masennuslääkkeillä sairauden akuutin vaiheen alussa. Psykoterapialla tarkoitetaan terapiakoulutuksen saaman henkilön antamaa vuorovaikutteista keskusteluapua psyykkisissä ongelmatilanteissa. Masennusoireiden on havaittu helpottuvan nopeimmin lyhytkestoisilla terapioilla, kuitenkin pidemmällä seurannalla on havaittu vaikutuksen olleen suurin pitkällä terapialla. Masennuksen hoidossa käytettyjä psykoterapiamuotoja ovat esimerkiksi lyhytterapia, kognitiivinen psykoterapia, ratkaisukeskeinen psykoterapia, interpersoonallinen psykoterapia ja psykodynaaminen psykoterapia. Terapioita toteutetaan sekä julkisella sektorilla, että yksityisterapeuttien vastaanotoilla. Osa potilaista ei voi valita eri terapiamuotojen välillä, koska vain osa on käytännössä heidän saatavillaan.Psyykenlääkkeiden valinta, käyttö ja haittavaikutukset, TherapiaFennica Vuonna 2018 julkaistusta suomalaisesta väitöstutkimuksesta ilmenee, että jo neljästä hyväksyntä- ja arvopohjaisesta psykologisesta hoitokerrasta saattaa olla jopa vuosia kestävää apua masennukseen liittyviin mielialaoireisiin. Tutkitussa lyhyterapiassa pyrittiin vahvistamaan ihmisen kykyä hyväksyä vaikeitakin tunteita ja ajatuksia sekä löytää suunta kohti omien arvojen mukaista elämää. Hoitoa saaneiden mielialaoireet vähenivät keskimäärin lähes puolella, vaikka terapian antajat olivat psykologian opiskelijoita. Runsas puolet osallistuneista tutkittiin uudelleen viiden vuoden kuluttua, jolloin huomattiin, että terapian vaikutukset olivat edelleen nähtävissä.muutamasta hoitokerrasta pysyvää apua mielialaoireisiin. Mielialaoireiden runsas esiintyvyys tutkituilla yhteydessä siihen, että ne synnyttivät potilaassa tuomitsevaa asennetta. Hoitotulokset viittasivat siihen, että nimenomaan tuomitsevan asenteen väheneminen hoidon ansiosta oli yhteydessä hoidon positiivisiin vaikutuksiin.Aino Kohtala: for depressive symptoms : a longitudinal study of a brief 4-session acceptance- and value-based intervention for symptoms of depression. Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto 2018. Tiivistelmä. Pitkäkestoinen psykodynaaminen psykoterapia on perusteltu hoitomuoto silloin, kun masennus esiintyy muun monimuotoisen tai pitkäaikaisen oireilun tai persoonallisuushäiriöiden yhteydessä. Psykoterapia kannattaa aloittaa mahdollisimman varhain, sillä pitkittyessään masennus saattaa paheta ja sen hoito vaikeutua.Tukiasema.net, Masennus eli depressio, Archive.org Suomalaisen Käypä hoito -suosituksen mukaan psykoterapiaa ei tule käyttää yksinomaisena hoitomuotona vaikeissa masennustiloissa, eikä se yleensä sovellu psykoottisen depression akuuttivaiheen hoitomuodoksi. Intiassa on kokeiltu kolmessa viikossa pikakoulutettuja amatööripsykologeja masennuksen ja alkoholismin hoidossa keskusteluterapiaa antamalla. Tutkimusten mukaan tehokas masennuksen hoito ei edellytä ammattitutkintoa. Kognitiivinen psykoterapia vähentää keskushermoston tulehdusta masentuneilla potilailla. Psykiatria masennuksen hoidossa Syitä varata aika psykiatrille masennuksen hoitamiseksi: Masennuksen diagnosointi ja oikean hoitomuodon valinta Lausunnon hakeminen Kelan tukeman kuntoutuspsykoterapian tarpeesta Masennuslääkityksen määrääminen, lääkehoidon seuranta ja reseptien uusinta Kuntoutuspsykoterapian vaikuttavuuden seurantakäynti Kuntoutussuunnitelman laatiminen TMS- tai ECT-hoidon arvio ja seuranta Sairausloman jatko Pitempään kestäneissä masennustiloissa B-lausunnon hakeminen Kelan kuntoutustukea, määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä ja toistaiseksi myönnettävää työkyvyttömyyseläkettä varten.
|
Murmansk
|
Murmansk (, , , ; suom. myös Muurmanski, aiemmin Muurmanni; ven. vuosina 1916–1917 Romanov-na-Murmane) on asukasluvultaan maailman suurin pohjoisen napapiirin pohjoispuolella sijaitseva kaupunki. Murmansk sijaitsee Kuolan niemimaan luoteisosassa Kuolanvuonon pohjukassa. Se on Murmanskin alueen hallinnollinen keskus. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan kaupungissa asui 307 257 henkeä. 25 kilometriä Murmanskista koilliseen sijaitsee Severomorsk. Kaupungin suojainen satama, Murmanskin satama, on jäätön ympäri vuoden Golfvirran ansiosta. Alueella on ydinkäyttöisten alusten ja sukellusveneiden tärkeitä laivastotukikohtia. Kaupunkiin johtaa tärkeä rautatie, Muurmannin rata. Väestö 1990-luvulla on alkanut muuttoliike pois kaupungista mm. työttömyyden takia.
|
Neliökilometri
|
Neliökilometri (tunnus km²) on pinta-alan kansainvälisen yksikköjärjestelmän johdannaisyksikkö. Yksi neliökilometri on yhtä suuri kuin sellaisen neliön pinta-ala, jonka sivu on yksi kilometri eli 1000 metriä miljoona neliömetriä 10 000 aaria 100 hehtaaria. Neliökilometreillä ilmoitetaan suuria aloja kuten kaupunkien, järvien tai maiden pinta-aloja. Esimerkiksi Suomen pienimmän kunnan, Kauniaisten, pinta-ala on noin 6 km². Lähteet Luokka:Pinta-alayksiköt Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit
|
Norja
|
Norjan kuningaskunta (kirjanorjaksi Kongeriket Norge, , pohjoissaameksi Norgga gonagasriika) eli Norja on perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa. Maa kuuluu Pohjoismaihin ja Skandinaviaan. Se on Ruotsin länsi- ja Suomen pohjoisnaapuri, ja sillä on yhteistä rajaa myös Venäjän kanssa. Pinta-alaltaan varsinainen Norja (manneralue lähisaarineen) on kolmanneksi suurin Pohjoismaa. Väestöltään Norja on Pohjoismaista neljänneksi suurin. Norjalle kuuluu myös Huippuvuoret ja muita merentakaisia alueita. Vuonot ja vuoret ovat Norjan maiseman keskeisiä elementtejä. Maan pääkaupunki ja suurin kaupunki on Oslo. Norjassa on inhimillisen kehityksen indeksin mukaan maailman korkein elintaso. Maan vaurauden perustana ovat energiavarat: öljy, maakaasu ja vesivoima. Myös kalastuksessa ja kalankasvatuksessa Norja on maailman johtavia maita. Maassa puhutaan norjaa, jota kirjoitetaan kahdella eri kirjakielellä (kirjanorja ja uusnorja), ja kolmea saamelaiskieltä (pohjoissaame, eteläsaame ja luulajansaame). Norja on menestyvä talviurheilumaa, joka on järjestänyt kahdet olympialaiset. Norja kuuluu Natoon, mutta on jättäytynyt Euroopan unionin ulkopuolelle. Se on kuitenkin EFTA:n jäsenenä mukana ETA-alueessa. Maantiede pienoiskuva
|
Neuvostoliitto
|
Neuvostoliitto (lyh. NL; ), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL; , lyh. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991. Liittovaltio koostui neuvostotasavalloista, joiden määrä vaihteli; Neuvostoliiton loppuaikoina niitä oli viisitoista. Neuvostoliiton pääkaupunki sekä suurin kaupunki oli Moskova. Neuvostoliitto sai alkunsa vuoden 1917 lokakuun vallankumouksesta, jolloin bolševikit kaatoivat Venäjän väliaikaisen hallituksen Vladimir Leninin johdolla ja perustivat Neuvosto-Venäjän. Tämän jälkeen perustettiin Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta, mikä aloitti sisällissodan bolševikkien puna-armeijan ja heitä vastustaneiden valkoisten välillä. Sodan voitti lopulta punaiset. Sota aiheutti massiivisen nälänhädän vuosina 1921–1922. Sen jälkeen syntyi Neuvostoliitto, josta tuli lopulta yksi suurimmista ja voimakkaimmista valtioista. Vuonna 1928 alkoi maatalouden pakkokollektivisointi, jossa kulakit syrjäytettiin luokkana. Vuosina 1937–1938 tapahtui Stalinin vainot, joissa vastavallankumouksellisia ja kansanvihollisiksi nimitettyjä tapettiin. 17. syyskuuta 1939 Neuvostoliitto liittyi toiseen maailmansotaan hyökkäämällä Puolaan. Neuvostoliitto oli yksi maailmansodan voittajavaltioista. Maailmansodan jälkeen Neuvostoliitto toteutti eri kansallisuuksien väestönsiirrot valtion sisällä. Kuolleiden lukumäärä on vielä kiistanalainen, mutta se on arvioitu pienimmillään noin miljoonaksi teloitetuksi ja kokonaismääräksi noin 30 miljoonaa ihmistä. Neuvostoliitto oli Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen. Neuvostoliiton lisäksi myös Ukrainan ja Valko-Venäjän neuvostotasavallat kuuluivat Yhdistyneisiin kansakuntiin.Hakala 1977: s. 397. Kylmän sodan aikana Neuvostoliitto oli maailman toinen supervalta ja sen bruttokansantuote oli maailman toiseksi suurin. Vuonna 1991 Neuvostoliitto oli pinta-alaltaan maailman suurin valtio (22,4 miljoonaa neliökilometriä) ja väkiluvultaan kolmanneksi suurin (miltei 300 miljoonaa asukasta). Baltian maat itsenäistyivät elokuussa 1991, ja loput 12 neuvostotasavaltaa sopivat keskenään Neuvostoliiton lakkauttamisesta 8. joulukuuta 1991. Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatšov ilmoitti eroavansa virastaan 25. joulukuuta 1991, koska hänen johtamaansa valtiota ei enää ollut. Yksitoista entistä neuvostotasavaltaa muodosti hajoamisen jälkeen alueellisen järjestön, Itsenäisten valtioiden yhteisön (IVY). Neuvostoliiton kansainvälisoikeudelliseksi seuraajavaltioksi tuli suurin neuvostotasavaltana ollut valtio Venäjä. Nimi Nimi Neuvostoliitto juontaa juurensa vallankumouksellisista työläisten ja sotilaiden neuvostoista , joiden avulla bolševikit ja ylipäätään koko sosialistinen liike Venäjällä organisoivat päätöksentekoaan. Neuvostojen nimi säilyi Neuvostoliiton paikallishallinnon, alueiden, tasavaltojen valtuustojen ja parlamenttien nimenä siten, että maan parlamentiksi tuli vuoden 1936 perustuslaissa korkein neuvosto. Historia Alkuvaiheet Sosiaaliset levottomuudet, autoritaariseen keisarin hallintoon kyllästyminen, ensimmäisen maailmansodan aiheuttama taisteluväsymys ja jo pitkään kytenyt muutostarve johtivat viimein 1917 keisarillisen Venäjän luhistumiseen ja helmikuun vallankumoukseen. Väliaikaishallitus kaatui pian, kun bolševistinen puolue otti hallitsevan aseman johtajansa Vladimir Iljitš Leninin johdolla lokakuun vallankumouksessa. Lokakuun vallankumouksen yhteydessä Venäjällä syttyi sisällissota punaisten ja valkoisten välille. Kummatkin pyrkivät lisäksi pitämään Venäjän yhtenäisenä ja taistelivat itsenäistymään pyrkivien Venäjän keisarikunnan entisten osien kansallismielisiä vastaan. Samassa yhteydessä Venäjästä irtosi useita pieniä valtioita, muun muassa Suomi ja Puola. Punaiset voittivat sisällissodan, minkä jälkeen olot rauhoittuivat niin paljon, että Neuvosto-Venäjän johdolla oli mahdollista perustaa vuoden 1922 perustuslailla Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto.Birnbaum 1966: s. 7–31. Venäjä sekä siitä vallankumouksen jälkeen eronneet Ukrainan, Valko-Venäjän ja Transkaukasian neuvostotasavallat yhdistyivät 30. joulukuuta 1922 Neuvostoliitoksi, josta tuli maailman ensimmäinen kommunismiin pyrkivä sosialistinen valtio. Samana vuonna valmistui myös Leninin hoviohjaajan Sergei Eisensteinin ohjaama Neuvostoliiton kansalliselokuva, tositapahtumiin perustuva Panssarilaiva Potemkin. Elokuvalla oli suuri merkitys maassa, jossa lukutaidottomuus oli yleistä. Sisällissodan aikaisen sotakommunismin jälkeen hallitus alkoi sallia yksityisyritteliäisyyttä kansallistetun teollisuuden rinnalla. Satojen takavarikointi maaseudulla korvattiin verolla. Teollisuustuotannon kehittymättömyys johti kuitenkin vakavaan inflaatioon ja markkinaspekulointiin, josta seurasi ruoan puutetta kaupungeissa. Alkuaikoinaan Neuvostoliitto oli sotilaallisesti huomattavasti keisarikuntaa heikompi ja pyrki välttämään konflikteja. Neuvostoliiton sotilaallinen ja taloudellinen kasvu alkoi 1930-luvulla Stalinin hallinnon aikana.Birnbaum 1966: s. 40–43. Stalinin kausi pienoiskuva
|
Nicolae Ceaușescu
|
Nicolae Ceaușescu (, romaniaksi ; 26. tammikuuta 1918 – 25. joulukuuta 1989) oli Romanian kommunistisen puolueen pääsihteeri 1965–1989, valtioneuvoston puheenjohtaja vuodesta 1967 ja Romanian sosialistisen tasavallan presidentti 1974–1989. Ceaușescu hallitsi Romaniaa diktaattorina ja hänen ympärilleen luotiin mittava henkilökultti ja sukulaisia suosiva hallintojärjestelmä. Ceaușescu kieltäytyi mukautumasta itäblokin läpi käyneeseen muutosten aaltoon 1980-luvun viimeisinä vuosina, mikä maksoi hänen henkensä vallankumouksessa. Häntä vastaan kääntyneet armeijan sotilaat teloittivat pikaoikeudenkäynnin jälkeen vallasta syöstyn diktaattorin ja hänen vaimonsa Elenan joulupäivänä 1989. Ceaușescun itselleen keräämät arvonimet, kuten Karpaattien nero ja Ajatusten Tonava, olivat hallinnon kaaduttua yleisen pilkan kohteena. Uran alku Nicolae Ceaușescu syntyi Scorniceștissa Olteniassa. Kymmenlapsinen lapsuudenkoti oli köyhä. 11-vuotias Ceaușescu pakeni vuonna 1929 alkoholisoitunutta isäänsä Bukarestiin suutarin oppipojaksi. Bukarestissa hän asui sisarensa luona. Suutarimestari oli aktiivinen kommunisti, ja juuri häneltä nuori Nicolae sai ensimmäiset poliittiset oppinsa. Vuoden 1932 alkupuolella hän liittyi laittoman Romanian kommunistipuolueen jäseneksi ja joutui seuraavana vuonna vankilaan syytettynä lakon agitoinnista. Seuraavan kerran hän joutui vankilaan vuonna 1934 kerättyään nimiä rautatietyöläisten oikeudenkäyntiä vastaan. Vielä kahden pidätyksen jälkeen poliisi luokitteli hänet vaaralliseksi kommunistiagitaattoriksi ja kommunistisen ja fasismin vastaisen propagandan levittäjäksi. Hän joutui uudelleen vankilaan vuonna 1936 fasismia vastustavasta toiminnasta. Vankila-aikana Ceaușescu kohtasi tulevan vaimonsa Elenan ja Târgu Jiun vankileirillä Romanian tulevan kommunistijohtajan Gheorghe Gheorghiu-Dejin. Toisen maailmansodan jälkeen Romania jäi Neuvostoliiton vaikutuspiiriin, ja tuolloin Ceaușescu toimi kommunistisen puolueen nuorisoliiton sihteerinä. Nicolae ja Elena avioituivat 1946. Kun kommunistit ottivat vallan Romaniassa vuonna 1947, Ceaușescusta tuli Romanian maatalousministeri ja myöhemmin puolustusministeri. Vuonna 1952 Gheorghiu-Dej nosti hänet keskuskomiteaan, kun Ana Paukerin moskovanmielinen ryhmä oli puhdistettu puolueesta. Vuonna 1954 hänestä tuli politbyroon täysjäsen ja viimein puolueen toiseksi korkein johtaja. pienoiskuva
|
Nigeria
|
Nigerian liittotasavalta eli Nigeria on liittovaltio Länsi-Afrikassa. Nigerian naapurimaita ovat Benin lännessä, Niger pohjoisessa, Tšad koillisessa ja Kamerun idässä. Maan pinta-ala on noin miljoona neliökilometriä. Nigeria on Afrikan runsasväkisin ja maailman seitsemänneksi runsasväkisin valtio. Sen arvioitu väkiluku ylitti 198 miljoonaa vuonna 2018. Vuonna 2022 CIA arvioi sen väkiluvun olevan 225 miljoonaa. YK:n vuoden 2019 väestönkasvuennusteen mukaan Nigeria voi nousta vuoteen 2050 mennessä maailman kolmanneksi väekkäimmäksi maaksi. Virallinen kieli on englanti, suurimmat puhutut kielet ovat hausa, joruba, igbo ja fulani. Suurimmat uskonnot ovat islam ja kristinusko. Nigeria on entinen Britannian siirtomaa. Maan tärkein tulonlähde on Niger-joen suistosta saatava öljy, ja 2/3 valtion budjettituloista tulee öljyntuotannosta. Maata raastavat etnisten ryhmien väliset kiistat, jotka ajoittain leimahtavat väkivaltaisuuksiksi. Nigerian pääkaupunki on Abuja, vaikka monet hallintoelimet sijaitsevatkin maan entisessä pääkaupungissa Lagosissa, joka on väkiluvullisesti maan suurin kaupunki.
|
När-TV
|
När-TV on Närpiössä toimiva paikallistelevisio, joka perustettiin maaliskuussa 1983. Alun perin sitä pyöritettiin harrastelijavoimin. Sen tarkoitus oli tarjota ohjelmapalveluja Suomen suurimmalle ruotsinkielisten keskittymälle. Viime aikoina on ollut Teoston kanssa ongelmia musiikin tekijänoikeusmaksuista. Aiheesta muualla När-TV:n kotisivut När-TV:n teksti-tv Luokka:Suomalaiset televisiokanavat Luokka:Vuonna 1983 perustetut televisiokanavat
|
Neliömetri
|
Neliömetri (tunnus m²) on SI-järjestelmän mukainen pinta-alan johdannaisyksikkö. Neliömetri on sellaisen neliön pinta-ala, jonka sivu on pituuden SI-perusyksikkö metri. Pinta-alan perusmittayksikkönä on metri × metri eli m². Neliömetrin usein käytettyjä kerrannaisia ovat hehtaari, joka on 10 000 neliömetriä, ja aari, joka on 100 neliömetriä. SI-järjestelmässä kerrannaisyksiköillä ilmoitetaan yksikön kerrannaisuutta, esimerkiksi etuliite kilo tarkoittaa tuhatkertaista. Pinta-alayksiköissä on kuitenkin huomattava, että kerrannaisyksikkö neliöityy, eli km² tarkoittaa km × km eikä k(m × m). 1 km² ei siis ole tuhat m² vaan tuhat kertaa tuhat m² eli miljoona m². Lähteet Luokka:Pinta-alayksiköt Luokka:SI-järjestelmän johdannaisyksiköt Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit
|
Nanjing
|
Nanjing on Jiangsun maakunnan pääkaupunki Kiinassa. Nimi Nanjing merkitsee Eteläistä pääkaupunkia ja vanhemmissa teksteissä siirtokirjoitettu muoto on Nanking. Kaupunki sijaitsee Jangtsen varrella. Ensimmäiset historialliset maininnat paikasta ovat noin 2 500 vuoden takaa, ja historiansa aikana Nanjing on toiminut ajoittain eri Kiinaa hallinneiden dynastioiden pääkaupunkina. Vuodesta 1928 vuoteen 1949 Nanjing oli myös Kiinan tasavallan pääkaupunki. Kun Kiinan kansantasavalta perustettiin vuonna 1949, Kiinan pääkaupunki siirrettiin Pekingiin. Nanjingin asukasluku oli vuonna 2017 noin 8 335 000.
|
Nivala
|
Nivala on kaupunki Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, Oulun Eteläisessä Kalajoen keskijuoksun varrella n. 150 kilometrin päässä Oulusta sekä n. 90 kilometrin päässä Kokkolasta ja noin 29 kilometrin päässä Ylivieskasta valtateiden 27 ja 28 risteyskohdassa. Nivala on osa Nivala–Haapajärven seutukuntaa. Kaupungissa asuu ihmistä ja sen pinta-ala on km², josta km² on vesistöjä. Väestötiheys on asukasta/km². Nivalan naapurikunnat ovat Haapajärvi, Haapavesi, Sievi ja Ylivieska. Nivalan historiallinen nimi on Pidisjärvi. Historia Nivalan seudulla oli asutusta jo kivikaudella. Esikeraamisen kauden aselöytöjä on tehty Konttilasta, Pajulasta ja Erkkisjärven seutuvilla. Sarjakylän Järvenpäästä Erkkisjärven rannalta on tavattu kampakeraamisen ajan asuinpaikka. Nivalan seutuja asuttivat pitkään lappalaiset, joista on muistoina useita paikannimiä, esimerkiksi Lapinniemi, Lapinvainio ja Lapintuli Välikylässä. 800-luvulta lähtien alueelle tuli kainulaisia ja pirkkalaisia pohjankävijöitä, joihin myöhemmin liittyivät sisämaan hämäläiset. Vähitellen Kalajokilaakson suuseudun asukkaat valtasivat alueen omakseen. Vakituista asutusta seudulle syntyi vasta 1500-luvulla. Aluksi harjoitettiin kaskenpolttoa, joka väistyi 1600-luvulla peltoviljelyn ja tervanpolton tieltä. Seudun talonpojat kuljettivat tervatynnyrinsä jokea pitkin Kalajoen markkinoille. Seudun uudisraivaustyötä häiritsivät alituisesti toistuvat katovuodet, sodat ja raskas verotus. 1600-luvulla katovuosia oli joka vuosikymmenellä. Venäläiset valloittivat seudun 1714, jolloin alkoivat isonvihan kärsimykset. Levottomien aikojen seurauksena Pidisjärvellä oli 1719 vain kaksi asuttua tilaa. Vasta pikkuvihan jälkeen 1700-luvun puolivälin seutuvilla seudun asukasluku alkoi kasvaa nopeasti. Nivala kehittyikin väkiluvultaan ja asukastiheydeltään jokilaakson ydinalueeksi. pienoiskuva
|
Nato
|
Pohjois-Atlantin liitto (, lyh. NATO; , lyh. OTAN; myös Pohjois-Atlantin puolustusliitto) eli Nato on poliittinen ja sotilaallinen liittoutuma, jossa on yhteensä 32 eurooppalaista ja pohjoisamerikkalaista jäsenmaata. Nato perustettiin 4. huhtikuuta 1949 Washington DC:ssä, Yhdysvalloissa allekirjoitetun Pohjois-Atlantin sopimuksen myötä, joka on Naton peruskirja ja josta järjestö on saanut nimensä. Nato perustettiin Neuvostoliiton länsimaille aiheuttaman uhan takia. Liiton vastapainoksi Neuvostoliitto perusti Varsovan liiton. Naton päämaja sijaitsee Brysselissä, Belgiassa. Naton Euroopan-joukkojen päämaja SHAPE puolestaan sijaitsee Casteaussa, lähellä Monsia, Belgiassa. Täysjäsenyyden myötä Suomeen päätettiin perustaa maasodankäyntiä Skandinavian alueella johtava alaesikunta, Mikkeliin. Suomen NATO-esikunta Mikkeliin Natolla on rauhankumppanuusohjelma, joka on tarkoitettu luottamuksen luomiseksi ja yhteistyön kasvattamiseksi Naton ja siihen kuulumattomien maiden välillä. Natolla on myös Membership Action Plan -ohjelma liittoumista aikoville maille, joka on aloitettu huhtikuussa 1999. Major non-NATO ally (MNNA) on erityisasema, jonka Yhdysvallat voi myöntää Naton ulkopuolisille läheisille liittolaismailleen. Toiminta Naton päätehtävä on turvata sen jäsenten yhteisiä arvoja, joita ovat demokratia, yksilönvapauksien kunnioittaminen, oikeusvaltio ja kiistojen rauhanomainen ratkaisu. Näihin tavoitteisiin päästään jäsenmaiden keskinäisen solidaarisuuden avulla. Nato huolehtii jäsenmaiden turvallisuudesta ja vapaudesta poliittisesti ja viime vaiheessa sotilaallisesti. Naton ”kova ydin” on määritelty Naton 5. artiklassa, jossa osallistujat sitoutuvat siihen, että ”hyökkäys jotain jäsenmaata vastaan, Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa, tulkitaan hyökkäykseksi kaikkia jäsenmaita vastaan. Jos tällainen hyökkäys tapahtuu, jokainen jäsenmaa saa Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan 51. artiklan sallimin oikeuksin puolustautua yksikseen tai liitossa, ja sen on puolustettava hyökkäyksen kohteeksi joutunutta maata omakohtaisesti ja muiden jäsenmaiden kanssa, kukin maa itse parhaiksi katsomillaan keinoin, myös asevoimia käyttäen, palauttaakseen ja pitääkseen yllä turvallisuutta Pohjois-Atlantin alueella”. Sopimuksen kohta oli määritelty niin, että jos Neuvostoliitto hyökkäisi Yhdysvaltain eurooppalaisia liittolaisia vastaan, se tulkittaisiin hyökkäykseksi Yhdysvaltoja vastaan. Kylmän sodan aikana artiklaa ei käytetty kertaakaan, vaan ensimmäisen kerran siihen turvauduttiin 12. syyskuuta 2001 syyskuun 11. päivän terroritekojen jälkeen vastaukseksi terroristihyökkäykselle Yhdysvaltoja vastaan. Tämä päätös ei kuitenkaan johtanut Naton operaatioon, vaan Yhdysvallat päätti toimia johtamansa 49 valtion liittouman turvin. Myöhemmin 11. lokakuuta 2003 Nato otti Afganistanissa johtaakseen YK:n ISAF-rauhanturvaoperaation. Nykyään kaikki maat, jotka Neuvostoliiton lisäksi kuuluivat Varsovan liittoon, ja myös osa entisistä neuvostotasavalloista, ovat Naton jäseniä. Kylmän sodan aikana puolueettomat Euroopan maat Irlanti, Sveitsi ja Itävalta sekä osa entiseen Jugoslaviaan kuuluneista maista ovat jättäytyneet liiton ulkopuolelle. Osa näistäkin maista tekee yhteistyötä Naton kanssa. Kaikki Pohjoismaat ovat Naton jäseniä. Islanti, Norja ja Tanska kuuluvat perustajajäseniin. Suomi oli sotilaallisesti liittoutumaton maa vuoteen 2022. Ruotsi oli yli 200 vuoden ajan sotilaallisesti liittoutumaton maa, ennen kuin se yhdessä Suomen kanssa haki Naton jäsenyyttä toukokuussa 2022. Ruotsista tuli Naton virallinen jäsen 7. maaliskuuta 2024. Asevoimien vahvuus Budjetti NATO menot asevoimiin ovat kasvaneet noin 40 prosenttia vuodesta 2014 (vuoden 2023 hinnoilla). Naton jäsenmaiden rahoittama organisaation käyttöön tarkoitettu budjetti vuodelle 2023 koostuu siviilibudjetista (370,8 milj. €) ja sotilasbudjetista (1,96 mrd. Seuraavassa taulukossa esitetään Naton asevoimiin käyttämä raha verrattuna muihin suuriin sotilasmahteihin. Luvut ovat miljoonia Yhdysvaltain dollareita vuoden 2023 rahassa. 1,13 2,07 Islanti on ainoa jäsen, jolla ei ole omia asevoimia. Sillä on oma rannikkovartiolaitos ja vapaaehtoisista koostuvat rauhanturvaajajoukot, jotka koulutetaan Norjassa. - 1,46 1,38 0,72 1,67 1,48 Ranska erosi Naton sotilaallisesta ytimestä vuonna 1966 ja alkoi harjoittaa itsenäistä sotilaspolitiikkaa. Ranska palasi Naton täysimääräiseksi jäseneksi vuonna 2009. 1,90 Grönlanti ja Färsaaret eivät kuulu Euroopan unioniin (EU), mutta ne kuuluvat Natoon. 1,65 Pohjois-Atlantin sopimus allekirjoitettiin Yhdysvaltain pääkaupungissa Washington DC:ssä. 3,49 18. helmikuuta 1952 Ensimmäinen Kreikka vetäytyi Naton ytimestä vuosiksi 1974–1980. Syynä olivat Turkin ja Kreikan jäätävät suhteet Kyproksen miehityksen vuoksi. 3,54 1,31 9. toukokuuta 1955 Toinen Saarland liittyi osaksi Saksan liittotasavaltaa eli Länsi-Saksaa vuonna 1957 ja oli tällöin Naton territorio. Saksan demokraattinen tasavalta eli Itä-Saksa oli Varsovan liiton jäsenvaltio vuosina 1956–1990. Saksojen yhdistymisen jälkeen 3. lokakuuta 1990 koko Saksasta tuli Naton jäsen. 1,57 30. toukokuuta 1982 Kolmas 1,26 12. maaliskuuta 1999 Neljäs Varsovan liiton jäsen vuosina 1955–1991. 3,90 Varsovan liitossa vuosina 1955–1991 osana Tšekkoslovakiaa. 1,50 Varsovan liiton jäsen vuosina 1955–1991. 2,43 29. maaliskuuta 2004 Viides Varsovan liiton jäsen vuosina 1955–1991. 1,84 Neuvostoliiton miehittämä vuosina 1940–1991. 2,27 Neuvostoliiton miehittämä vuosina 1940–1991. 2,54 Varsovan liiton jäsen vuosina 1955–1991. 2,44 Varsovan liitossa vuosina 1955–1991 osana Tšekkoslovakiaa. 2,03 Entinen Jugoslavia oli Sitoutumattomien maiden jäsen. 1,35 Neuvostoliiton miehittämä vuosina 1940–1991. 2,73 1. huhtikuuta 2009 Kuudes Varsovan liiton jäsen vuosina 1955–1968. 1,76 Entinen Jugoslavia oli Sitoutumattomien maiden jäsen. 1,79 5. kesäkuuta 2017 Seitsemäs Entinen Jugoslavia oli Sitoutumattomien maiden jäsen. 1,87 27. maaliskuuta 2020 Kahdeksas Entinen Jugoslavia oli Sitoutumattomien maiden jäsen. 1,87 4. huhtikuuta 2023 Yhdeksäs Toinen YYA-sopimuksen osapuolista vuosina 1948–1992. 2,45 7. maaliskuuta 2024 Kymmenes Sotilaallisesti liittoutumaton vuosina 1808–2024. - Suomen ja Ruotsin liittyminen Suomi ja Ruotsi antoivat jäsenhakemuksensa 18. toukokuuta 2022. Nato kutsui Suomen ja Ruotsin jäsenikseen 29. kesäkuuta 2022, ja 5. heinäkuuta maista tuli Naton tarkkailijajäseniä. 4. huhtikuuta 2023 Suomesta tuli Naton täysjäsen. Ruotsista tuli täysjäsen 7. maaliskuuta 2024. Membership Action Plan Bosnia ja Hertsegovina osallistuu Membership Action Planiin. Membership Action Plan (MAP) on ohjelma liittoumista aikoville maille, joka on aloitettu huhtikuussa 1999. MAP aloitettiin ensimmäisen kylmän sodan jälkeisen laajenemisen jälkeen (Tšekki, Unkari ja Puola) ja sitä on sovellettu toisessa kylmän sodan jälkeisessä laajenemisessa (Bulgaria, Viro, Latvia, Liettua, Romania, Slovakia ja Slovenia) sekä muissa myöhemmissä jäsenyyksissä (Albania, Kroatia, Montenegro ja Pohjois-Makedonia). Puolustusmenojen osuus Vuonna 2014 Naton jäsenmaat sitoutuivat korottamaan kansalliset puolustusmenonsa vähintään kahteen prosenttiin bruttokansantuotteestaan vuoteen 2024 mennessä. Vain muutamat maat ovat saavuttaneet tavoitteen. Naton käyttämä laskentatapa puolustukseen käytettävästä budjetista eroaa Suomessa käytetystä laskentatavasta, josta johtuen Suomen käyttämä budjetti on Naton laskentatavalla suurempi (0,34 prosenttiyksikköä suurempi vuonna 2016) ja siten lähempänä Naton kahden prosentin tavoitetta. Naton käyttämässä laskentavassa mukana on muun muassa puolustushallinnon eläkkeet, joita Suomessa perinteisesti ei ole laskettu mukaan. EconPolin arvion mukaan Suomi käytti vuonna 2023 puolustukseen 2,4 prosenttia bruttokansantuotteesta, jossa on 0,4 prosentin muutos vuodesta 2021. Naton päätöksenteko ja komentorakenne pienois
|
Subsets and Splits
No community queries yet
The top public SQL queries from the community will appear here once available.